Maakunnan menestystarinoita
 

ICT- ja ohjelmistoalan tutkimus- ja kehitysympäristö Oulussa

Pohjois-Pohjanmaa on pitkään tunnettu tietoliikenne (ICT)- ja ohjelmistoalan osaamisestaan. Alueella on kehitetty ICT-alaa ja erityisesti langatonta tietoliikenneteknologiaa ja sen sovellutuksia jo 1980-luvulta alkaen. VTT ja Oulun yliopisto kehittävät Ouluun kansainvälisesti ainutlaatuista tutkimus- ja kehitysympäristöä. Kokonaisuutta viedään eteenpäin mm. Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamien Euroopan aluekehitysrahastohankkeiden avulla.

Tutkimus- ja kehitysympäristössä yhdistetään ensimmäisenä maailmassa teollisen internetin ydinteknologiat ja 5G- eli viidennen tietoliikennesukupolven tietoliikenneratkaisut toimivaksi ympäristöksi. Teollisella internetillä tarkoitetaan internet-verkon laajentumista laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja sensoroida internet-verkon kautta.  5G-tietoliikenneverkko taas on tulevaisuudessa varsinaisesti käyttöön otettava langaton tietoliikenneverkko, joka on entisiä kompleksisempi, tehokkaampi ja nopeampi ja joka pystyy käsittelemään turvallisesti ja reaaliaikaisesti aiempaa suurempia tietomääriä. Teollisen internetin ratkaisujen kehittämisessä ei ole aiemmin hyödynnetty 5G-verkkoa.

Tutkimus- ja kehitysympäristö toimii palvelu- ja tuotekehitysalustana sekä olemassa oleville että uusille yrityksille. Yritykset voivat kehittää ja testata valmisteilla olevassa ympäristössä tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä siinä mukana olevien tutkimusosapuolten kanssa. Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda uusia, joustavia ja hajautettuja teollisen internetin tuotantoratkaisuja ja digitaalisia palveluja sekä edistää näin yritysten tehokkuutta, liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Tutkimus- ja kehittämisympäristöön kuuluu neljä kokonaisuutta. Näitä ovat 1) teollinen internet ja siihen liittyvän tuote- ja palvelukehitysalustan kehittäminen, 2) 5G-testiverkon rakentaminen, 3) Big Data- eli massadata-analytiikka ja sen integrointi 5G-verkkoon sekä 4) digitaalinen tuotanto.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on rahoittanut kokonaisuuteen viisi Euroopan aluekehitysrahaston hanketta:
A70851 5G-testiverkko (kehittämisosio)
A70882 5G testiverkko (investointiosio)
A71629 Teknologia- ja pilotointiympäristö teollisen internetin palvelualustana (kehittämisosio)
A71639 Teknologia- ja pilotointiympäristö teollisen internetin palvelualustana (investointiosio)
A71720 Massadata-analyysin ja 5G-verkon integraatio

Nivalan tuotantostudio

Nivalan tuotantostudio –kokonaisuutta on kehitetty pitkäjännitteisesti 1990-luvulta lähtien mm. Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittamien EAKR-hankkeiden kautta. Kokonaisuus koostuu Nivalan Teollisuuskylä Oy:n (NTK) tiloissa sijaitsevasta ELME Studio -laboratoriosta ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän, JEDUn, Nivalan ammattiopiston NAOn metallin laitekannasta sekä Jokiedu Oy -pätevöintilaitoksesta. Kehittämisessä ovat olleet mukana nykyinen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti instituutti, Nivalan kaupunki, Nivala-Haapajärven seutukunta ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU sekä alueen yritykset ja muut ympäristön aktiiviset toimijat.

 

Nivalan ELME Studiossa on panostettu alusta saakka ajantasaisen ympäristön ja korkeatasoisen osaamisen kehittämiseen. ELME Studio ja tuotantostudiossa toimiva Oulun yliopiston 14 tutkijan tutkimusryhmä ´Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT)´ muodostavat yhdessä nykyisin yhden Suomen elinvoimaisimmista TKI-ympäristöistä. Sen toiminta on osaltaan vaikuttanut siihen, että Nivalasta on muodostunut houkutteleva paikka metalli- ja konepaja-alan yrityksille. Toimialan työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 2004 huomattavasti ja alueelle on perustettu uusia yrityksiä.

ELME Studion tutkimusryhmä tekee yliopistollista alueen yritysten tarpeista lähtevää tuotantotekniikan tutkimusta. Ryhmä on erikoistunut tekniikoihin, joilla jalostetaan levymäistä materiaalia tuotteiksi. Tutkimuksen tärkein painopiste on tällä hetkellä erikoisterästen ainutlaatuisten ominaisuuksien siirtäminen lopputuotteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi rakenteiden keveys ja kestävyys. Toisaalta ne tekevät aineesta vaikeasti muokattavan ja siksi edellyttävät kustannustehokasta tuotantoautomaatiota.

 

Viime aikoina tutkimuksessa on painottunut lisäksi metallien ainetta lisäävä valmistus (AM-tekniikat) ja sen hyödyntäminen metallien 3D–tulostuksessa. Metallien ainetta lisäävä valmistus tarkoittaa metallisten osien valmistamista jauheesta kerros kerrokselta lasersäteellä sulattamalla. Valmistusmenetelmä on vielä uusi, mutta alueen yritykset ovat olleet kiinnostuneita siitä. Menetelmä onkin hyvä lisä studion valmistustekniikan palveluihin.

Tuotantostudion laiteinfrastruktuurin kehittämisessä on huomioitu Oulun eteläisen ja koko Pohjois-Suomen yritysten sekä yliopistollisen tutkimuksen ja toisen asteen koulutuksen nykyiset ja tulevat tarpeet. Tutkimustoiminnan kannalta merkittävimmät tuotantostudion laitteet ovat tällä hetkellä 600 kW induktiolinja teräksen nopeiden lämpökäsittelyjen tekemiseen, 3 ja 4 kW laserlaitteet sekä Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio -projektissa täydentyvä aineenkoetuslaitteisto.

Nivalan tuotantostudiossa toteutettavat EAKR hankkeet:
KeKeRa – Kevyet ja kestävät rakenteet (A70148)
KuTuA – Kustannustehokas tuotantoautomaatio (A70182)
KuTuA – Kustannustehokas tuotantoautomaatio (investointiosio) (A70190)
HiMaLa – Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio (A70655)
HiMaLa – Hitsausliitosten ja materiaalien testauslaboratorio (investointiosio) (A70677)
Me3Lab – Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (A71640)
Me3Lab – Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen (investointiosio) (A71642)

EAKR hankkeiden kokonaissumma on 3,8M€ josta kehityshankkeiden osuus on 2,5 M€ ja investointien osuus on 1.3 M€

Lisäksi FMT-ryhmä on osatoteuttajana seuraavissa EAKR hankkeissa:
Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus (A70590)
ULTRA - Uutta liiketoimintaa innovatiivisista järjestelmätason tuote- ja palveluratkaisuista. (A71999)

Esimerkkinä Me3Lab – Metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistäminen –hankekokonaisuus:
Hankekokonaisuus on Nivalan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoima, mutta sitä toteutetaan yhdessä FMT-ryhmän kanssa. Hanke koostuu investointi- ja kehitysosuuksista. Projekteissa hankittava metallien 3D-tulostuslaite on kokoluokassa ja ominaisuuksiltaan valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Laite parantaa ja laajentaa alueen metallin TKI-yhteisön kykyä palvella teollisuutta ja tehdä alueella toimivia yrityksiä palvelevaa tutkimusta. Se myös täydentää oivallisesti Nivalan tuotantostudion laitekantaa ja sillä on hyvä synergia muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa.

Vähähiilinen vetovoima Iissä

Pohjois-Pohjanmaalla on lähdetty rohkeasti rakentamaan uutta elinvoimaa vähähiilisyydestä. Iin kunta on noteerattu kansainvälisestikin vähähiilisyyden edelläkävijäksi. Vähähiilisyyteen tähtääviä pilotteja on rahoitettu osittain Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta EAKR-tuella.

Parhaimmat käytänteet on monistettu ympäri maakuntaa. Järjestelmällinen työ vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseksi tuottaa tulosta jo usealla sektorilla ja vahvistaa samalla tätä monien mahdollisuuksien osaamisaluetta maakunnassa.

Vähähiiliset ratkaisut tuovat työtä ja siirtävät resurssivirrat paikallistalouteen. Iin kunta on investoinut vuosina 2012-2015 yhteensä 1,7 M € cleantech-hankintoihin. Lisäksi uusiin rakennuskohteisiin on hankittu energiatehokasta teknologiaa. Näitä investointeja on tehty yli 10 M€ arvosta. Myös ELY:n rooli investointien osarahoittajana on merkittävä, yhteensä 300 000 €.  Näillä ratkaisuilla, kuten siirtymällä öljylämmityskohteista uusiutuviin energioihin, käännetään kotimaasta poisvaluva menovirta oman alueen lähituottajien tulovirraksi. Usein ekologisimmat ratkaisut ovat myös taloudellisimpia ratkaisuja – vihreä kasvu on kestävää kasvua.

Energiatehokkuudella saadaan aikaan säästöä ylläpitokustannuksiin ja toisaalta luodaan uudenlaisia liiketoimintamalleja. Iissä kuntakonserni on säästänyt kehittämistoimilla vuosina 2012 – 2015 energialaskussa noin 600 000 €. Uusia toimintamalleja käyttöönotettaessa on oltava rohkea ja hyväksyttävä se, että kaikki ratkaisut eivät aina tuota tulosta. Iissä malleja pilotoidaan, mitataan, skaalataan ja otetaan parhaat käyttöön – sekä jaetaan alueelle. Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman moni uusista järjestelmistä avoimeen dataan ja avata sitä kautta uusia mahdollisuuksia Oulun kaupunkiseudun innovatiiviselle ICT-sektorille.

Yksi Suomen suurimmista tuulivoimapuistoista on rakenteilla Iihin. Pohjois-Suomen suurimpiin kuuluvan investoinnin saaminen alueelle on hyvä vauhdittaja elinvoimalle. Kaikkineen tuulivoimaan on Iin alueella investoitu yli 160 M€ ja investoinnit ovat synnyttäneet lähes kolmekymmentä työpaikkaa, minkä lisäksi välilliset vaikutukset erityisesti rakentamisaikana ovat olleet merkittävät. Tuulivoiman edistämisessä on tehty paikallinen linjaus siitä, että hankkeita viedään eteenpäin vain, jos maanomistajat ja tuulivoimayhtiöt ovat asiassa yhtä mieltä. Yhteistyössä yritysten ja paikallisten kanssa syntyvät kestävät ratkaisut.

 

Myös aurinkovoimaa hyödynnetään Iissä kaikissa niissä kiinteistöissä, joissa se on kannattavaa. Työn alla oleva valtakunnallinen aurinkovoiman yhteishankinta kaksikymmenkertaistaa nykyiset aurinkovoiman tehot, kun kiinteistöt terveyskeskuksesta keskuskeittiöön saavat omat paneelistonsa. Aurinkovoimaan kytkeytyy yksi suurimmista energiapotentiaaleista ja sen hyödyntäminen on vasta alkumetreillä. Uusiutuvat energiat avaavat mahdollisuuden energiaomavaraisuuteen. Iiläinen kehittämisyhtiö Micropolis johtaa pohjoisskandinavialaista projektia, jossa etsitään yhteistä mallia energiaomavaraisuudelle nimenomaan arktisilla alueilla. Kansainvälinen yhteistyö on edellytys kestäville tuloksille ja avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia yli rajojen.

Maakunnassa on myös maailman mittakaavassa merkittävä mahdollisuus: energian varastointi. Ii lähtee rohkeasti selvittämään varastointia uskoen tulevaisuuden menestyjien rakentavan toimintansa vähähiilisten ratkaisujen pohjalle. Tarvitaan pilotteja, markkinoiden kehittymistä ja monipuolista kysyntää. Kehitystä tapahtuu, kun sille annetaan vauhtia.

Suomen hallituksen ilmastotavoitteiden 2030 mukaisesti uusiutuvien polttoaineiden osuutta liikenteessä nostetaan 40 prosenttiin. Kehittämisyhtiö Micropolis edistää alueen kestävän liikenteen järjestelmää; tarvitaan kysyntää biopolttoaineille, jotta sen tuottaminen tulee kannattavaksi, tarvitaan investointeja ja jakeluketjuja. Kestävä liikenne tarvitsee myös sähköautoja ja kattavan latausverkoston. Iissä kunnan sisäiset työmatkat hoidetaan sähköautoilla ja paikalliset yritykset tukevat latauspisteitä.

 

Tuuli- ja aurinkoenergiasta saatavalla voimalla on puhdasta liikkua. Toisaalta kestävä liikenne tarkoitta myös jakamistalouden edistämistä yhteiskäyttöautojen muodossa, uusia ratkaisuja joukkoliikenteen järjestämiselle, etätyöhubeja sekä toimivia kevyenliikenteenväyliä.

Vähähiilisyydellä on mahdollisuuksia myös palvelujen järjestämisessä. Iissä kuntapalveluja uudelleen muotoillaan vähähiilisiksi palvelumuotoilun keinoin. Iissä on tekeillä pilotteja niin digitalisaation hyödyntämisen tehostamiselle, keskustan kehittämiselle, paikallistaloudelle kuin liikkumisellekin. Tavoitteena on tulevaisuuden kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaaminen siten, että palvelut tapahtuvat sujuvasti, ennakoivasti ja älykkäästi. Vähähiilisyys palvelujen järjestämisessä mahdollistaa entistä laadukkaamman palvelukokemuksen.

Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liiton kautta rahoitetuilla EAKR-hankkeilla maakuntaan on rakentunut Iin vetämä vähähiilinen sektori, jossa uudet ratkaisut tuovat mukanaan investointeja, yrityksiä, työpaikkoja ja asukkaita. Hyvien kokemusten tuloksena Ii on tehnyt rohkean valinnan sitoutua 80 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä – 30 vuotta EU:n ilmastotavoitetta edellä.

Iihin rahoitetut vähähiilistä taloutta tukevat EAKR-hankkeet:
EnergiaPlus – Tuottava hajautettu lähienergia (A70211)
Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille (A70212)
Innovatiiviset vähähiiliset palvelut (A71392)

Muut EU-tukipohjaiset hankkeet:
Arctic Energy – Energiaomavarainen pohjoinen (NYPS 20200589). Rahoittajana Euroopan aluekehitysrahasto Interreg Pohjoinen sekä Lapin Liitto
Hukkalämpöä hyödyntävä biopolttoaineterminaali` -hanke (15331). Rahoittaja Ely-keskuksen maaseuturahasto.