Ajankohtaista

Brysselissä järjestettiin 2.-5.4.2024 Connecting Europe Days -päivät. Tapahtuma on joka toinen vuosi järjestettävä EU:n liikennepolitiikan kärkitapahtuma, joka kokoaa yhteen liikennejärjestelmätyön sidosryhmät julkiselta ja yksityiseltä sektorilta keskustelemaan Euroopan yhteisen liikenneverkon kehittämisestä. Tapahtumassa järjestettiin lukuisia paneelikeskusteluja sekä esityksiä EU:n liikennepolitiikan kuumimmista kysymyksistä ja tulevaisuuden trendeistä. Keskiviikkona 3.4.2024 Brysselin lentoasemalla järjestetyn Connecting Europe by Air -tapahtuma avasi Belgian pääministeri Alexander de Croo. Tilaisuudessa puhunut liikennekomissaari Adina Vălean korosti puheenvuorossaan uuden TEN-T-asetuksen merkitystä, kestävien käyttövoimien roolia tulevaisuuden lentoliikenteessä sekä lentoasemien yhdistämistä entistä vahvemmin muuhun liikenneverkkoon. Tilaisuuteen osallistunut maakuntavaltuuston 1.varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi toteaa lentoliikenteen olevan suuressa käyttövoimamurroksessa: ”Sähkön ohella lentoliikenteen käyttövoimissa tulee ottaa huomioon vedyn ja biopolttoaineiden mahdollisuudet. Nämä polttoainemuodot mahdollistavat sähköä paremmin pitkät lentoetäisyydet. EU:ssa on päästävä yhteisymmärrykseen liikenteen energianlähteistä. Sähkö, uusiutuvat biopolttoaineet ja tulevaisuudessa vety tulevat olemaan ratkaisu. Tarvitaan yhdessä eri käyttövoimia ja myös etäisyyksillä on merkitystä parhaan käyttövoiman valinnassa." Paneelikeskusteluissa keskusteltiin muun muassa eurooppalaisen liikenneverkon rahoitustason tulevaisuudesta. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen merkitystä rajat ylittävän liikenteen kehittämisen kannalta korostettiin laajasti. Suomessa Väylävirasto on hyödyntänyt rahoitusvälinettä on muun muassa Oulu–Laurila-rataosan kehittämisessä. ”EU:n rahoitusvälineissä on siirrettävä painopistettä unionin itäisen rajan huoltovarmuuden ja rajat ylittävän liikenteen kehittämiseen. Tämä on tärkeää etenkin pohjoisten alueiden huoltovarmuuden kannalta. Tällaiset investoinnit edistävät matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittymistä pohjoisessa kaikissa olosuhteissa”, Jussinniemi korostaa. Tapahtuman päätöspäivänä järjestettiin TEN-T-ydinverkkokäytävien foorumit avoimina tilaisuuksina. North Sea Baltic -ydinverkkokäytävän koordinaattori Catherine Trautmann nosti esille ydinverkkokäytävän merkityksen muuttuneen geopoliittisen tilanteen keskiössä. North Sea–Baltic-käytävä kattaa Suomen lisäksimuun muassa Baltian maat, Puolan sekä uudessa TEN-T-asetuksessa myös Ukrainan. Trautmann korosti puheenvuorossaan pohjoisia yhteyksiä sekä eurooppalaisen raideleveyden merkitystä kuljetusketjuille. Syksyllä Perämerenkaaren liikennetapahtumassa Oulussa vieraillut Trautmann painotti Perämeren alueiden olevan strategisesti avainasemassa liikennejärjestelmän toimivuudessa Suomen ja Ruotsin välillä. Lisätietoja: Jouni Jussinniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi Lauri Romppainen, maakuntainsinööri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Valmistautuminen vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen EU-budjettiin ja ohjelmakauteen on täydessä käynnissä. Euroopan komissio on kehottanut kaikkia Interreg-ohjelmia kuulemaan sidosryhmiään saadakseen palautetta tulevaa ohjelmakauden suunnittelua varten.   Meidän etumme on, mahdollisimman moni antaa näkemyksensä ja kommentteja, koska sillä vaikutetaan tulevaisuuden rajat ylittäviin ohjelmiin. Vastaamalla voit kertoa, mikä tällä hetkellä toimii hyvin rajat ylittävissä ohjelmissa ja mitä voitaisiin parantaa. Tai haluatko sanoa, millaisia uudistuksia ohjelmat kaipaavat, jotta niiden puitteissa voitaisiin tehdä niitä asioita, joita alueella kaivataan.   Tämä on tilaisuutesi antaa panoksesi Interreg Aurora -ohjelman ja Interreg Itämeren ohjelman tulevaisuuteen. Molemmat kyselyt ovat auki 31.5.2024 asti.   Linkki Interreg Aurora -ohjelman kyselyyn: https://www.interregaurora.eu/news-events/consultation-interreg-post2027/ Linkki Interreg Itämeren ohjelman kyselyyn: https://bsrprogramme.wufoo.com/forms/m5fro0r029dinx/

Nykyisen Euroopan parlamentin ja komission kollegion toimikausi päättyy vuonna 2024 ja Euroopan arktisen alueen tulevaisuus tulee olemaan entistä vahvemmassa roolissa uuden parlamentin ja komission aloittaessa työnsä. Tulevaan suuntautuen Helsingissä järjestettiin arktisen aluetta käsitellyt seminaari, joka keskittyi vihreään siirtymään ja turvallisuuteen. Tilaisuudessa puhunut kansanedustaja Mari-Leena Talvitie peräänkuuluttikin yhteistyötä seuraavan Euroopan komission asialistaan vaikuttamiseksi. – Turvallisuus ja vakaus Euroopan arktisella alueella tarkoittaa turvallisuutta ja vakautta Euroopan unionissa. Yksi Suomen hallituksen keskeisistä tavoitteista on varautua ja vaikuttaa ennakkoon paremmin tulevan Euroopan komission asialistaan, hän totesi. Pohjois-Suomen tuleva rooli Pohjois-Pohjanmaan liiton ja CPMR:n Itämeren komission arktisen työryhmän järjestämään seminaariin osallistui useita kansallisen ja paikallisen tason poliitikkoja. Yhteistyökumppanina tapahtuman järjestelyissä oli myös Arktisten parlamentaarikkojen delegaatio, jonka puheenjohtaja Olga Oinas-Panuma avasi tilaisuuden. Puheenvuorossaan Olga Oinas-Panuma korosti Pohjois-Suomen saavutettavuuden merkitystä. – Meidän täytyy pitää huolta Pohjoisista liikenneyhteyksistä ja vahvistaa huoltovarmuusreittejä Pohjoisen Ruotsin ja Norjan kautta merelle. Liikenneyhteyksillä on myös iso vaikutus paikallisiin yrityksiin ja elinvoimaan, hän totesi EU:lla on keskeinen rooli arktisen alueen kestävässä kehityksessä politiikkojen ja rahoitusvälineiden kautta. Interreg-ohjelma, EU:n alue- ja rakennepolitiikka ja Euroopan laajuisia liikenne ja energiaverkkoja tukeva CEF-rahoitus sekä Horisontti Eurooppa-ohjelma ovat tärkeitä ja niitä tulee jatkossa vahvistaa. Pohjois-Suomessa tarvitaan lisäinvestointeja infrastruktuuriin, satamiin, rautatieyhteyksiin ja parempiin rajat ylittäviin liikenneyhteyksiin Euroopan arktisella alueella toimitusvarmuuden ja alueen jatkokehityksen mahdollistamiseksi. Tasapainoinen, vastuullinen ja kestävä kehitys edellyttää kuitenkin ihmisten, alkuperäisyhteisöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista. Puheissa korostettiin myös tekeillä olevaa pohjoista ohjelmaa Suomen strategisena viitekehyksenä vahvistettaessa arktisen aluetta. Pohjoisen ohjelman toteuttaminen ja vastaavat toimet muissa Pohjoismaissa edellyttävät saumatonta yhteistyötä niin alueiden välillä kuin kansallisella tasolla. Arktinen on osa Eurooppaa EU-komissiosta tilaisuudessa paikalla olivat yksikönpäällikkö Raphaël Goulet EU:n meripääosastolta ja arktinen lähettiläs Clara Ganslandt EU:n ulkosuhdeosastolta. Heidän puheenvuoroistaan kävi ilmi, että ilmastonmuutos on arktisen alueen suurin haaste. Euroopan arktinen alue on edelläkävijä EU:n vihreässä siirtymässä. Alueella kehitetään fossiilivapaita energiaratkaisuja, puhtaita teknologioita sekä louhitaan kriittisiä raaka-aineita, jotka ovat välttämättömiä Euroopan…

Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa valtion ja Oulun kaupungin kanssa solmittua ekosysteemisopimusta toteuttavan EAKR-hankehaun. Oulun ekosysteemisopimuksen sisältö koostuu Oulun Innovaatioallianssin strategisista kohdealoista ja kärkiohjelmista vuosille 2021–2027. Ekosysteemisopimuksen mukaisilla hankkeilla tuetaan valittujen kohdealojen yritysklustereiden- ja ekosysteemien muodostumista, tunnistetaan niihin kuuluvien yritysten tarpeita ja palveluita, edistetään Oulun innovaatioallianssin strategian kohdealojen ja kärkiohjelmien mukaisia pidemmän aikavälin konkreettisia tavoitteita ja laajoja kokonaisuuksia sekä tuotetaan digitaalisuudesta lisäarvoa kaupunkilaisten arjen palveluihin ja rakennettuun ympäristöön. Hakukierros on avoinna 5.4. – 31.5.2024. Tällä hakukierroksella on avoinna toimintalinja 1: Innovatiivinen Suomi ja sen erityistavoitteet 1.1: Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen, 1.2: Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi ja 1.3: Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen. EAKR-hakemukset tulee jättää viranomaiselle EURA2021-järjestelmän kautta. Rahoitettavan hankkeen tulee olla Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelman, Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian 2021-2025 (erityistavoitteen 1.1. hankkeiden osalta) sekä Oulun kaupungin ja valtion välisen ekosysteemisopimuksen mukaisia. Hankehaussa Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitusta on jaossa enintään 1.000.000 euroa. Tukirahoituksen osuus on enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Oulun kaupunki on varautunut rahoittamaan Oulun kaupungin kehittämisrahastosta ekosysteemisopimuksen mukaisia hankkeita maksimissaan 30 % rahoitusosuudella hankkeen kokonaisbudjetista. Hakijoilta vaadittu omarahoitusosuus on vähintään 10 % hankkeen kokonaisbudjetista. Seuraava hakukierros on suunniteltu avattavan keväällä 2025 aikana. Tuolloin EAKR-rahoitusta on haettavana myös noin 1.000.000 euroa edellytyksellä, että valtioneuvosto tekee päätöksen hakuun liittyvien varojen jakamisesta alueelle. Lisätietoja hakemisesta tästä linkistä.

Ylimaakunnallisten EAKR-hankkeiden hakukierros avautuu 2.4.2024. Hakukierros on avoinna ajalla 2.4.-31.8.2024. Tällä hakukierroksella Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaisia toimenpiteitä, jotka toteuttavat Itä- ja Pohjois-Suomen Älykkään erikoistumisen strategiaa. Hakukierroksella rahoitetaan ainoastaan toimintalinjan 2 ”Hiilineutraali Suomi” erityistavoitteen 2.1 ”Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen” ja erityistavoitteen 2.3 ”Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen” mukaisia hankkeita. Haun tavoitteena on lisätä ylimaakunnallista yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Hausta tuetaan vain ylimaakunnallisia ryhmähankkeita, joissa on osatoteuttajia vähintään kolmesta eri Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnasta. Haku on avoinna samaan aikaan jokaisessa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liitossa (Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto). Kukin maakunnan liitto avaa haettavaksi 300 000 euroa. Hakemus tulee kohdistaa siihen maakunnan liittoon, jonka alueella päähakija toimii. Rahoitettavien hankkeiden tulee edistää Itä- ja Pohjois-Suomen Älykkään erikoistumisen strategiaa. Hankehaun teemana on Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian painopisteen 1 mukaiset puhtaat ratkaisut, jotka tukevat kiertotaloutta. Teeman tavoitteina ovat kestävät energiatalouden ratkaisut sekä luonnonvarojen ja raaka-aineiden kestävä käyttö. Tavoitellaan korkeamman jalostusasteen tuotteita sekä bio- ja kiertotalousratkaisujen tehokasta hyödyntämistä. Lisätietoja hakukierroksista tästä linkistä.