Brysselissä järjestettiin 2.-5.4.2024 Connecting Europe Days -päivät. Tapahtuma on joka toinen vuosi järjestettävä EU:n liikennepolitiikan kärkitapahtuma, joka kokoaa yhteen liikennejärjestelmätyön sidosryhmät julkiselta ja yksityiseltä sektorilta keskustelemaan Euroopan yhteisen liikenneverkon kehittämisestä. Tapahtumassa järjestettiin lukuisia paneelikeskusteluja sekä esityksiä EU:n liikennepolitiikan kuumimmista kysymyksistä ja tulevaisuuden trendeistä. Keskiviikkona 3.4.2024 Brysselin lentoasemalla järjestetyn Connecting Europe by Air -tapahtuma avasi Belgian pääministeri Alexander de Croo. Tilaisuudessa puhunut liikennekomissaari Adina Vălean korosti puheenvuorossaan uuden TEN-T-asetuksen merkitystä, kestävien käyttövoimien roolia tulevaisuuden lentoliikenteessä sekä lentoasemien yhdistämistä entistä vahvemmin muuhun liikenneverkkoon. Tilaisuuteen osallistunut maakuntavaltuuston 1.varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi toteaa lentoliikenteen olevan suuressa käyttövoimamurroksessa: ”Sähkön ohella lentoliikenteen käyttövoimissa tulee ottaa huomioon vedyn ja biopolttoaineiden mahdollisuudet. Nämä polttoainemuodot mahdollistavat sähköä paremmin pitkät lentoetäisyydet. EU:ssa on päästävä yhteisymmärrykseen liikenteen energianlähteistä. Sähkö, uusiutuvat biopolttoaineet ja tulevaisuudessa vety tulevat olemaan ratkaisu. Tarvitaan yhdessä eri käyttövoimia ja myös etäisyyksillä on merkitystä parhaan käyttövoiman valinnassa." Paneelikeskusteluissa keskusteltiin muun muassa eurooppalaisen liikenneverkon rahoitustason tulevaisuudesta. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen merkitystä rajat ylittävän liikenteen kehittämisen kannalta korostettiin laajasti. Suomessa Väylävirasto on hyödyntänyt rahoitusvälinettä on muun muassa Oulu–Laurila-rataosan kehittämisessä. ”EU:n rahoitusvälineissä on siirrettävä painopistettä unionin itäisen rajan huoltovarmuuden ja rajat ylittävän liikenteen kehittämiseen. Tämä on tärkeää etenkin pohjoisten alueiden huoltovarmuuden kannalta. Tällaiset investoinnit edistävät matkustaja- ja rahtiliikenteen kehittymistä pohjoisessa kaikissa olosuhteissa”, Jussinniemi korostaa. Tapahtuman päätöspäivänä järjestettiin TEN-T-ydinverkkokäytävien foorumit avoimina tilaisuuksina. North Sea Baltic -ydinverkkokäytävän koordinaattori Catherine Trautmann nosti esille ydinverkkokäytävän merkityksen muuttuneen geopoliittisen tilanteen keskiössä. North Sea–Baltic-käytävä kattaa Suomen lisäksimuun muassa Baltian maat, Puolan sekä uudessa TEN-T-asetuksessa myös Ukrainan. Trautmann korosti puheenvuorossaan pohjoisia yhteyksiä sekä eurooppalaisen raideleveyden merkitystä kuljetusketjuille. Syksyllä Perämerenkaaren liikennetapahtumassa Oulussa vieraillut Trautmann painotti Perämeren alueiden olevan strategisesti avainasemassa liikennejärjestelmän toimivuudessa Suomen ja Ruotsin välillä. Lisätietoja: Jouni Jussinniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi Lauri Romppainen, maakuntainsinööri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi
Valmistautuminen vuoden 2027 jälkeiseen monivuotiseen EU-budjettiin ja ohjelmakauteen on täydessä käynnissä. Euroopan komissio on kehottanut kaikkia Interreg-ohjelmia kuulemaan sidosryhmiään saadakseen palautetta tulevaa ohjelmakauden suunnittelua varten. Meidän etumme on, mahdollisimman moni antaa näkemyksensä ja kommentteja, koska sillä vaikutetaan tulevaisuuden rajat ylittäviin ohjelmiin. Vastaamalla voit kertoa, mikä tällä hetkellä toimii hyvin rajat ylittävissä ohjelmissa ja mitä voitaisiin parantaa. Tai haluatko sanoa, millaisia uudistuksia ohjelmat kaipaavat, jotta niiden puitteissa voitaisiin tehdä niitä asioita, joita alueella kaivataan. Tämä on tilaisuutesi antaa panoksesi Interreg Aurora -ohjelman ja Interreg Itämeren ohjelman tulevaisuuteen. Molemmat kyselyt ovat auki 31.5.2024 asti. Linkki Interreg Aurora -ohjelman kyselyyn: https://www.interregaurora.eu/news-events/consultation-interreg-post2027/ Linkki Interreg Itämeren ohjelman kyselyyn: https://bsrprogramme.wufoo.com/forms/m5fro0r029dinx/
Nykyisen Euroopan parlamentin ja komission kollegion toimikausi päättyy vuonna 2024 ja Euroopan arktisen alueen tulevaisuus tulee olemaan entistä vahvemmassa roolissa uuden parlamentin ja komission aloittaessa työnsä. Tulevaan suuntautuen Helsingissä järjestettiin arktisen aluetta käsitellyt seminaari, joka keskittyi vihreään siirtymään ja turvallisuuteen. Tilaisuudessa puhunut kansanedustaja Mari-Leena Talvitie peräänkuuluttikin yhteistyötä seuraavan Euroopan komission asialistaan vaikuttamiseksi. – Turvallisuus ja vakaus Euroopan arktisella alueella tarkoittaa turvallisuutta ja vakautta Euroopan unionissa. Yksi Suomen hallituksen keskeisistä tavoitteista on varautua ja vaikuttaa ennakkoon paremmin tulevan Euroopan komission asialistaan, hän totesi. Pohjois-Suomen tuleva rooli Pohjois-Pohjanmaan liiton ja CPMR:n Itämeren komission arktisen työryhmän järjestämään seminaariin osallistui useita kansallisen ja paikallisen tason poliitikkoja. Yhteistyökumppanina tapahtuman järjestelyissä oli myös Arktisten parlamentaarikkojen delegaatio, jonka puheenjohtaja Olga Oinas-Panuma avasi tilaisuuden. Puheenvuorossaan Olga Oinas-Panuma korosti Pohjois-Suomen saavutettavuuden merkitystä. – Meidän täytyy pitää huolta Pohjoisista liikenneyhteyksistä ja vahvistaa huoltovarmuusreittejä Pohjoisen Ruotsin ja Norjan kautta merelle. Liikenneyhteyksillä on myös iso vaikutus paikallisiin yrityksiin ja elinvoimaan, hän totesi EU:lla on keskeinen rooli arktisen alueen kestävässä kehityksessä politiikkojen ja rahoitusvälineiden kautta. Interreg-ohjelma, EU:n alue- ja rakennepolitiikka ja Euroopan laajuisia liikenne ja energiaverkkoja tukeva CEF-rahoitus sekä Horisontti Eurooppa-ohjelma ovat tärkeitä ja niitä tulee jatkossa vahvistaa. Pohjois-Suomessa tarvitaan lisäinvestointeja infrastruktuuriin, satamiin, rautatieyhteyksiin ja parempiin rajat ylittäviin liikenneyhteyksiin Euroopan arktisella alueella toimitusvarmuuden ja alueen jatkokehityksen mahdollistamiseksi. Tasapainoinen, vastuullinen ja kestävä kehitys edellyttää kuitenkin ihmisten, alkuperäisyhteisöjen sekä paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista. Puheissa korostettiin myös tekeillä olevaa pohjoista ohjelmaa Suomen strategisena viitekehyksenä vahvistettaessa arktisen aluetta. Pohjoisen ohjelman toteuttaminen ja vastaavat toimet muissa Pohjoismaissa edellyttävät saumatonta yhteistyötä niin alueiden välillä kuin kansallisella tasolla. Arktinen on osa Eurooppaa EU-komissiosta tilaisuudessa paikalla olivat yksikönpäällikkö Raphaël Goulet EU:n meripääosastolta ja arktinen lähettiläs Clara Ganslandt EU:n ulkosuhdeosastolta. Heidän puheenvuoroistaan kävi ilmi, että ilmastonmuutos on arktisen alueen suurin haaste. Euroopan arktinen alue on edelläkävijä EU:n vihreässä siirtymässä. Alueella kehitetään fossiilivapaita energiaratkaisuja, puhtaita teknologioita sekä louhitaan kriittisiä raaka-aineita, jotka ovat välttämättömiä Euroopan…
