Ajankohtaista
 
Pohjois-Pohjanmaan materiaalivirrat selvitetty – uutta tietoa Pohjois-Pohjanmaalle suunniteltujen energiahankkeiden vaikutuksista
11.04.2018

Pohjois-Pohjanmaan alueellisia resurssivirtoja koskeva selvitys julkaistaan tänään. Pohjois-Pohjanmaan materiaalitasetta varten selvitettiin alueelta saatavien materiaalien määrä, kulutus alueella sekä tuonnin ja viennin osuudet. Suurimmat materiaalivirrat liikkuvat teollisuudessa ja alkutuotannossa, jossa syntyy merkittäviä määriä hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä. Sivuvirtojen hyödyntäminen on nykypäivänä usein osa normaalia liiketoimintaa, mutta selvityksen mukaan resurssitehokkuutta voidaan parantaa merkittävästi monilla eri toimialoilla.

Pohjois-Pohjanmaalla uusiutuvia materiaaleja käytetään vuodessa noin 12 miljoonaa tonnia, uusiutumattomia materiaaleja 16 miljoonaa tonnia ja energiaa 23 TWh. Taloudellisen toiminnan tuloksena syntyy hyödyntämättömiä sivuvirtoja ja jätteitä 3,3 miljoonaa tonnia. Kotimainen tuonti ja vienti ovat tasapainossa. Ulkomaista tuontia on 200 miljoonaa euroa enemmän kuin vientiä.

Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen vaikutuksista uutta tietoa

Hanhikivi 1 -ydinvoimala on suuruudeltaan noin 7 miljardin euron investointi, josta kotimaisten investointien osuus on noin 1,8–2,7 miljardia euroa. Ydinvoimalahanke työllistää rakentamisen aikana 25–40 % kotimaisuusasteen mukaan noin 17 400–26 000 henkilötyövuotta Suomessa. Valmis ydinvoimala työllistää suoraan 400–500 henkilötyövuoden verran. Käytönaikainen vuotuinen työvoimatarve kerrannaisvaikutuksineen on noin 2 500 henkilötyövuotta. Yksi ydinvoimalan rakentamiseen tai käyttöön suoraan liittyvä työpaikka tuottaa kerrannaisvaikutuksineen 5–6 työpaikkaa.

Ydinvoimalan rakentamisen aikana tehdystä työstä maksetaan veroja Suomeen yhteensä noin 420–630 miljoonaa euroa. Käytön aikana maksettavat vuotuiset verot ovat kaikki kerrannaisvaikutukset huomioiden noin 49 miljoonaa euroa vuodessa.

Ydinvoimalan rakentamisesta syntyy Pohjois-Pohjanmaalle huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia
-      työllisyysvaikutus rakentamisen aikana: 7 200–10 800 htv
-      työllisyysvaikutus käytön aikana: 1 710 htv/v
-      verojalanjälki rakentamisen aikana: 170–260 miljoonaa euroa
-      verojalanjälki käytön aikana: 29 miljoonaa euroa/v
-      vaikutus Pohjois-Pohjanmaan BKT:hen 3–4,9 % rakentamisen aikana ja 0,55 % käytön aikana.

Tuulivoimatuotannon työllisyysvaikutus yllättää

Selvityksessä arvioitiin yhden tuulivoimapuiston aluetaloudelliset vaikutukset. 10 voimalaa käsittävän tuulivoimapuiston investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa, josta kotimaisten investointien osuus on noin 20–30 %. Yksi tuulivoimapuisto työllistää rakentamisen aikana kerrannaisvaikutuksineen noin 200 henkilötyövuotta Suomessa, josta Pohjois-Pohjanmaalla 90 htv. Tämän lisäksi tulee työllisyysvaikutuksia Suomen ulkopuolelle mm. tuulivoimalayksiköiden hankinnasta ja valmistuksesta. Tuulivoimapuiston käytönaikana vuosittainen työllisyysvaikutus kerrannaisvaikutuksineen huomioituna on Suomessa 29 henkilötyövuotta, josta Pohjois-Pohjanmaalla 23 htv.

Pohjois-Pohjanmaalle toteutettujen ja suunniteltujen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset muodostuvat merkittäviksi. Mikäli tuulivoimakapasiteettiä rakennetaan 1000 MW eli noin 300 voimalaa, on vuosittainen työllisyysvaikutus kerrannaisvaikutuksineen Suomessa noin 880 henkilötyövuotta, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus noin 700 htv. Pohjois-Pohjanmaalla oli vuoden 2017 lopussa toiminnassa noin 260 tuulivoimalaa.

Yhden tuulivoimapuiston rakentamisen aikana veroja maksetaan Suomessa yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa. Käytön aikana maksettavat vuotuiset verot ovat kaikki kerrannaisvaikutukset huomioiden yhdestä tuulivoimapuistosta noin 0,8 miljoonaa euroa vuodessa.

Selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/pparvi

Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Raahen seudun yrityspalvelujen teettämä selvitys antaa kokonaiskuvan luonnonvarojen käytöstä Pohjois-Pohjanmaalla sekä uutta tietoa maakuntaan suunniteltujen energiahankkeiden vaikutuksista. Selvityksen laativat Ramboll Finland Oy ja Luonnonvarakeskus.

Lisätietoja:
Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Jussi Rämet, p. 040 5863 877
Raahen seudun yrityspalveluiden johtaja Pasi Pitkänen, p. 040 135 6750
Ramboll Finland Oy:n johtava asiantuntija Joonas Hokkanen, p. 0400 355 260