Ajankohtaista
 
Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan mukaan ottamista EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin - päätös mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen pääradan investointeihin
08.06.2018

Euroopan komissio on julkaissut 6. kesäkuuta esityksensä seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta EU:n rahoituskaudelle 2021-2027. Suomen päärata on esityksessä mukana osana North Sea-Baltic -ydinkäytävän laajennusta pohjoiseen.

Ohjelman kautta toteutetaan Euroopan TEN -liikennepolitiikkaa ja rakennetaan uutta sekä kunnostetaan ja kehitetään nykyistä liikenneinfrastruktuuria. Komission esitys uudeksi CEF-instrumentiksi toisi 30,6 miljardia € TEN-liikenneverkon kehittämistarpeisiin.

TEN -liikennepolitiikan mukaisesti ydinverkkoon on valittu yhdeksän multimodaalista ydinkäytävää, jotka priorisoidaan myös CEF -investointien valinnassa. Suomessa päärata (sekä valtatiet 4 ja 29) välillä Helsinki–Tornio kuuluu tällä hetkellä TEN-T-ydinverkkoon, mutta ei ydinkäytäviin. Ydinkäytävistä Scandinavian-Mediterranean sekä North Sea-Baltic -ydinkäytävät ulottuvat aivan eteläisimpään Suomeen. Nyt suurin osa Suomesta jää ydinkäytävien ja siten myös EU-rahoituksen ulkopuolelle.

Suomi mukaan lukien laaja pääradan toimijoista koostuva 11 maakunnan edunvalvontaryhmä on systemaattisesti ajanut North Sea-Baltic -ydinkäytävän laajennusta pääradan osalta. Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaisi CEF-rahoituksen hakemisen pääradan välttämättömiin kehitys- ja korjaushankkeisiin EU:n seuraavalla rahoituskaudella.

Euroopan komission julkaisema CEF-esitys on merkittävä erävoitto Suomelle ja pääradan ja koko Suomen elinkeinoelämälle. Seuraavaksi esitys menee Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden käsittelyyn. Oleellista onkin nyt varmistaa, että esitys hyväksytään ilman suuria muutoksia sekä sisällön että rahoitustason osalta. Tämä tarkoittaa, että päärataryhmän vaikuttaminen jatkuu tulevina kuukausina sekä kotimaassa että Brysselissä. Lopullinen päätös CEF-instrumentista osana EU:n rahoituskehystä tulee toivottavasti vuoden 2019 loppuun mennessä, jotta hankkeita päästään toteuttamaan heti uuden ohjelmakauden alkaessa.

Komission tiedote

Liite:
Suomen pääradan Helsinki-Tornio ja sen vaikutusalueen perustietoja

Pääradan merkitys Suomen taloudelle, elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on kiistaton. Pelkästään eteläisen ja läntisen Suomen osalta pääradan vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 60 prosenttia Suomen väestöstä sekä työpaikoista ja työvoimasta, samoin yritysten liikevaihdosta, ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Pääradan (ja VT4:n) seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta ja asukasluku noin 3.1 miljoonaa. Väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 12 % (3.5 miljoonaa asukasta).

Pääradalla on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä (metalli- ja kemianteollisuus, sisältää elektroniikkateollisuuden, metsäteollisuus, elintarviketeollisuus ja alkutuotanto, kauppa). Lisäksi päärata palvelee lähes kaikkia Suomen merisatamia ja sen vaikutusalueen lentoasemien matkustajamäärä on 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä.

Päärata on myös Suomen tärkein henkilöliikenneyhteys rautateillä, joka yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsirannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun. Helsinki–Tampere -väli (4.1–6.0 milj. matkustajaa/vuosi) on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa.

Pääradan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuodesta 2013 vuoteen 2025 n. 7 % (Helsinki–Tampere +16 %; Tampere–Oulu +1 %; Oulu–Kemi +4 %; Kemi–Tornio +68 %). Pääradan rataosien yhteenlasketun matkustajamäärän odotetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (Helsinki–Tampere + 38 %; Tampere–Oulu + 39 %; Oulu–Kemi + 50 %).

Tällä hetkellä pääradan 810 kilometristä 67 prosenttia on yksiraiteista, mistä aiheutuu monin paikoin merkittäviä kapasiteetti- ja häiriöherkkyysongelmia.