Ajankohtaista
 
Maakuntajohtaja Pauli Harju: EU:n rahoitustarjous kylmää kyytiä pohjoiselle
04.10.2018

Suomen talous kasvaa ja olemme palauttaneet kilpailukykyä hyödyntämään kansainvälisen talouden kysyntää pitkän korpitaipaleen jälkeen. Jäimme kasvussa jälkeen muista EU-maista emmekä huomanneet Euroopan kasvua ja sen mahdollistamaa kysyntää. Suomen sisällä suhteellisesti voimakkainta kasvua tapahtuu nyt alueellamme ja naapurustossa. Muuttoliike yliopistokaupunkeihin on taas uudelleen voimistunut ja samalla työttömyysongelman syvin ydin on siirtynyt kaupunkeihin. Väestönkasvu on Pohjois-Pohjanmaalla kuitenkin hyytynyt.

Korpivaelluksemme on huomattu myös Euroopan komissiossa ja vastauksena saimme tarjouksen, josta on vaikea kieltäytyä aluekehitysrahoituksen osalta. Rahoituksemme saanto kasvaa niukkenevista varoista. Tarjouksen perustana olevat laskentaperusteet ovat jääneet hämärän peittoon eikä ne tunnu kiinnostavan vastuuministeriötä. Tulisiko tässä uinahtaa tyytyväisyyteen vai tulisiko vaatia avoimuuden nimissä laskelmien avaamista?

Pohjois- ja Itä-Suomelle rahoitustarjous on kylmää kyytiä. Merkittävimmät perusteet, jolla olemme EU-ohjelmakaudella 2014–2020 saaneet Suomelle ja itsellemme rakennerahastovaroja, ollaan unohtamassa. Olemme sallimassa Suomen liittymissopimuksessa sovittujen perusteiden häivyttämisen ja siitä seuraavan ennustamattoman tilanteen 2020-luvun lopulle. Toimimme korostamiemme monin keskeisten sopimusperiaatteiden vastaisesti yllättäneen rahatarjouksen edessä.

Käynnissä olevan EU:n rahoituskauden Suomen saanto perustui valtaosaltaan harvaan asutukseen Pohjois- ja Itä-Suomessa. Saimme käyttöön valtaosan isänmaalle tienaamistamme varoista. Etelä- ja Länsi-Suomi jäivät vähemmälle. Olemme käyttäneet noita varoja vastuullisesti ja mahdollistaneet kasvun tukemalla yritysten kehittämistä ja investointeja sekä uuden tiedon tuottamista ja soveltamista yliopistoissa sekä tutkimuslaitoksissa. Kasvun suuntaa on haettu yhdessä alueella ja olemme saaneet kiitosta Euroopan komissiota myöten toiminnan vaikuttavuudesta.

Nyt komission esityksessä harvan asutuksen koko rahoituspotin ottaa Ruotsi. Luovutamme 40 prosenttia 800 miljoonan euron rahoituksesta laiskuuttamme. Tällä politiikalla jäämme nuolemaan näppejämme ja puhuneet rahat Ruotsille. Tämä ei todellakaan ollut pitkäaikaisen alueellisen pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkoston yhteistyön tarkoituksena. Nyt turvalausekkeet tuovat rahoitusta muilta siirtymäkauden alueilta Suomeen, mutta romuttavat kansallisen rahoituksen jakoperusteet vahingoksemme ja oikeuden tulevaisuudessa liittymissopimuksen mukaisiin rahoitusperusteisiin.

Kansallisen päätöksenteon osalta EU:n turvalausekkeet eivät poista riskiä Pohjois- ja Itä-Suomen rahoitustason heikkenemisestä. Lisäksi päätöksenteon todennäköinen venyminen eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan uhkaa poistaa päätöksentekijöiden ymmärryksen kautta kuvitellun turvan Pohjois- ja Itä-Suomen aseman turvaamisen tärkeydestä. Tarvitsemme läpinäkyvät perusteet rahoituksen kertymiseen ja voimakkaan kansallisen tahdon liittymissopimuksessa määritellyn harvan asutuksen erityistuen päivittämiselle vastaamaan sen merkitystä.    

Niin nykyinen kuin edellinenkin hallitus on nähnyt maaseudun ja maatalousrahoituksen aluekehitysrahoitusta tärkeämpänä välineenä. Säädösehdotusten mukaan rahoitusta ei voitaisi jatkossa käyttää maaseudun yritysten tukemiseen yhtä laajasti kuin nykyisin maataloussidonnaisuuden kiristämisen seurauksena. Tämän vuoksi yhdessä rakennerahastomuutosten kanssa voi Pohjois-Pohjanmaalla olla näköpiirissä PK-yritysten yritystukien leikkautuminen puoleen.

Nokian romahdus romahdutti pääkaupungin uskon Oulun menestykseen. Yliopiston saama rahoitus laski. Koulutuksen rahoituksen taso laski alle ikäluokkiemme, tuotantomme ja oppilaitosten suoriutumisen tason.  Tekesin teknologiarahoitus suuntautui uudelleen. Apuun suurella poliittisella hälyllä kerätty Hilla-ämpäri täyttyi vain kolmasosaksi, vaikka sen kautta tehdyn työn vaikuttavuus myös alueen ulkopuolella muodostui menestykseksi. Usko palautui Oulun oman tekemisen kautta, jonka sittenkin mahdollisti alueen käytössä olleet aluekehitysvarat ja kaupungin riskinotto.

Maailman ympärillämme muuttuessa EU:n tehtävät ja rahoitusvastuut jäsenvaltioiden vaatimuksesta ovat voimakkaassa kasvussa. Yhteinen tekeminen turvallisuudessa, liikenteessä ja teknologian kehittämisessä nähdään tarpeelliseksi ja niitä toimia rahoitetaan. Politiikan painopisteiden rahoitus- ja puiteohjelmien hyödyntäminen vaatii alueilta yhä enemmän paneutumista ja valppautta. Kaikkien näiden odotusten toteutuminen ei helpotu sillä, että hallituksemme on pienen vähemmistön joukossa vaatimassa EU:n jäsenmaiden maksuosuuksien pienentämistä ja samalla oman saannon kasvattamista.

Pauli Harju

Maakuntajohtaja

Kirjoitus julkaistu sanomalehti Kalevassa 3.10.2018