Ajankohtaista
 
Kasitie – yksi tärkeimmistä, mutta surkeimmista pääväylistä
10.04.2019

Valtatie 8 vaatii rahoitusta

Valtatie 8 on ansaitusti yksi Suomen pääväylistä, mutta sitä moititaan turvattomaksi ja huonokuntoiseksi aiheuttaen harmaita hiuksia sekä alueen asukeille että elinkeinoelämälle ja tätä kautta koko Suomelle. Valtatien 8 kehittäminen on saatava selkeästi esille laadittavaan valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja laadittavaan investointiohjelmaan.

 

Kasitie – yksi tärkeimmistä, mutta surkeimmista -reportaasi kertoo Kasitien arjen, kunnon ja kehittämistarpeet - työmatkalaisten, ammattikuskien, teollisuuden ja kehittäjien näkökulmista.

Yhteensä 626 kilometriä pitkä Kasitie alkaa Turusta ja päättyy Limingan ja Oulun rajalle. Se kulkee muun muassa Rauman, Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta. Tien varrella asuu yli 850 000 asukasta ja sijaitsee satojatuhansia työpaikkoja, neljä yliopistoa, neljä maakuntakeskusta ja seitsemän ammattikorkeakoulukeskusta. Työmatkalaisia Kasitiellä riittää Turusta Ouluun, sillä tien varrella on tasaisin väliajoin asukas-, teollisuus- ja kasvukeskittymiä.

Valtatien 8 varrella on peräti 400 000 työpaikkaa ja isoja työllistäjiä riittää: metsäteollisuuden ja rannikon metalli- ja telakkatoiminnan tekijät, satamat, Olkiluodon ydinvoimala, Kokkolan suurteollisuusalue ja niin edelleen. Pyhäjoelle rakennettavasta ydinvoimalasta tulee yksi maan suurimmista teollisista investoinneista. Valtatie 8 on Suomen teollisuusvyöhykkeen runkoväylä.

Valtatie 8 -faktat

- Valtatien 8 positiivinen kierre vahvistaa elinkeinoelämää ja Suomen taloutta.
- Negatiivinen kierre heikentää talouden kehitystä ja Suomen kilpailukykyä.
- Monin paikoin valtatiellä 8 liikennemäärät ylittävät nelikaistaistuksen määritelmät Suomessa.
- Valtatietä 8 pitkin kulkee jopa 10 000 erikoiskuljetusta vuodessa.
- Rannikon myötäisesti ei kulje rautatietä, joten kaikki liikenne kulkee maantietä pitkin.
- Länsirannikon satamien kautta viedään noin 40 % Suomen tavaraviennin arvosta.
- Pääväylien parantamiseen tulee osoittaa riittävästi resursseja ja kohdentaa ne siten, että pääväylille saadaan pääväylä-asetuksen mukainen palvelutaso. Palvelutason nostaminen asetuksen mukaiselle tasolle lisää työmatkaliikenteen liikennetuvallisuutta, maakuntakeskuksien ja suurimpien työssäkäyntialueiden saavutettavuutta, elinkeinoelämän sekä vientiteollisuuden kuljetusten ennakoitavuutta. Parhaiten tavoitteet saavutetaan lisäämällä merkittävissä määrin pääväylille ohituskaistaosuuksia sekä poistamalla taajamakohteiden pullonkauloja, jolloin pääväylille voidaan taata yhtenäinen vähintään 80 km/h:ssa nopeustaso.
- Läntinen Vienti-Suomi on jäänyt viime vuosina vähemmistöön tienpidon kunnossapito- ja investointirahoja jaettaessa.