Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopiste
Uutiskirje 6/2014
Jos uutiskirje ei näy kunnolla, klikkaa tästä
 

 

Katsaus EU-rahoitukseen ohjelmakaudella 2014-2020

EU-rahoitus on monimuotoinen kokonaisuus. Ohjelmia ja rahastoja, joiden kautta varoja myönnetään, on erilaisia. Eri ohjelmat toimivat kukin oman lainsäädäntönsä pohjalta ja niillä on omat kriteerinsä hakukelpoisista hankkeista ja toimijoista. Ohjelmilla ei ole myöskään yhtenäisiä hakuaikoja, sillä niitä hallinnoivat monet tahot. Vaikka uusi ohjelmakausi 2014-2020 on jo käynnissä, kaikkia ohjelmia ei ole vielä virallisesti hyväksytty komissiossa. Suuret EU-rahoituksen linjat ovat kuitenkin jo selvillä ja hakuja on ollut auki useissa ohjelmissa.

EU-rahoituksen avulla toteutaan osaltaan Eurooppa 2020 ‑strategiaa. Se tukee talouskasvua, joka on aiempaa älykkäämpää (tehokkaammat investoinnit koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin), kestävämpää (siirtyminen vähähiiliseen talouteen) ja osallistavampaa (vahva panostaminen työpaikkojen luomiseen ja köyhyyden vähentämiseen). Strategian avulla EU:sta pyritään kehittämään vuoteen 2020 mennessä älykäs, kestävä ja osallistava talous, jota luonnehtii korkea työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Suurin osa EU:n talousarviovaroista hallinnoidaan yhteistyössä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa. Ne sisältävät maakohtaisen budjetin. Osa hankkeista hallinnoidaan erilaisten ylikansallisten sihteeristöjen kautta. Loput varoista hallinnoidaan komississa tai EU:n virastoissa. Suoraan EU:sta hallinnoitavissa ohjelmissa ei yleensä maakohtaista budjettia ole eli jäsenmaat kilpailevat niistä rahoitettavista hankkeista keskenään.

EU-rahoituksen sääntely on tarkkaa kaikissa ohjelmissa. Sääntelyllä varmistetaan, että varojen käyttö on tiukasti valvottua, avointa ja vastuullista. Kansallisesti hallinnoitujen varojen käytön valvonnasta ja tilintarkastuksista vastaa kukin jäsenmaa omalta osaltaan. Lopullinen poliittinen vastuu siitä, että EU:n varat käytetään asianmukaisesti, on Euroopan komission 28 komissaarilla kollektiivisesti.

Kansallisten ja alueellisten viranomaisten hallinnoimat ohjelmat

Kansallisesti ja alueellisesti hallinnoituja ohjelmia toteutetaan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) kautta. Suomessa toteutetaan niistä neljää, jotka ovat:

Myös koheesiorahasto kuuluu ERI-rahastoihin, mutta sitä ei sovelleta Suomessa. Koheesiorahasto on tarkoitettu vain jäsenvaltioille, joiden bruttokansantulo asukasta kohti on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta.

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ovat rakennerahastoja. Niiden varoja käytetään Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020" - mukaisiin toimenpiteisiin manner-Suomessa. Myös muilla ERI-rahastoilla on omat ohjelmansa, jotka ohjaavat ko. varojen käyttöä. Esim. maaseuturahaston varoja käytetään maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 mukaisiin hankkeisiin.

Euroopan alueellisen yhteistyön ja rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat

Suomi on mukana Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmien ja ENI CBC -rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien valmistelussa ja toteuttamisessa. Euroopan alueellisella yhteistyöllä tarkoitetaan rajat ylittävää ja alueiden ja valtioiden välistä yhteistyötä EU:n sisärajoilla. ENI CBC -rajat ylittävää yhteistyötä taas tehdään EU:n ulkorajoilla.

Suoraan EU:sta hallinnoidut ohjelmat

Suoraan EU:n komissiosta tai EU:n virastoista hallinnoituja ohjelmia toteutetaan erillisrahastojen kautta. Erillisrahastoja on lukuisia ja niistä voi hakea tukea hyvin monenlaisiin teemoihin.

Suoraan EU:sta hallinnoitujen ohjelmien rahoituksessa on kaksi päätyyppiä:

 


 

EU rahoittaa pk-yrityksiä Horisontti 2020 -ohjelman kautta

Suurin osa EU:n ja Suomen yrityksistä on pk-yrityksiä. Myös merkittävä osa yrityksiin syntyneistä työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Pk-yrityksille onkin tarjolla EU-rahoitusta ohjelmakaudella 2014-2010 aikaisempaa enemmän. Samaan aikaan ainakin Suomessa kansallista yritystukea vähennetään. Eniten pk-yrityksille suunnattua rahoitusta on Horisontti 2020 -ohjelmassa. Koko ohjelman kautta myönnetään lähes 80 miljardia euroa rahoitusta suoraan EU:sta erilaisiin tutkimus- ja innovointihankkeisiin. EU-alueen yritysten osuus koko ohjelman budjetista on yli neljännes. 

Horisontti 2020 on EU:n kaikkien aikojen merkittävin tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma. Ohjelma tukee läpimurtojen, mullistavien tutkimustulosten ja uraauurtavien keksintöjen toteutumista edistämällä niiden pääsyä markkinoille. Kaikki Horisontti 2020 -ohjelman haut ovat avoimia pk-yrityksille ja ohjelmassa on myös oma vain pk-yrityksille tarkoitettu instrumentti. Ohjelman pk-instrumenttiin voi hakea yksi tai useampi yritys, jolla on eurooppalaisessa mittakaavassa huipputason idea, suuret kasvu- ja kehitysmahdollisuudet sekä tahto kansainvälistyä.

Pk-yritysinstrumentin tavoitteena on tuotteiden tai palvelujen kaupallistaminen projektin tuloksena. Tukea tarjotaan yritykselle innovaatioketjun kolmessa vaiheessa. Periaatteessa yritys voi hakea suoraan mihin tahansa itselleen sopivaan vaiheeseen, mutta Euroopan komissio suosittelee lineaarista vaihe vaiheelta etenemistä.

Vaiheessa 1 pk-yrityksellä on mahdollisuus saada EU-rahoitusta lump sum eli kertakorvauksena 50 000 €. Ensimmäisessä vaiheessa rahoitusta saa mm. tuotteen tai palvelun teknisten tai kaupallisten edellytysten arviointiin, määrämuotoiseen liiketoimintasuunnitelman valmisteluun tai markkinaselvityksiin. Hankkeen tulisi olla pituudeltaan noin kuusi kuukautta. 

Vaiheessa 2 pk-yritys voivat saada tukea enintään 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Käytännössä EU-rahoituksen osuus toisessa vaiheessa on 1-2,5 miljoonaa euroa. Toisessa vaiheessa tuotetta tai palvelua testataan ja pilotoidaan; tavoitteena on tuotteen tai palvelujen pääsy markkinoille. Hankkeen tulisi olla kestoltaan 1-2 vuotta. 

Kun pk-yritys on menestyksellisesti päässyt toisen vaiheen yli, se voi hakea rahoitusta 3-vaiheeseen eli kaupallistamiseen. Kaupallistamisvaiheeseen ei ole suoraa rahoitusta, vaan siihen on tarjolla matalan kynnyksen laina- ja pääomajärjestelyjä sekä koko hankkeen ajan jatkuva ei-rahallinen tukipalvelu.

Pk-instrumentin haku on jatkuvasti auki, joten hakemuksia voi jättää Participant Portal -järjestelmään milloin tahansa. Samaan aikaan järjestelmässä voi olla kuitenkin vain yksi hakemus kultakin yritykseltä. Hakemukset arvioidaan sitä mukaa, kun niitä jätetään. Vuosittain on 3-4 cut off -päivää, joiden jälkeen kaikki arvioidut kelpoisuusehdot täyttävät hakemukset asetetaan paremmuusjärjestykseen. Korkeimmat pistemäärät saaneet hakemukset saavat myönteisen rahoituspäätöksen.

Seuraava cut off -päivä on jo 17.12.2014. Avoinna olevat hakemukset olisi hyvä jättää järjestelmään em. päivään mennessä, jotta niiden mahdollinen rahoituspäätös ei viivästyisi. Jos järjestelmään jätetty hakemus ei täytä kelpoisuuskriteereitä, hakija saa siitä tiedon heti kelpoisuusarvion jälkeen. Hakija voi siten korjata vielä hakemustaan cut off -päivämäärän jälkeen.

Pk-instrumenttirahoituksen saaneet yritykset voivat halutessaan osallistua komission kustantamaan yritysvalmennukseen (business coaching), jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä kehittämään kaupalliseen kasvuun tarvittavia edellytyksiä. 1. vaiheeseen valmennusta kuuluu kolme päivää ja 2. vaiheeseen 12 päivää. Valmentajapalvelut yrityksiin päin koordinoi Enterprise Europe Network, joka ehdottaa yritykselle sopivaa valmentajaa.

Lue lisää perustietoa Horisontti 2020 -ohjelmasta Tekesin sivulta tai komission sivulta... 

Lu lisää pk-yritysinstrumentista Tekesin sivulta tai komission pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaavan toimeenpanoviraston, EASME:n, sivulta...

Lue lisää Horisontti 2020 -ohjelman vuoden 2015 hauista Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston tiedotteesta tai katso koosteet Tekesin videoista...

Horisontin lisäksi yritykset saavat suoraan komissiosta EU-tukea mm. Cosme- ja Eurostars2  -ohjelmien kautta.

 


 

EU-vinkki: Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopiste jakaa erilaista tietoa eri kanavilla

Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopiste tiedottaa useilla kanavilla. Oheinen uutiskirje lähetetään yli 1100:lle vastaanottajalle; se on luettavissa myös tietopisteen internet-sivuilta. Internetissä on lisäksi mm. EU-tapahtumia sekä yksittäisiä uutisia. Jälkimmäisistä lähetetään tarvittaessa kattavampi tiedote paikalliselle ja alueelliselle medialle. Tietopisteellä on facebook-sivu, jonka päivityksiä voi seurata esim. tietopisteen internet-sivujen "tykkäysikkunan" kautta - se ei vaadi facebookiin kirjautumista. Lisäksi tietopiste tiedottaa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, EU-aiheisen kirjallisen materiaalin ja videoiden avulla sekä puhelimitse ja sähköpostitse.

Tietopisteen uutisten aihealueet ja julkaisutiheys vaihtelevat eri kanavissa. Uutiskirje julkaistaan 6-8 kertaa vuodessa. Harvan julkaisutiheyden vuoksi uutiskirjeiden aihealueet ovat laajahkoja. Internet-sivulla julkaistut ja medialle lähetetyt uutiset ovat aina paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä. Tietopisteen facebook-sivulla tiedotetaan useita kertoja viikossa (pl. loma-ajat) ajankohtaisista, yleisistä tai alueelle tärkeistä EU-aiheista. Päinvastoin kuin uutiskirjeissä, facebookissa tiedotetaan myös pienemmistä ja "keveämmistä" aiheista. Kirjallista EU-materiaalia on tarjolla eri EU-politiikan aloilta ja eri kohderyhmille eriteltynä. Osa materiaalista on yleisluontoista ja osa tarkempaa ja spesifimpää. Kaikki materiaali on maksutonta.