Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages
The letters OULU in pink in front of Tuira, each decorated in honour of the summer and the year of the Capital of Culture.

Front page › NATO's DIANA programme creates opportunities for companies in the Oulu region in the defence industry

Blog

07.06.2024

NATO's DIANA programme creates opportunities for companies in the Oulu region in the defence industry

Suomi on ollut reilun vuoden Naton jäsen. Jäsenyys on vaatinut muutosta ajattelussamme. Oman maan puolustamisen lisäksi olemme nyt liittokunnan jäsen. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Naton tarpeiden yhteensovittamisen ohella Nato-kumppanimme ymmärtävät meidän erityispiirteemme ja tarpeemme.

Naton jäsenenä Suomi on liittynyt mukaan Naton tutkimus- ja innovaatioaloitteisiin. Erityisen merkittävä Oululle oli Naton DIANA-ohjelman päätös.

DIANA on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA toteuttaa Naton innovaatiopolitiikka, mikä pohjaa uusiin murroksellisiin teknologioihin. Suomessa DIANA-ohjelman rakenne on kansallinen yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta, 6G Testikeskus Oulun yliopiston koordinoimana, ja toinen VTT:n avaruus- ja kvanttiteknologian testikeskus. Toimipaikkoina DIANA:lla ovat Oulun ja Espoon lisäksi Sodankylä.

Suurvaltakilpailussa murrokselliset teknologiat ovat elintärkeitä kilpailuedun säilyttämiseksi yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Alalla on oltava käytössään viimeinen tieto uusimmista teknologioista. Usein tämä tieto löytyy nykyään pienistä startup -yrityksistä.

Aikaisemmin monet murrokselliset teknologiat kehitettiin puolustuskäyttöön, josta ne levisivät siviilikäyttöön. Kuuluisa esimerkki puolustushallinnon rahoituksella tehdyistä innovaatioista on Yhdysvaltain ARPANET, josta kehittyi internet. Tänä päivänä tilanne on kääntynyt osittain toisinpäin. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja yritysvetoisesti.

Kaikki yrittäjät eivät välttämättä koe puolustusteollisuutta alaksi, jolle ensi sijassa halutaan suuntautua. DIANA-ohjelman idea on etsiä ja löytää sellaisia siviilipuolen sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää myös puolustusalalla.

DIANA:ssa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja, jossa on kriittinen kaksikäyttömahdollisuus. Sovellusta voidaan siis käyttää siviili- ja sotilaspuolella. Puolustusalalla on paljon salassa pidettävää tietoa. DIANA:n tavoite on lähtökohtaisesti olla sellaisen tiedon ohjelma, jossa tieto ei ole salassa pidettävää. Jos siviiliteknologinen sovellus on hyödynnettävissä puolustusalalla, asian luonne muuttuu.

DIANA:n yrityskiihdyttämössä syntyvät yritysten teolliset ja tekijänoikeudet (IPR) jäävät yrityksille. Idea on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä fyysisesti, jolloin ymmärretään paremmin erilaiset ongelmat riippuen mistä näkökulmasta asiaa katsotaan.

DIANA-ohjelman koko testikeskusverkosto on yritysten käytössä. Tavoite on, että yritys ymmärtää puolustussektorin markkinoiden luonteen. DIANA on osa Naton toimintaa, jolloin se tarjoaa pääsyn Naton ja liittokunnan maiden markkinoille.

DIANA-ohjelmaan pääsee mukaan yrityksille suunnatun haasteohjelman kautta. DIANA-ohjelmaan valittava yritys saa kuuden kuukauden intensiivisen koulutus- ja mentorointipaketin puolustusmarkkinoille pääsyä varten. Yrityskehitysohjelma tukee teknologian kehittämistä ja demonstrointia liiketoiminnan kiihdyttämiseksi puolustusalalle. Mentorointia tarjotaan erilaisilta asiantuntijoilta niin teollisuudesta, rahoituksesta, tutkimussektorilta, loppukäyttäjiltä kuin valtionvallalta.

Yrityskehitysohjelmaan haetaan mukaan vuotuisen kohta avautuvan haastekampanjan avulla. Haasteet ovat ohjelman teemoja. Viime vuonna haasteita oli kolme ja tänä vuonna niitä on viisi. Hakemuslomake haastekampanjaan osallistumiseksi on yksinkertainen, minkä takia oman idean selkeään esittämiseen kannattaa panostaa.

Haastekampanjan ensimmäisessä vaiheessa yritys saa 100 000 euroa. Toiseen vaiheeseen valitaan supistettu joukko yrityksiä ja rahoitusta annetaan 300 000 euroa. Viimeistään tässä vaiheessa asiaa käydään läpi myös potentiaalisten investorien kanssa. DIANA tarjoaa luotettavan investoijaverkoston, johon Suomesta kuuluu Teollisuussijoitus TESI.

DIANA:n viime vuoden teemat olivat energiaturvallisuus, tiedon turvallinen jakaminen ja havainnointi- ja valvontajärjestelmät. Ilmastonmuutoksen ja digitaalisuuden aiheuttamat turvallisuusuhat koskevat yhtä lailla siviili- kuin sotilassovelluksia.

Energiaverkkojen kehittäminen on tästä hyvä esimerkki. Ilmastonmuutos ja vihreään energiaan siirtyminen vaikuttavat Naton ja EU:n jäsenvaltioiden sotilasliikenneinfrastruktuurin ja -valmiuksien häiriönsietokykyyn ja energiaturvallisuuteen.

Suomen yrityskiihdyttämö ja testiverkosto on täydessä valmiudessa tammikuussa 2025, jolloin se osallistuu täysipainoisesti tänä vuonna valittavien DIANA-ohjelman yritysten tukemiseen.

DIANA tarjoaa yrityksille mahdollisuuden parantaa liiketoimintamahdollisuuksiaan verkostoitumalla Naton transatlanttisessa ekosysteemissä. Se vahvistaa myös kansallista teknologista ja teollista osaamista ja on paikka yhteensovittaa ja omaksua Naton TKI-filosofia.

Hanna Honkamäkilä toimii kansainvälisten asioiden päällikkönä Pohjois-Pohjanmaan liitossa.

Hannu Nikurautio on tutkimusjohtaja Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen tutkimuskeskuksessa.

Alkuperäinen artikkeli julkaistiin sanomalehti Kalevassa 2.6.2024.

Keywords:

provincial programme

Related articles

18.08.2025
Blog: Pyhäjärvi leads the way in organisational cooperation

Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestöneuvottelukunta vieraili 14.8.2025 Pyhäjärvellä tutustumassa yhdistystoimintaan ja kaupungin sekä yhdistysten yhteistyöhön. Pyhäjärvellä järjestöt ovat mukana arjen hyvinvoinnin rakentamisessa, huoltovarmuuden vahvistamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa – ja yhteistyön malli on saanut tunnustusta maakunnallisellakin tasolla. Kaupungissa toimii peräti 126 rekisteröityä yhdistystä, joiden toiminta ulottuu laajasti eri elämänalueille. Järjestöneuvottelukunta on laatinut kunnille järjestötyön ohjeen, jonka keskeisiä periaatteita ovat mm. - järjestöyhdyshenkilön nimeäminen ja resursointi, - maksuttomien ja esteettömien tilojen tarjoaminen yleishyödylliseen toimintaan, - selkeät ja yhteistyössä kehitetyt avustusprosessit, - järjestöjen osallistuminen hyvinvointisuunnitelmien ja palveluiden kehittämiseen, sekä - yhteinen yhteistyöasiakirja, joka kokoaa pelisäännöt yhteen. Vierailun aikana voitiin todeta, että Pyhäjärvi toteuttaa näitä ohjeita jo esimerkillisesti. Kaupungilla on nimetty yhteisöasiamies, yhdistyksille on järjestetty tiloja innovatiivisilla tavoilla ja avustusmuotoja on kehitetty yhdessä. Lisäksi järjestöt ovat mukana kaupungin toiminnassa läpi koko organisaation, ja edustajia on mukana lukuisissa eri toimikunnissa ja ohjausryhmissä. Yhdistysten arvokas kokemustieto tulee näin hyödynnettyä hyvinvointityössä. Pyhäjärven esimerkki osoittaa, että kunnan ja yhdistysten on hyvä kulkea käsi kädessä. Kun yhteistyö perustuu luottamukseen ja kumppanuuteen, tuloksena on tulevaisuuteen katsova, hyvinvoiva ja elinvoimainen yhteisö. 👉 Käytännön esimerkkejä yhdistystoiminnasta voit lukea Pohteen sivuilla julkaistusta järjestötyön koordinaattori Helena Liimataisen blogista: Pyhäjärvellä pidetään huolta ihmisistä ja yhdistyksistä. Oulussa 18.8.2025 Auli Suorsa, Erityisasiantuntija kulttuuri Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

16.06.2025
Blog: Northern Ostrobothnia's future looks bright

The economic review of the cooperative bank's regions highlights positive factors for the future of Northern Ostrobothnia. They are already known, but have been overlooked. Now, in connection with the preparation of the provincial programme, it is a good time to raise the provincial profile and be genuinely satisfied with the successes. At least the following can be extracted from the recently published economic review. In Northern Ostrobothnia, the number of unemployed people per job vacancy is the third lowest in the whole country. The situation is the same in the whole of Northern Finland, which indicates a more positive economic development than in the rest of the country. On a long-term average, Northern Ostrobothnia is at the top of the country in terms of green transition investments, as well as in terms of population-related RDI investments. The Cooperative Bank's economic review predicts that GDP growth in Northern Ostrobothnia will be the second fastest. The region's positive future is covered by the continuous increase in the number of employees. Employment growth has been at the level of other major provinces. When construction, which is important to the county, begins to rise, employment returns to a positive path. Pirkanmaa has taken North Ostrobothnia's position as a region of growth. This is partly due to investments in support of the services sector and the development of an attractive living environment. The decisions made have created a positive spiral from which North Ostrobothnia can also learn. On the other hand, in times of global turmoil, North Ostrobothnia's logistical position as a gateway to the West also provides a good starting point for facing future challenges and continuing to grow. The extensive scenario work carried out in the spring creates a vision for 2050. The starting point of the thesis was to open the horizon of the future realistically. Although the cracks in the operating environment are becoming more pronounced, there were more opportunities than threats in the scenarios. In particular, the European Renaissance scenario provides a new perspective on current development, but also supports the strengths and cooperation openings of Northern Ostrobothnia. The ongoing preparation of the provincial programme provides a good opportunity to participate in building a positive future and to put into practice the opportunities that emerged in the scenarios. Keep your eyes up and work together! In Oulu on 16 June 2025, Mikko Väisänen, Head of Research and Development, will prepare the provincial programme for Northern Ostrobothnia 2026-2029 during the spring and autumn. The blogs written by experts from the Regional Council of Northern Ostrobothnia cover the preparation process and themes related to the programme.

09.06.2025
Blogi: Aluekehityksen suunta – miten vahvistamme Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaa?

Maaliskuussa järjestettiin Helsingissä valtion ja maakuntien välinen aluekehittämisen keskustelu, johon osallistuivat kaikki Suomen maakunnat. Itse osallistuin alueellista resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä käsittelevään teematilaisuuteen. Näiden lakisääteisten tilaisuuksien muoto on vaihdellut vuosien varrella. Tältä vuodelta mieleeni jäi erityisesti, että kyseessä oli enemmän tasokas ja ajatuksia herättävä seminaari ajankohtaisista teemoista kuin perinteinen aluekehittämisen neuvottelu. Tilaisuuksien luonne ja vaikuttavuus muuttuu helposti, kun niiden rakennetta muutetaan. Mielestäni aluekehittämiskeskustelut tulisikin jatkossa järjestää kahdenkeskisinä, maakuntakohtaisina tilaisuuksina. Koen kuitenkin, että sain osallistumisesta ja kuulluista puheenvuoroista merkittävää lisäarvoa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmatyöhön. Luottamus keskeistä maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehittäminen perustuu luottamukselle, joka syntyy hyvästä yhteistyöstä ja tiiviistä kumppanuuksista. Uskon vahvasti, että lisäksi luottamus kotiseutuun, maakuntaan ja pohjoisen mahdollisuuksiin on myönteisen aluekehityksemme perustaa. Tässä asiassa emme ehkä koskaan ole liian hyviä. Ohjelman taustakyselyyn vastannut osuvasti huomauttikin: ”Tarvitsemme positiivisuuden ja optimismin talkoot alueellamme”. Kysymys on viime kädessä pohjoisen uskottavuudesta. Tämä kaikki tulee olemaan keskiössä valmisteltavassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa. Eriytyminen ja väestökehitys haastavat Aluekehittämistä haastaa tulevaisuudessa entistä enemmän alueiden erilaistuminen ja siihen vaikuttavana tekijänä erityisesti väestökehitys. Pohjois-Pohjanmaalla väestön määrä on pitkään ollut kasvava, mutta nyt kasvu on lähes pysähtynyt. Vaikka muutos on ollut näkyvillä jo pitkään, väitän, että emme ole tarttuneet siihen aluekehittämistoimin riittävällä tavalla. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että maakuntaohjelmassa käsittelemme alueen väestörakenteen muutosta ja kirjaamme siihen liittyvät ennakoivan hallinnan tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet. Lopuksi kiteytetysti totean, että uuden maakuntaohjelman myötä alueelle on syksyllä valmistumassa erityisen merkittävä strategia. Se tulee antamaan selkeät askelmerkit Pohjois-Pohjanmaan lähivuosien aluekehittämistyölle. Mitä ajatuksia sinulle herää aluekehittämisen suunnasta? Osallistu maakuntaohjelman valmisteluun esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan verkkosivujen kautta. Oulussa 9.6.2025 Ilpo Tapaninen, Strategiapäällikkö Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa 2026–2029 valmistellaan kevään ja syksyn aikana. Pohjois-Pohjanmaan liiton asiantuntijoiden kirjoittamat blogit käsittelevät valmisteluprosessia ja ohjelmaan liittyviä teemoja.

15.05.2025
Pohjois-Pohjanmaalle suunnitteilla elinvoimalupaus – tavoitteena tiivistää yhteistyötä ja vahvistaa vetovoimaa

Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu valtakunnallisesti hyvään keskikastiin Suomen Yrittäjien tuoreessa Elinvoimabarometrissa. Se julkaistiin tiistaina 14.5. kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Barometrin mukaan maakunnan vahvuuksia ovat osaavan työvoiman saatavuus, verkostoyhteistyö ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Maakunnassa nähdään, että alueella on potentiaalia nousta elinvoiman kärkialueiden joukkoon – edellyttäen vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämän tueksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet ehdottavat maakunnallisen elinvoimalupauksen solmimista. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tahtotilaa alueen kehittämisessä, kilpailukyvyn kasvattamisessa ja vaikuttamistyössä. Mukaan toivotaan laajasti niin julkisen sektorin, yritysten kuin oppilaitosten edustajia. ”Onnistuaksemme tarvitsemme maakunnan kehittämiseen vahvaa yhteen hiileen puhaltamista, aitoa vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Elinvoimalupaus tarjoaa tähän hyvän tavan toimia”, toteaa maakuntajohtaja Rämet. Toteutuessaan yhteinen lupaus hyödyttää aluetta laajasti. Se tukisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitossa parhaillaan valmistelussa olevan maakuntaohjelman 2026–2029 ja erityisesti sen Kestävän kilpailukyvyn ja uudistavien investointien teeman toimeenpanoa. Lupauksella voidaan lisäksi yhtenäistää alueen viestintää esimerkiksi Oulun vaalipiirin kansanedustajille. Jo reilun vuoden ajan on Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimana toteutettu kansanedustajien tapaamisia yhdessä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Oulun kauppakamarin ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteinen elinvoimalupaus toisi viesteihin uudenlaista vaikuttavuutta. Elinvoimalupaus on tarkoitus virallistaa lokakuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä AlueKujo-tapahtumassa. Lue lisää aiheesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uutisesta Elinvoima Pohjois-Pohjanmaalla - Yrittajat.fi. Koko barometrin tulokset ovat saatavilla osoitteessa Suomen Yrittäjät. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman laatimisesta tietoa on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulta ositteessa Maakuntaohjelma 2026-2029 - Pohjois-Pohjanmaan liitto Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan Liitto p. 040 586 3877.   [caption id="attachment_47904" align="alignleft" width="759"] Kuvassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet.[/caption]

Oulu 2026 European Capital of Culture

EastNorth Finland

Europe Direct Northern Ostrobothnia

Regional Council of Northern Ostrobothnia | Council of Oulu region
Coat of arms of Northern Ostrobothnia