The Organisational Advisory Board of the Regional Council of Northern Ostrobothnia visited Pyhäjärvi on 14.8.2025 to get acquainted with the association activities and the cooperation between the city and the associations. In Pyhäjärvi, organisations are involved in building everyday well-being, strengthening security of supply and creating a sense of community – and the model of cooperation has also been recognised at the provincial level. There are as many as 126 registered associations operating in the city, whose activities extend to a wide range of areas of life. The Advisory Board of Associations has drawn up guidelines for municipalities on organizational work, the key principles of which include: - the appointment and resourcing of organizational contact persons, - the provision of free and accessible facilities for activities of general interest, - clear and co-developed assistance processes, - the participation of organisations in the development of welfare plans and services, and - a joint cooperation document that brings together the rules of the game. During the visit, it was found that Pyhäjärvi is already implementing these instructions in an exemplary manner. The city has appointed a community ombudsman, spaces for associations have been organised in innovative ways and forms of grants have been developed together. In addition, the organisations are involved in the city's activities throughout the organisation, and representatives are involved in numerous different committees and steering groups. In this way, the valuable experience of associations will be utilised in well-being work. The example of Pyhäjärvi shows that it is good for municipalities and associations to go hand in hand. When cooperation is based on trust and partnership, the result is a future-oriented, prosperous and vibrant community. 👉 Practical examples of association activities can be found in the blog of Helena Liimatainen, coordinator of association work, published on Pohde's website: Pyhäjärvi takes care of people and associations. In Oulu 18.8.2025 Auli Suorsa, Specialist Culture The provincial programme for Northern Ostrobothnia 2026-2029 will be prepared during the spring and autumn. The blogs written by experts from the Regional Council of Northern Ostrobothnia cover the preparation process and themes related to the programme.

The economic review of the cooperative bank's regions highlights positive factors for the future of Northern Ostrobothnia. They are already known, but have been overlooked. Now, in connection with the preparation of the provincial programme, it is a good time to raise the provincial profile and be genuinely satisfied with the successes. At least the following can be extracted from the recently published economic review. In Northern Ostrobothnia, the number of unemployed people per job vacancy is the third lowest in the whole country. The situation is the same in the whole of Northern Finland, which indicates a more positive economic development than in the rest of the country. On a long-term average, Northern Ostrobothnia is at the top of the country in terms of green transition investments, as well as in terms of population-related RDI investments. The Cooperative Bank's economic review predicts that GDP growth in Northern Ostrobothnia will be the second fastest. The region's positive future is covered by the continuous increase in the number of employees. Employment growth has been at the level of other major provinces. When construction, which is important to the county, begins to rise, employment returns to a positive path. Pirkanmaa has taken North Ostrobothnia's position as a region of growth. This is partly due to investments in support of the services sector and the development of an attractive living environment. The decisions made have created a positive spiral from which North Ostrobothnia can also learn. On the other hand, in times of global turmoil, North Ostrobothnia's logistical position as a gateway to the West also provides a good starting point for facing future challenges and continuing to grow. The extensive scenario work carried out in the spring creates a vision for 2050. The starting point of the thesis was to open the horizon of the future realistically. Although the cracks in the operating environment are becoming more pronounced, there were more opportunities than threats in the scenarios. In particular, the European Renaissance scenario provides a new perspective on current development, but also supports the strengths and cooperation openings of Northern Ostrobothnia. The ongoing preparation of the provincial programme provides a good opportunity to participate in building a positive future and to put into practice the opportunities that emerged in the scenarios. Keep your eyes up and work together! In Oulu on 16 June 2025, Mikko Väisänen, Head of Research and Development, will prepare the provincial programme for Northern Ostrobothnia 2026-2029 during the spring and autumn. The blogs written by experts from the Regional Council of Northern Ostrobothnia cover the preparation process and themes related to the programme.

In March, a discussion on regional development between the state and the counties was held in Helsinki, in which all the counties of Finland participated. I myself participated in the thematic event on regional resilience and mental resilience. The form of these statutory events has varied over the years. This year I remembered in particular that it was a high-quality and thought-provoking seminar on topical themes rather than a traditional negotiation on regional development. The nature and effectiveness of events change easily when their structure is changed. In my opinion, the regional development discussions should in future be organised as bilateral, regional events. However, I feel that I gained significant added value in the regional programme work in Northern Ostrobothnia from my participation and contributions. Trust is central to the development of the county The development of the county is based on trust, which is created by good cooperation and close partnerships. I strongly believe that, in addition, trust in the home region, the region and the opportunities of the north is the basis for our positive regional development. We may never be too good at this. Respondents to the background survey of the programme correctly pointed out: “We need volunteers of positivity and optimism in our region”. Ultimately, it is about the credibility of the North. All this will be at the heart of the Northern Ostrobothnia provincial programme being prepared. In the future, regional development will be increasingly challenged by regional differentiation and, as a factor affecting it, by demographic development in particular. In Northern Ostrobothnia, the population has been growing for a long time, but now growth has almost stagnated. Although the change has been visible for a long time, I would argue that we have not sufficiently addressed it through regional development measures. It is therefore of paramount importance that the provincial programme addresses the demographic change in the region and records the related objectives of proactive management and development measures. In conclusion, I would like to say that, with the new provincial programme, a particularly important strategy for the region will be completed in the autumn. It will provide clear steps for regional development work in Northern Ostrobothnia over the next few years. What are your thoughts on the direction of regional development? Participate in the preparation of the regional programme, for example, through the Northern Ostrobothnia website. Ilpo Tapaninen, Strategy Manager, Regional Programme for Northern Ostrobothnia 2026-2029, will be prepared during the spring and autumn in Oulu on 9 June 2025. The blogs written by experts from the Regional Council of Northern Ostrobothnia cover the preparation process and themes related to the programme.

North Ostrobothnia is ranked in the Finnish Entrepreneurs' Fresh Vitality Barometer in a good mid-range position nationwide. It was published on Tuesday 14 May at a seminar of municipal management in Kuopio. According to the Barometer, the strengths of the region are the availability of skilled labour, network cooperation and functional telecommunications connections. The region sees the potential for the region to become one of the key areas of vitality – provided that there is stronger cooperation between different actors. To support this, Marjo Kolehmainen, CEO of North Ostrobothnia Entrepreneurs, and Jussi Rämet, Regional Director, propose to make a provincial vitality pledge. The aim is to strengthen the common will in the development of the region, increasing competitiveness and influencing work. Representatives of the public sector, companies and educational institutions are widely welcomed. “To succeed, we need a strong coal-fired approach, genuine interaction and partnership for the development of the county. The Pledge for Vitality offers a good way to do this", says Regional Director Rämet. If implemented, the joint promise will benefit the region widely. It would support, among other things, the implementation of the provincial programme 2026-2029, which is currently being prepared by the Regional Council of Northern Ostrobothnia, and in particular its theme of sustainable competitiveness and regenerative investments. The promise can also be used to harmonise communications in the region, for example, to members of parliament in the Oulu constituency. For more than a year now, the Regional Council of Northern Ostrobothnia has coordinated meetings of parliamentarians with the City of Oulu, the University of Oulu, the Entrepreneurs of Northern Ostrobothnia, the Oulu Chamber of Commerce and the wellbeing services county. A joint promise of vitality would bring a new kind of impact to the messages. The promise of vitality is expected to be formalised in October at the RegionalKujo event organised by the Entrepreneurs of Northern Ostrobothnia. Read more about the topic in the North Ostrobothnia Entrepreneurs' News Life force in North Ostrobothnia - Yrittajat.fi. The results of the entire barometer are available at Suomen Yrittäjät. Information on the preparation of the Regional Programme for Northern Ostrobothnia is available on the website of the Regional Council of Northern Ostrobothnia in the stratum Regional Programme 2026-2029 - Regional Council of Northern Ostrobothnia More information: Regional Director Jussi Rämet, Regional Council of Northern Ostrobothnia, tel. +358 40 586 3877.   [caption id="attachment_47904" align="alignleft" width="759"] In the picture Marjo Kolehmainen, Managing Director of Entrepreneurs in Northern Ostrobothnia, and Jussi Rämet, Regional Director.[/caption]

Finland has been a member of NATO for over a year. Membership has required a change in our thinking. In addition to defending our own country, we are now a member of the Alliance. It is our duty to ensure that, in addition to reconciling NATO's needs, our NATO partners understand our specificities and needs. As a member of NATO, Finland has joined NATO's research and innovation initiatives. Especially important for Oulu was the decision of NATO's DIANA programme. DIANA stands for Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA implements NATO's innovation policy, which is based on new disruptive technologies. In Finland, the structure of the DIANA programme is a national business accelerator and two test centres, a 6G test centre coordinated by the University of Oulu, and another VTT test centre for space and quantum technology. In addition to Oulu and Espoo, DIANA has offices in Sodankylä. In a grand power competition, disruptive technologies are vital for maintaining a competitive advantage in the field of common defence and security. The sector must have access to the latest information on the latest technologies. This information is often found in small start-ups. In the past, many disruptive technologies were developed for defence use, from where they spread to civilian use. A famous example of innovations funded by the Defense Administration is the US ARPANET, which evolved into the Internet. Today, the situation has been partly reversed. Technology is developing rapidly and in a business-driven manner. Not all entrepreneurs necessarily perceive the defence industry as the sector they want to target first and foremost. The idea of the DIANA programme is to look for and find civilian applications that could also be used in the defence sector. In particular, DIANA is looking for innovative solutions with a critical dual-use capability. The application can therefore be used on the civilian and military side. There's a lot of classified information in the defence industry. The objective of DIANA is, in principle, to be a programme of information in which the information is not confidential. If a civil technological application is exploitable in the defence sector, the nature of the matter will change. The intellectual property rights (IPR) created in the DIANA accelerator remain with the companies. The idea is to bring different people together physically, so that different problems are better understood depending on the point of view from which the matter is viewed. The entire test centre network of the DIANA programme is at the disposal of companies. The aim is for the company to understand the nature of the defence sector market. DIANA is part of NATO's activities, providing access to the markets of NATO and allied countries. The DIANA programme is accessible through a challenge programme for companies. Company selected for the DIANA programme…

Organisations play an important role in the development of the region and in promoting the well-being and inclusion of local residents. This has been understood and internalised in Northern Ostrobothnia. In the future, the role of organisations as part of multidisciplinary development work will be further strengthened and consolidated. This is the central goal of the North Ostrobothnia Organisational Advisory Board, which is now starting its third term. "We want organisations to be involved in the implementation of the newly published provincial programme for Northern Ostrobothnia," says Ilpo Tapaninen, Director of Planning. It is also tasked with strengthening cooperation between organisations and between organisations, the public sector and the business sector, working together with the inclusion work of the North Ostrobothnia Welfare Area and promoting the organisation's activities. Visibility and recognition for good work are gained, for example, through the annual organisation award. The Advisory Board has a diverse representation of organisations from different fields. In addition, there are municipal members, as well as expert members from the state's regional administration, the Regional Council and the wellbeing services county. The Regional Government appointed the following members to the Organisational Advisory Board of Northern Ostrobothnia for the 2022-2025 term of office: Representatives of organisations: Executive Director Esa Aunola, North Ostrobothnia Village Association Regional Director Esko Hassinen, North Ostrobothnia Sports and Sports Association Executive Director Riikka Hautala, Rising Coastal Region Association Executive Director Timo Nevanperä, North Ostrobothnia Youth Association Member of the Board Helena Kinnunen, Finnish Quality Association Secretary Arja Sutela, Youth Friends Association Executive Director Marko Miesmaa, Ostrobothnia Scouts Association Executive Director Anna Katajala, North Ostrobothnia Social and Health Security Association Regional Director Heli Hietala, Finnish 4H Association, Central and North Ostrobothnia and Kainuu Chair Marja-Liisa Pylväs, Pensions Union North Ostrobothnia District Chair Risto Örling, Member of the Board Kaija Sepponen, Executive Director Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry Chairman Anna-Liisa Lämsä, Mielenvireys ry Development Manager Tanja Tanhua, Oulu Deaconess Institute Foundation Municipal Representative: Pasi Laukka, Head of Community Activities, City of Oulu Expert members: vs. Ilpo Tapaninen, Director of Planning, Regional Council of Northern Ostrobothnia Specialist, Culture, Auli Suorsa, Regional Council of Northern Ostrobothnia Specialist Kukka Kukkonen, Centre for Economic Development, Transport and the Environment of Northern Ostrobothnia Wellbeing Region of Northern Ostrobothnia (Member to be named later) Ilpo Tapaninen, VP Design, tel. 050 301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi Link to the NGO Advisory Board's website. Link to the Regional Programme for Northern Ostrobothnia.

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit - joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin - pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta. Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi. Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä…

Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta. Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen. Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä…

Pohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin. Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta. Väylävirasto julkaisi vastikään selvityksensä pääradan muutostarpeista. Radan kehittäminen Tampereelta pohjoiseen palvelisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Johtopäätöksenä selvitys esittää, että kaksoisraiteen rakentamisen urakka voitaisiin toteuttaa osissa. Lyhyilläkin väleillä kaksoisraiteen lisääminen voisi tehostaa radan käyttöä. Junayhteys Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta ottaa tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun säännöllinen lähijuna aloittaa kiirastorstaina Ruotsin puolella. Suomen hallitus on sopinut, että myös Suomen puolen rata laitetaan kuntoon. Henkilöjunayhteys Ruotsiin ja Eurooppaan toisi Pohjois-Suomen matkailulle uusia mahdollisuuksia ja meille Pohjoisen ihmisille mahdollisuuden liikkua ilmastokestävästi Eurooppaan. Ylivoimaiseksi suurimmat päästöt liikkumisesta syntyvät tieliikenteestä ja henkilöliikenteen osalta yksityisautoista. Näiden korvaamiseksi tarvitsemme Oulun seudulle aidosti toimivan lähijunaliikenteen sekä lisää nopeita ja käteviä bussivuoroja kaupunkiseudulle. Vaihtoehtoiset käyttövoimat, eritoten sähköautot, lisääntyvät jatkuvasti. Sähköautojen tekniikka kehittyy koko ajan, jolloin sekä suurempien käyttösäteiden autojen hinnat laskevat. Samalla latauspisteverkosto kehittyy, jolloin sähköauton on houkuttelevampi vaihtoehto joka puolella. Pyöräilynkään mahdollisuuksia ei pidä väheksyä. Hyviä pyöräväyliä kehittämällä pyöräilyn mahdollisuuksia voidaan parantaa merkittävästi, myös kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan tasaisella maaseudulla voi sähköpyöräily tarjota paljon uusia mahdollisuuksia. Oulun seudun ulkopuolellakin on potentiaalia lisätä joukkoliikennettä, esimerkiksi helposti saatavien digitaalisten palvelujen avulla. Isoilla työnantajilla voisi olla tässä myös ratkaiseva rooli, jos työsuhde-etuna tarjottaisiin yhä useammin joukkoliikennettä ja liikennöitsijän kanssa neuvoteltaisiin sopivat vuorot. Liikenteen kehityksen potentiaali kasvaa entisestään, mikäli pystymme ottamaan enemmän irti…

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi. Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat maailmaa muuttaneet keksinnöt pohjautuvat alansa eturintaman perustutkimukseen, josta esimerkkeinä ovat antibiootit, laser teknologia tai vaikkapa Suomen Millenium -teknologiapalkinnon 2018 saajan Tuomo Suuntolan tutkimukseen perustuva lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa käytettävä ohutkalvomenetelmä. Korostan korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan työn tiivistä liittymistä toisiinsa. Sovelluskehitys saattaa edellyttää lisää perustutkimusta ja toisaalta perustutkimuksen tähtäimenä on usein uuden tiedon käytännön hyötykäyttö. Tieteellinen tutkimus, joka on maailmassa alansa kärjessä, on juuri sitä tutkimusta, joka kiinnostaa hyödyntäjiä. Oulun yliopiston tieteenalojen kirjo on poikkeuksellisen laaja ja tarjoaa runsaasti hyödyntämispotentiaalia. Alueellinen yhteistyö tutkijoiden, yritysten, kaupunkien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kesken onkin meillä vahvaa. Yliopisto on otettu hienosti mukaan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategian suunnitteluun ja Oulun Innovaatioallianssin kautta voidaan laajapohjaisesti keskittää toimintoja ja rakentaa innovaatioekosysteemejä. Tutkijamme ovat mukana monissa kansainvälisissä hankkeissa ja niissä yhteistyötä tehdään pääosin kansainvälisen yhteisön kanssa. Yksi yhteistyön muoto ja vaikuttavuutta lisäävä asia voisi olla se, että pyrittäisiin jalkauttamaan ja hyödyntämään näissä kansainvälisissä hankkeissa ja laajemminkin kansainvälisessä yhteisössä tehtävää huippututkimusta ja osaamista entistä aktiivisemmin ja paremmin alueelle. Näin saisimme vaikuttavuutta kasvatettua. Tämä tapahtuisi alueellisen yhteistyön puitteissa alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Korkeatasoista tutkimusta ei voi tehdä ilman ajanmukaisia laitteistoja, tietoaineistoja ja asiantuntevaa henkilökuntaa. Toinen yhteistyötä ja vaikuttavuutta lisäävä asia onkin tutkimuksen infrastruktuurien yhteiskäyttö ja hankinta korkeakoulujen ja elinkeinoelämän…