22.08.2023
The well-being of the residents of Northern Ostrobothnia is taken care of in a digitalised society
Digitalisaatio koskettaa jo lähes jokaista elämän osa-aluetta ja useat tavalliseen arkeen liittyvät toiminnot ovat digitalisoituneet. Digitalisaatio tuo useita etuja ja sujuvoittaa elämää, mutta se asettaa myös vaatimuksia riittävälle digiosaamiselle. On erityisen tärkeää huolehtia digitalisaation edetessä siitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia digitaitoja ja yhdenvertaiset edellytykset käyttää digitaalisia laitteita, palveluita ja ympäristöjä oman elämänsä tukena haluamallaan tavalla. Digitalisaation kehityksen edetessä on syytä pohtia, minkälaiset digitaaliset palvelut, ympäristöt sekä käyttötottumukset lisäävät hyvinvointia ja mitkä digiin liittyvät tekijät puolestaan heikentävät hyvinvointia.
Heinäkuun lopussa 2023 päättyneessä Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämishankkeessa on digihyvinvointia pyritty edistämään erityisesti kuntalähtöinen näkökulma huomioiden. Hanke on pohjautunut maakuntaohjelman 2022–2025 tavoitteisiin ja hankkeen aikana on edistetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen 2019–2025 digitaalisiin valmiuksiin liittyviä tavoitteita ja kumppanuuslupausta, joihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhdessä alueen kuntien kanssa sitoutunut. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää maakunnan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden tilaa ja kehittämiskohteita, suunnitella kuntatoimijoiden kanssa digihyvinvointia edistäviä toimintamalleja sekä koordinoida Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvointiverkoston toimintaa. Hankkeen toiminta on ollut luontevaa jatkoa aikaisemmalle Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehdylle digituen kehittämiseen liittyvälle työlle, jota on toteutettu vuodesta 2018 lähtien monitoimijaisesti eri yhdyspinnoilla.
Digihyvinvointiin liittyy erilaisia tarpeita
Hankkeessa on koottu tietoa eri kohderyhmien digihyvinvointiin liittyvistä tarpeista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Kerättyä tietoa hyödynnetään maakuntaohjelman tavoitteiden toimeenpanossa sekä Pohjois-Pohjanmaan eri toimijoiden digihyvinvointia edistävässä työssä.
Lapsiperheiden osalta käy selväksi, että haasteet liittyvät muun muassa digilaitteilla käytettyyn aikaan. Mikä on sopiva määrä olla digilaitteilla niin, että siitä ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia perheen hyvinvoinnille? Liiallisella digilaitteiden käytöllä ja vääränlaisella sisällöllä saattaa olla vaikutusta lisääntyvään unettomuuteen, levottomuuteen, läsnäoloon ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen siten, että sosiaaliset suhteet kärsivät. Vanhemmilla on vastuu arvioida, minkälaiset digitaaliset laitteet ja ympäristöt tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Vanhempien korkealla ruutuajalla on todettu olevan vaikutusta lapsen runsaaseen digilaitteiden käyttöön ja lapsen runsas digilaitteiden viihdekäytön tiedetään ennustavan heikompaa koulumenestystä. Vanhempien digi- ja mediataidot vaikuttavat siihen, miten he osaavat huolehtia siitä, että lapsen digin ja median käyttö on kaikin puolin turvallista. Perheympäristöillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia yksilöiden digin käyttöön ja tulevaisuudessa onkin entistä merkityksellisempää, millaisia valmiuksia lapset saavat digitaaliseen hyvinvointiinsa. Varhaiskasvatuksella ja koulun tuella on mahdollista tasoittaa yksilöllisiä ja perhekohtaisia eroja. Esimerkiksi nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma nostaa digitaidot keskeiseen asemaan ja koulujen rooli nähdään digitaitojen tasa-arvoisena kehittäjänä sekä myös digisyrjäytymisen ehkäisijänä erittäin tärkeänä.
Nuoret käyttävät runsaasti digilaitteita ja käyttö kohdistuu erityisesti erilaisiin sosiaalisen median kanaviin sekä verkon viihdepalveluihin. Nuorten kanssa olisi tärkeää keskustella siitä, miten somessa toimitaan vastuullisesti siten, ettei toiminta vahingoita ketään. Selvityksen mukaan nuorten haasteet digin käytössä liittyvät erityisesti opiskelu- tai työelämässä tarvittavien digitaalisten ohjelmien osaamiseen sekä digitaalisissa viranomaispalveluissa asioimiseen, joiden käyttö on edellytys arjen hallinnan kannalta.
Digi- ja väestötietoviraston Digitaitokartoituksen 2022 tulosten mukaan suomalaisilla työikäisillä on yleisesti hyvät digitaidot verrattuna muiden Euroopan maiden työikäisiin. Yleisistä hyvistä digitaidoista huolimatta haasteita asettaa nopeasti muuttuvien työelämän digitaalisten ohjelmien, alustojen sekä vaatimusten ja kehityksen mukana pysyminen, jotka voivat olla hyvinkin kuormittavaa ja vaikuttavat negatiivisesti hyvinvointiin.
Ikäihmisten digitaidot vaihtelevat suuresti – toiset osaavat käyttää digilaitteita ja -palveluita hyvinkin sujuvasti, mutta toiset eivät juuri lainkaan. Ikäihmiset ovat kuitenkin selkeästi tunnistettu kohderyhmä, joille on tärkeää olla saatavilla kohdennettua digitukea. Mahdollisuus hyödyntää digitaalisia laitteita ja -palveluita rikastuttaa ikäihmisten sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, edistää kotona asumisen edellytyksiä ja lisää itsemääräämisoikeutta.
Erityisryhmät on huomioitava digitaalisia palveluita kehittäessä – miten heille mahdollistetaan yhdenvertainen digitaalisten palveluiden käyttö. Digitaalisiin laitteisiin koskeminen ja digipalveluiden käyttäminen voivat olla haastavaa kielimuurin, sairauden tai vamman takia. Käyttöä helpottavia menetelmiä ja ratkaisuja löytyy ympäristöä muokkaamalla, laitteiden asetuksia säätämällä, aputoiminnoilla ja lisävarusteilla. Usein läheisillä on merkittävä rooli digitaalisten palveluiden käytön avustamisessa, joten on tärkeää, että heillä on hyvät digitaidot ja saatavissa tarvittavaa tukea.
Kunnat keskeisiä digihyvinvoinnin toimijoita ja kehittäjiä
Kunnilla on lakisääteinen velvoite huolehtia sekä edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Digitaalisten toimintojen lisääntyessä olisi tärkeää huomioida vaikutukset hyvinvointiin osana kunnan toiminnan suunnittelua ja toteutusta. Strategisella tasolla digihyvinvoinnin tulisi näkyä hyvinvointikertomuksissa ja -suunnitelmissa. Kehittämiseen tulisi varata riittävästi resursseja. Käytännön toiminnan tasolla kunnan tulisi tarjota digitukea sitä tarvitseville ja viestiä selkeästi eri kanavissa digituesta.
Hankkeen aikana kerätyn tiedon ja kuntatoimijoiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on noussut esille keskeisiä toimenpiteitä, joilla kunnat voivat vaikuttaa asukkaiden digihyvinvointiin. Esimerkiksi nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat digihyvinvointiin liittyvää osaamista, jotta pystyvät erilaisilla toimilla vaikuttamaan nuorten turvalliseen digimedian käyttöön, puuttumaan somekiusaamiseen ja ehkäisemään liiallista digipelaamista. Moni kunnan työntekijä on myös työssään kohdannut digisyrjäytymistä eli digitaalisten toimintojen ulkopuolelle jäämistä, josta aiheutuu arkea vaikeuttavia seurauksia sekä eriarvoistumista. Tällöin digisyrjäytymistä ehkäisevään työhön tarvitaan lisää työkaluja. Henkilöstön digiosaamisen kehittäminen lisää organisaation osaamispääomaa ja parantaa kunnan palveluiden laatua, edistää luottamuksellista yhteistyötä asukkaiden kanssa ja auttaa asiakkaita käyttämään digitaalisia palveluita hyvinvointia lisäävällä tavalla.
Yhteistyötä digihyvinvoinnin ja -osallisuuden edistämiseksi tarvitaan monella eri tasolla
Maakunnassa on tehty tiivistä verkostoyhteistyötä digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämiseksi eri tasoilla ja sektoreilla. Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvointiverkostossa on jaettu tietoa, kokemuksia ja hyviä käytänteitä sekä pyritty löytämään toimivia digihyvinvointia tukevia toimintamalleja. Verkostoon on kuulunut yli sata jäsentä ja edustajia on ollut maakunnan eri organisaatioista, kunnista ja järjestöistä. Verkoston toiminnasta on saatu hyvää palautetta. Jäsenet ovat ilmaisseet tarpeen verkostotoiminnan jatkumiselle hankkeen päättymisen jälkeen.
Valtioneuvoston julkaisemassa Digiosallisuus Suomessa -tutkimusraportissa (2022) tuodaan esille, kuinka digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämiseksi tarvitaan monitahoista ja -tasoista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yhdyspintatyö on tärkeää, jotta voidaan mahdollistaa kaikille yhdenvertainen digitaalisten palveluiden käyttö ja siten tukea ihmisten hyvinvointia. Tämä on syytä huomioida myös Pohjois-Pohjanmaalla digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämistyötä jatkettaessa.
”Digitaaliset ratkaisut, tuotteet ja palvelut ovat yksi konkreettinen tapa jalkauttaa yhteiskunnassa osallisuutta tukevien elementtien toteuttamista. Toimijat vaikuttavat myös omilla toimillaan toisiin toimijoihin ja näin ollen toiminnan vaikutukset digiosallisuuden elementteihin tapahtuvat usein vaikutusketjujen kautta.”
Maria Puotiniemi
Project manager
