04.06.2021
Blog: Digital support strengthens the well-being of young people
Digitalisaation vaikutukset yhteiskunnassa koskettavat kaikkia ikäluokkia. Digituella jokaisen digitaidoista pyritään vahvistamaan yksilön arjen kannalta riittäviä niin, että yhteiskunnan toiminnassa mukana pysyminen, asioiden hoitaminen ja sähköisten palveluiden käyttäminen on mahdollista. Digituella voidaan vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tämä on tärkeää kaikissa ikäryhmissä.
Nuorten digitaidoista puhuttaessa nousee kuitenkin nopeasti esille käsite diginatiivi. Käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Prenskyn tarkoitus ei ollut kuitenkaan kuvata sitä, kuinka hyvin digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sähköisiä palveluita. (Vallinkoski, 2017.) Arkipuheessa diginatiivi -käsite on kuitenkin alkanut hiljalleen yleistyä ja sen sisällöllinen merkitys muuttua.
Erehdymme helposti luulemaan, että digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sujuvasti ja suvereenisti kaikkia sähköisiä palveluita. Diginatiivista on siis muodostunut käsitteenä synonyymi nuorelle henkilölle, joka hallitsee kaiken digiin liittyvän. Tämä on kuitenkin eräänlainen ajatusharha, jota on syytä hieman ravistella – etenkin silloin, kun se saa meidät luulemaan, etteivät nuoret tarvitse digitukea.
Vaikka yksilöiden välistä vaihtelua digitaidoissa tapahtuu myös nuorten ikäryhmässä, on nuorten digituelle olemassa selkeä tarve. Valtakunnallisen digitaitokartoituksen mukaan nuoret tarvitsevat tukea erityisesti sähköisten viranomaispalveluiden parissa asioidessaan. Viimeisin nuorisobarometri tukee tätä tutkimustulosta: barometrin mukaan noin 12 % nuorista kokee sähköiset palvelut haasteelliseksi löytää ja 10 % oli sitä mieltä, etteivät palvelut ole saatavissa silloin, kun niitä eniten tarvitsisi.
Lisäksi täytyy huomioida, että syy palveluiden käyttämättömyydelle voi olla myös taloudellisissa rakenteissa ja sosioekonomisessa asemassa, esimerkiksi vähävaraisten perheiden nuorilla ei välttämättä ole varaa ostaa ja ylläpitää tarvittavia laitteita ja näin ollen käyttää tarvittavia palveluita.
Nuoret siis toivovat digipalveluihin saavutettavuutta, selkeyttä ja ohjeistusta – kuka heitä sitten ohjaisi?
Digituen kehittäjille nuorten näkemykset ovat kullanarvoista tietoa. Meidän tehtävämme on tarjota nuorille saavutettavaa, matalan kynnyksen digitukea sekä ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Digituen kehittämistyössä nuorten tarpeet on kuultu ja heidät halutaan tavoittaa digituen äärelle. Eri toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan digituen saatavuus jokaiselle nuorelle.
Yksi ajankohtainen esimerkki valtakunnallisen digituen kehitystyön panoksesta nuorten kohderyhmälle on valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla, kesäkuussa 2021 toteutettava nuorten digituen mediakampanja, joka on suunnattu 12-25-vuotiaille nuorille. Kampanjan tarkoituksena on tehokasta ja nuorille suunnattua viestintää hyödyntäen tavoittaa mahdollisimman moni digitukea tarvitseva nuori tuen äärelle ja sanoittaa tärkeä viesti – digituen pyytäminen ei ole noloa! Päin vastoin, se on jokaisen nuoren oikeus.
Digituen tarjoaminen nuorille ei ratkaise ainoastaan akuuttia palvelutason ongelmaa, vaan sen avulla pyritään lisäämään digihyvinvointia. Digihyvinvointia lisäämällä vahvistetaan nuorten osallisuutta ja tasavertaisuutta sekä ehkäistään digisyrjäytymistä.
Digituella on siis merkittävä osuus hyvinvointityössä ja sen kehityksessä. Mediakampanja on yksi keino, jolla voimme viestiä ja tehdä digitukea tunnetuksi nuorille. Kampanjaan osallistumalla eri palveluntarjoajat voivat olla mukana levittämässä tärkeää viestiä ja näin ollen kehittämässä yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa nuorille.
Veera Melander
projektisuunnittelija, Northern Ostrobothnia Digital Support project
Regional Assembly of Oulu Region
Lähteet:
