Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages
The letters OULU in pink in front of Tuira, each decorated in honour of the summer and the year of the Capital of Culture.

Front page › news › Development of digital support continues in Northern Ostrobothnia

news

22.10.2020

Development of digital support continues in Northern Ostrobothnia

Digitaidot ovat kansalaistaito, joista huolehtiminen on koko Suomen asia. Pohjois-Pohjanmaan liitto jatkaa digituen alueellista koordinointia Pohjois-Pohjanmaan digituki -hankkeessa valtiovarainministeriön jatkorahoituksella.

Valtionavustusta digituen alueelliseen koordinointiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 14 maakunnalliselle hankkeelle, joista 11 on jatkohankkeita ja kolme uusia. Valtionavustuksen myönsi valtiovarainministeriö. Digi- ja väestötietovirasto huolehtii digituen kansallisesta koordinaatiosta ja ohjaa myös maakuntaliittojen työtä.

– Digituki kuuluu kaikille ja jatkamme innolla sen kehittämistä omassa maakunnassamme. On ilo saada myös uusia alueita mukaan digituen yhteistyöhön, Maria Puotiniemi and Heidi Niemelä Pohjois-Pohjanmaan digituki-hankkeesta kertovat.

Digituen järjestäminen varmistaa osaltaan, että kaikilla kansalaisilla on riittävät digitaidot sekä mahdollisuus asioida yhdenvertaisesti viranomaispalveluissa Suomessa. Maakuntaliittojen hankkeet kokoavat digituen järjestäjät alueellisiksi verkostoiksi ja auttavat kehittämään digitukea edelleen.

– Tuoreen digitaitokartoituksen mukaan me suomalaiset olemme digitaitava kansa, mutta digituelle on myös selkeä tarve. Digitukea on tarjolla, mutta kaikki eivät sen pariin löydä. Digituen valtionavustushankkeiden tavoitteena on muun muassa kartoittaa digituen tarjontaa ja edistää löydettävyyttä, kertoo projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Verkostossa on voimaa

Digi- ja väestötietovirasto tukee maakuntien liittojen kokoamien digitukiverkostojen toimintaa ja toimii digituen puolestapuhujana. Maakuntien tehtävänä on ohjata alueen digitukitoimijoiden verkostoa, kasvattaa digituen tunnettuutta ja kehittää tuen saatavuutta.

– Kun lukuisat järjestöt, kunnat, viranomaiset ja yritykset kokoavat voimansa maakuntien liittojen avulla, muodostuu digituen tarjoajista muutosvoima, jolla on keskeinen rooli sujuvan Suomen kehittämisessä, Piirainen jatkaa.

Digitaidoilla on myös tutkitusti vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Mitä paremmat digitaidot kuntalaisilla on, sitä paremmat edellytykset heillä on hyödyntää monipuolisesti digitaalisia palveluita ja laitteita hyvinvointinsa tukena. Puutteelliset digitaidot puolestaan lisäävät digisyrjäytymisen vaaraa, millä tiedetään olevan negatiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

– Pohjois-Pohjanmaalla tehdäänkin vahvaa yhteistyötä maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden kanssa, jotta kaikilla maakunnan asukkailla olisi halutessaan yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, Maria Puotiniemi ja Heidi Niemelä kertovat.

Further information:

Maria Puotiniemi, Pohjois-Pohjanmaan digituki-hanke, puh. 040 685 4049, maria.puotiniemi@pohjois-pohjanmaa.fi

Heidi Niemelä, Pohjois-Pohjanmaan digituki-hanke, puh. 040 685 4047, heidi.niemela@pohjois-pohjanmaa.fi

Projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen@dvv.fi

Mitä on digituki?

  • Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon
  • Työtä koordinoi Digi- ja väestötietovirasto
  • Maakuntien liitot kokoavat alueensa digitukea tarjoavat toimijat yhteen ja huolehtivat palveluiden löydettävyydestä
  • Digitukea tarjoavat kunnat, julkisen hallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset

 

Keywords:

Digituki, Northern Ostrobothnia Digital Support project

Related articles

22.08.2023
The well-being of the residents of Northern Ostrobothnia is taken care of in a digitalised society

Digitalisation is already affecting almost every aspect of life, and several functions related to everyday life have become digitalised. Digitalisation brings several benefits and makes life smoother, but it also sets requirements for sufficient digital competence. As digitalisation progresses, it is particularly important to ensure that everyone has the opportunity to learn digital skills and equal conditions to use digital devices, services and environments to support their own lives as they wish. As the development of digitalisation progresses, it is worth considering what kinds of digital services, environments and usage habits increase well-being and which factors related to digital in turn weaken well-being. The Northern Ostrobothnia digital well-being and participation development project, which ended at the end of July 2023, has aimed to promote digital well-being, especially taking into account the municipality-based perspective. The project has been based on the objectives of the Regional Programme 2022-2025, and during the project the objectives and partnership promise related to the digital capabilities of the Northern Ostrobothnia Welfare Agreement 2019-2025 have been promoted, to which the Regional Council of Northern Ostrobothnia has committed together with the municipalities of the region. The aim of the project has been to study the state and development targets of the region's digital well-being and participation, to plan operating models that promote digital well-being together with municipal actors, and to coordinate the activities of the North Ostrobothnia digital well-being network. The project's activities have been a natural continuation of previous work related to the development of digital support in the Regional Council of Northern Ostrobothnia, which has been carried out in a multi-actor manner on different interfaces since 2018. The project has collected information on the needs, strengths and development areas related to digital well-being of different target groups. The collected data will be used in the implementation of the objectives of the regional programme and in the work of various actors in Northern Ostrobothnia to promote digital well-being. As far as families with children are concerned, it becomes clear that the challenges relate, among other things, to the time spent on digital devices. What is the appropriate amount to be on digital devices so that it does not have a negative impact on the well-being of the family? Excessive use of digital devices and incorrect content may have an impact on increasing insomnia, restlessness, presence and face-to-face interactions, so that social relationships suffer. Parents have a responsibility to assess what kind of digital devices and environments support the child's growth, development and well-being. The parents' high screen time has been found to have an impact on the child's abundant use of digital devices, and the child's abundant use of digital devices for entertainment purposes is known to predict lower school success. Parents' digital and media skills affect how they can ensure that the child's digital and media use is …

04.06.2021
Blogi: Digituella vahvistetaan nuorten hyvinvointia

Digitalisaation vaikutukset yhteiskunnassa koskettavat kaikkia ikäluokkia. Digituella jokaisen digitaidoista pyritään vahvistamaan yksilön arjen kannalta riittäviä niin, että yhteiskunnan toiminnassa mukana pysyminen, asioiden hoitaminen ja sähköisten palveluiden käyttäminen on mahdollista. Digituella voidaan vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tämä on tärkeää kaikissa ikäryhmissä. Nuorten digitaidoista puhuttaessa nousee kuitenkin nopeasti esille käsite diginatiivi. Käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Prenskyn tarkoitus ei ollut kuitenkaan kuvata sitä, kuinka hyvin digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sähköisiä palveluita. (Vallinkoski, 2017.) Arkipuheessa diginatiivi -käsite on kuitenkin alkanut hiljalleen yleistyä ja sen sisällöllinen merkitys muuttua. Erehdymme helposti luulemaan, että digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sujuvasti ja suvereenisti kaikkia sähköisiä palveluita. Diginatiivista on siis muodostunut käsitteenä synonyymi nuorelle henkilölle, joka hallitsee kaiken digiin liittyvän. Tämä on kuitenkin eräänlainen ajatusharha, jota on syytä hieman ravistella - etenkin silloin, kun se saa meidät luulemaan, etteivät nuoret tarvitse digitukea. Vaikka yksilöiden välistä vaihtelua digitaidoissa tapahtuu myös nuorten ikäryhmässä, on nuorten digituelle olemassa selkeä tarve. Valtakunnallisen digitaitokartoituksen mukaan nuoret tarvitsevat tukea erityisesti sähköisten viranomaispalveluiden parissa asioidessaan. Viimeisin nuorisobarometri tukee tätä tutkimustulosta: barometrin mukaan noin 12 % nuorista kokee sähköiset palvelut haasteelliseksi löytää ja 10 % oli sitä mieltä, etteivät palvelut ole saatavissa silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Lisäksi täytyy huomioida, että syy palveluiden käyttämättömyydelle voi olla myös taloudellisissa rakenteissa ja sosioekonomisessa asemassa, esimerkiksi vähävaraisten perheiden nuorilla ei välttämättä ole varaa ostaa ja ylläpitää tarvittavia laitteita ja näin ollen käyttää tarvittavia palveluita. Nuoret siis toivovat digipalveluihin saavutettavuutta, selkeyttä ja ohjeistusta - kuka heitä sitten ohjaisi? Digituen kehittäjille nuorten näkemykset ovat kullanarvoista tietoa. Meidän tehtävämme on tarjota nuorille saavutettavaa, matalan kynnyksen digitukea sekä ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Digituen kehittämistyössä nuorten tarpeet on kuultu ja heidät halutaan tavoittaa digituen äärelle. Eri toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan digituen saatavuus jokaiselle nuorelle. Yksi ajankohtainen esimerkki…

Oulu 2026 European Capital of Culture

EastNorth Finland

Europe Direct Northern Ostrobothnia

Regional Assembly of Oulu Region | Regional Assembly of Oulu region
Coat of arms of Northern Ostrobothnia