news

Nyt toteutettavassa Pohjois-Pohjanmaan järjestökyselyssä kartoitetaan yhdistysten toiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kyselyn vastauksia hyödynnetään yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisessä, koulutus- ja tukipalvelujen suunnittelussa sekä yhdistysten toimintaedellytysten edistämiseksi mm. kunnissa ja hyvinvointialueella. Tuloksia käytetään myös kansallisessa vaikuttamistyössä. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti eri maakunnissa, ja tuloksista kootaan myös kansallinen yhteenveto. Pohjois-Pohjanmaan tulokset julkaistaan elokuussa 2026. Kysely on suunnattu kaikille maakunnassa toimiville yhdistyksille (pl. uskonnolliset ja poliittiset yhdistykset). Pyydämme, että kustakin yhdistyksestä annetaan vain yksi vastaus. Yksittäiset vastaukset käsitellään luottamuksella ja tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Yksittäisiä yhdistyksiä koskevia tai tunnistettavia tietoja ei julkaista tai jaeta ulkopuolisille tahoille.  Lisätietoa tietosuojasta: Pohjois-Pohjanmaan liiton tietosuojasivu Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20…

Toukokuussa 2025 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaalla maaseutumaisten alueiden kehittämistä edistävä Interreg Europe -rahoitteinen Rural COOP -hanke. Hankkeen nimi on lyhenne sen englanninkielisestä nimestä, Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation. Hankkeen työskentelytapa on osallistava ja yhteiskehittävä. Käytännössä tämä näkyy tiiviinä yhteistyönä ja yhteydenpitona hankekonsortion toimijoiden välillä. Myös maakunnallinen sidosryhmä työskentelee aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan toimijoille on luvassa erilaisia Rural COOP -tilaisuuksia syksyn 2026 aikana. Hankkeen ensimmäiset kuukaudet menivät hanketta organisoidessa, mutta kuluva vuosi on tuonut mukanaan uusia toiminnallisuuksia. Esimerkiksi sidosryhmätyö on käynnistynyt vauhdikkaasti maakunnan alueella. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan liiton Rural COOP -hanketiimi on osallistunut hankekonsortiolle järjestettävään ennakointikoulutukseen. Tarkoituksena oli…

Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön kanssa vuosien ajan. Tänä keväänä neljännen vuoden opiskelijat ovat suorittaneet aluekehityksen ja -politiikan soveltavan tutkimuksen kurssia, jonka opintosisältöihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut. Toukokuun alussa oli aika kokoontua kurssin loppuseminaariin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloihin. Seminaarin aikana maantieteen tutkimusyksikkö esitteli toimintaansa ja tämänhetkisistä tutkimusaloja ja -aiheita. Lisäksi liiton asiantuntijat kertoivat työtehtävistään ja koulutustaustoistaan ja opiskelijat esittelivät kurssilla valmistuneet ryhmätyönsä. Aiheina opiskelijat tutkivat verkostojen, yhteistyön ja luottamuksen sekä kehittämisresurssien merkitystä ja jakautumista maakuntamme sisällä sekä Pohjois-Suomen maakuntien välistä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kurssitöiden keskeisinä havaintoina nousivat kehittämisen keskittyminen suuriin keskuksiin sekä yhteistyön ja kilpailun vaikutukset luottamuksen…

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta kantaa huolta järjestöjen heikkenevistä toimintaedellytyksistä ja sen vaikutuksista ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja kuntien palveluihin. Toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta linjasi, että järjestöjen asemaa ja vaikuttavuutta on vahvistettava entistä määrätietoisemmin. Järjestöt ovat keskeinen osa alueen elinvoimaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. ”Järjestöjen merkitys ihmisten arjessa, hyvinvoinnissa ja yhteisöllisyydessä on nyt tärkeämpi kuin ehkä koskaan aiemmin. Siksi tarvitsemme entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. On tehtävä vahvaa vaikuttamistyötä järjestöjen työn turvaamiseksi”. Näin neuvottelukunnan työn painopisteet tiivisti juuri valittu puheenjohtaja, Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri, Raija Näppä. Varapuheenjohtajana neuvottelukunnassa toimii Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Jussi Ylitalo. Vaikuttamistyö tarvitsee tuekseen tietoa. Sitä…

Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten…

Suomen hallituksen on huolehdittava siitä, että pohjoisten harvaanasuttujen seutujen NSPA-rahoituksen palauttaminen ja harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityispiirteiden täysimääräinen huomioiminen ovat Suomen EU-neuvottelukannan ja kansallisen ohjelmavalmistelun sitovia lähtökohtia. NSPA-erityisrahoituksen oikeudellinen perusta on tunnistettu Suomen liittymissopimuksessa, perustamissopimuksessa sekä nykyhallituksen omassa EU-kannanmuodostuksessa. NSPA-rahoituksen heikentyminen merkitsisi suoraa ja pysyvää leikkausta koko Suomen EU-rahoitussaantoon. Tämä heikentäisi Suomen nettomaksuasemaa, vaikeuttaisi alueelliseen kasvuun ja huoltovarmuuteen tehtäviä investointeja sekä heikentäisi Suomen kykyä vastata omiin ja EU:n yhteisiin turvallisuustavoitteisiin. Tulevan rahoituskauden ratkaisut tehdään nyt. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa merkittävän osan EU:n raaka-aineista ja puhtaasta energiasta Itä- ja Pohjois-Suomen tarjoama elinvoima, alueellinen kilpailukyky, osaaminen, kokonaisturvallisuus ja kestävä kasvu ovat välttämätön…

Lahdessa pidetyssä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton eli CPMR:n energia- ja liikennetyöryhmien seminaarissa käsiteltiin alueellisten energia- ja liikennejärjestelmien sähköistämistä, sekä sen nykytilaa, haasteita ja kehityspolkuja Tilaisuuden pääpuheenvuoron pitänyt Euroopan parlamentin jäsen Aura Salla muistutti, että monet Euroopan maat ovat edelleen riippuvaisia Venäjältä saatavasta energiasta. Sähköverkon haasteet ovat siis yhteisiä koko Euroopan alueella. – Uusiutuvat energiamuodot vastaavat tällä hetkellä liki 50 prosenttia Euroopan energiantuotannosta, mutta uusiutuvien energiamuotojen käyttöasteessa on Euroopan maiden välillä suuria eroja, Aura Salla kertoi. Eurooppalaiset ratkaisut olivatkin keskeisessä roolissa seminaarissa. Puheenvuoroissa pureuduttiin muun muassa Euroopan verkkopakettiin sekä Energian valtatiet -hankkeeseen. Verkkopaketin tavoitteena on vahvistaa rahoitusta sekä vauhdittaa lupaprosesseja…

The Regional Assembly of Oulu Region opens the twelfth round of applications for projects under the EU's Regional and Structural Policy Programme Renewing and Skilled Finland 2021-2027. The application round is open from 4 May to 30 September 2026. The Regional Assembly of Oulu Region finances measures under the European European European Regional Development Fund (ERDF) (ERDF) (ERDF). Only projects under Specific Objectives 1.1, 2.3 and 3.1 will be funded under this call. Before preparing your application, you should read more about the Renewable and Skilled Finland 2021-2027 programme document and the contents of the above-mentioned specific objectives. An amount of EUR 2.820.000 is planned to be used to finance the projects received in the application round. The maximum amount of funding requested (ERDF and State) is 70.% development project and up to 70% the total cost of the investment project.   For more information on the application rounds, click here.

CPMR-järjestön Itämeren komission merityöryhmä ja energia- ja ilmastotyöryhmä kokoontuivat 14.–15.huhtikuuta yhteiskokoukseen Tukholmaan. Kokouksen teemana oli Itämeren rannikkoalueiden kestävyys ja resilienssi sekä meriliikenteen energiamurros. Kahden päivän tapaaminen sisälsi useita puheenvuoroja valmistelussa olevista Euroopan komission strategioista sekä Itämeren alueiden ajankohtaisista hankkeista. Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston DG MARE:n edustaja Manuel Pleguezuelo esitteli rannikkoyhteisöjä koskevaa EU:n strategiaa. EU:n rannikkoalueilla asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, ja rannikkoalueet kärsivät paitsi ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmista, myös saavutettavuuteen liittyvistä haasteista. Strategia on tällä hetkellä komission valmistelussa ja se valmistune kesäkuun aikana. Kokouksessa käytiin läpi myös Unionin kohtuuhintaista energiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa. Sitä esitteli komission energiapääosaston DG ENER:n edustaja…

The seventh application period for sustainable urban development for the 2021-2027 programming period of the Regional Regional Assembly of Northern Ostrobothnia has closed on 13 April 2026. During the application period, 29 new applications were received by the Regional Assembly of Oulu Region. The applications sought funding from the Regional Assembly of Oulu Region totalling approximately EUR 3,674 million. The decisions on applications for positive follow-up will be received in June 2026. The project selections are made by the evaluation group of the City of Oulu. The next application period for new Sustainable Urban Development projects will take place in spring 2027. At that time, approximately EUR 1,500,000 will be applied for funding.