In english below. Miten vihreä talous voi tukea maaseutualueiden kestävää ja kokonaisvaltaista kehitystä? Tätä kysymystä tarkasteltiin Rural COOP -hankkeen Green Economy as a Driver of Integrated Territorial Development -webinaarissa, jonka järjesti Pohjois-Pohjanmaan liitto osana Interreg Europe Rural COOP -hanketta. Webinaari kokosi yhteen osallistujia eri puolilta Eurooppaa, muun muassa Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Latviasta, Puolasta, Italiasta, Ranskasta, Sveitsistä, Romaniasta, Bulgariasta, Albaniasta sekä Bosnia ja Hertsegovinasta. Pääpuhujana ollut OECD:n José Enrique Garcilazo totesi, että maaseutualueita tarkastellaan usein väestön vähenemisen ja ikääntymisen kautta. Monilla maaseutualueilla on kuitenkin merkittävä rooli talouskasvussa ja uusiutuvan energian tuotannossa sekä arvokkaita luonnonvaroja. Onnistuneiden vihreän siirtymän ratkaisujen tulee huomioida maaseutualueiden erilaisuus ja rakentua niiden omille vahvuuksille ja olosuhteille. Paikallisten arvoketjujen vahvistaminen on tärkeää, jotta maaseudun luonnonvaroista ja uusiutuvasta energiasta syntyisi enemmän arvoa paikallisesti. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmaa esitteli Pohjois-Pohjanmaan liiton Ritva Isomäki. Hän kuvasi, kuinka vihreän talouden tavoitteita edistetään maakunnassa aluekehityksen, maakuntakaavoituksen, ilmastotyön, kehittämisrahoituksen ja yhteistyön avulla. Strategiset tavoitteet muuttuvat merkityksellisiksi silloin, kun ne johtavat käytännön toimiin ja paikalliset toimijat osallistuvat niiden suunnitteluun. Webinaarissa esiteltiin myös kaksi käytännön esimerkkiä Pohjois-Pohjanmaalta. Oulun yliopiston Peetu Virkkalan esittelemässä BIOTUTO-hankkeessa tarkasteltiin maatalouden sivuvirtojen hyödyntämistä biokaasun tuotannossa ja maaseudun liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke kokosi yhteen maanviljelijöitä, kuntia, tutkijoita ja yrityksiä tunnistamaan mahdollisuuksia ja vahvistamaan alueelliseen biokaasuarvoketjuun liittyvää yhteistyötä. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun Tuure Haarjärven esittelemässä UTAH2-hankkeessa puolestaan tutkittiin vedyn paikallista tuotantoa ja käyttöä Utajärvellä. Hankkeessa yhdistyivät teknologinen kehitys, liiketoimintamahdollisuudet, infrastruktuuri ja paikallisten ihmisten osallistaminen. Hankkeen keskeinen oppi oli, että suuret muutokset eivät ala suurina: pienet projektit ja pilotit voivat rakentaa suurempien vihreän siirtymän investointien edellyttämää osaamista ja yhteistyötä. Puhujien yhteinen viesti oli selkeä: onnistunut vihreä siirtymä vaatii paikallista osallistumista, yhteistyötä ja luottamusta. Maaseutualueita ei tule nähdä vain vihreiden investointien sijoituspaikkoina, vaan aktiivisina kumppaneina siirtymän toteuttamisessa. Ratkaisujen tulee rakentua alueiden omille vahvuuksille ja tarpeille sekä luoda konkreettisia hyötyjä paikallisille yrityksille ja yhteisöille. Tieto ja tutkimus auttavat tunnistamaan alueellisia mahdollisuuksia ja…

Oletko valmistelemassa hankehakemusta Pohjois-Pohjanmaan liiton Kunnat vihreän siirtymän toteuttajina -hakuun (EAKR)? Onko hakemuksen rakenteessa, pohdituissa toimenpiteissä tai esimerkiksi kertakorvausmallisen hankkeen tulosten pohtimisessa haasteita, joihin kaipaisit ohjausta? Tai onko edellisen hankkeen valmistelusta jo aikaa? Pohjois-Pohjanmaan liitto järjestää hakijoille hankesparrausta sekä mahdollisuuksia esitellä hankkeita lokakuussa. Hankeklinikoiden tarkoitus on tukea kunnat vihreän siirtyhmän toteuttajina -hankevalmistelua. Hankevalmistelutukea on saatavilla kahdenlaista: hankesparrausta sekä hanke-esittelyä. Hankesparraukseen tai hanke-esittelyyn osallistuminen ei takaa hakemusten myönteistä etenemistä myöhemmin tehtävässä hakemusten arvioinnissa. 1. HANKESPARRAUKSET - maanantaina 5.10. ja perjantaina 16.10. Lokakuun viidennen päivän hankesparraukset keskittyvät hankkeisiin, jotka vielä hakevat suuntaansa. Kyse voi olla esimerkiksi kertakorvausmallisen hankkeen tavoitteiden ja tuotosten pohtimisesta, hankeidean soveltumisesta avoinna olevaan hakuun tai muusta hankkeen suunnitteluun liittyvästä kysymyksestä, johon hakija toivoo sparrausta. Hankeklinikka toimii etenkin sellaisille hakijoille, joilla edellisestä hankkeesta on aikaa tai esimerkiksi EAKR rahoitusinstrumenttina tuntemattomampi. Sparraukset toimivat siten, että hanketoimija(t) varaavat 30 minuutin ajan aluekehityspäälliköltä (sivulle päivitetään jo varatut ajat). Sparraus järjestetään Teamsin välityksellä. Toimijat esittelevät liiton asiantuntijoille ne taustatiedot ja hankkeen ajatuksen siinä vaiheessa, kuin hanke sillä hetkellä on. Hanke voi näin ollen olla siis vielä hyvin raakile ja ohjausta on mahdollista saada esimerkiksi kustannusmallin valintaan tai kertakorvaustyyppisen hankkeen tuotosten suunnittelun tukeen. Sparraukseen on kuitenkin hyvä valmistautua pohtimalla ennakkoon kysymyksiä ja laatimalla alustava esitys hankkeen teeman ja sisältöjen esille tuomiseksi. Näin rajallisesta ajasta saadaan mahdollisimman paljon irti. Esitystä ei tarvitse toimittaa ennakkoon. Varattavissa olevat ajat: Maanantai 5.10. klo 12.00-12.30 Maanantai 5.10. klo 12.45-13.15. Maanantai 5.10. klo 13.30-14.00 Maanantai 5.10. klo 14.15-14.45. Maanantai 5.10. klo 15.00-15.30. Perjantai 16.10. klo 12.45-13.15 Perjantai 16.10. klo 13.30-14.00   2. HANKE-ESITTELYT - tiistaina 20.10. ja maanantaina 26.10. Hanke-esittelyt tähtäävät valmiimpien hankeideoiden esittelyyn ja palautteen saantiin. Hanke-esittely soveltuu jo pidemmälle valmistelluille hankkeille, jotka haluavat palautetta hankeideasta sekä mahdollisia viime hetken huomioita hankehakemuksen viimeistelyn tueksi. Ajat varataan aluekehityspäälliköltä (sivulle päivitetään jo varatut ajat). Kyseessä on liitossa jo olemassa oleva toimintamalli. Ohjeet…

Kuva: Rural COOP -hankkeen kumppanit ja sidosryhmät kokoontuivat syyskuun alussa Ouluun ja Iihin hankkeen ensimmäiselle kansainväliselle opintovierailulle tutustumaan kestävän maaseudun kehittämisen, ilmastotyön ja kiertotalouden hyviin käytäntöihin. Pohjois-Pohjanmaan liitto isännöi 2.–3. syyskuuta 2026 Interreg Europe-rahoitteisen Rural COOP-hankkeen ensimmäistä kansainvälistä opintovierailua Oulussa ja Iissä. Kahden päivän aikana hankekumppanit ja alueelliset sidosryhmät eri puolilta Eurooppaa tutustuivat kestävän maaseudun kehittämisen, ilmastotyön, kiertotalouden ja alueellisen yhteistyön hyviin käytäntöihin sekä vaihtoivat kokemuksia aluekehittämisen tulevaisuudesta. Rural COOP -hankkeessa kehitetään maaseutu- ja vuoristoalueiden kestävää aluekehittämistä ennakointiin, osallistamiseen ja yhteistyöhön perustuvien toimintamallien avulla. Opintovierailut ovat keskeinen osa hankkeen vertaisoppimista, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja alueellisten politiikkatoimien kehittämiseen. Kumppaneita seitsemästä maasta Opintovierailulle osallistui hankekumppaneita ja sidosryhmien edustajia Suomesta, Ruotsista, Italiasta, Puolasta, Bulgariasta, Albaniasta ja Sveitsistä. Osallistujien joukossa oli aluekehittämisen asiantuntijoita, kuntien edustajia, tutkimusorganisaatioita sekä kiertotalouden ja kestävän kehityksen parissa työskenteleviä toimijoita. Pohjois-Pohjanmaalta vierailulle osallistui Pohjois-Pohjanmaan liiton lisäksi alueellisia sidosryhmiä, kuten Iin kunnan, Muhoksen kunnan ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin edustajia. - Alueemme ovat erilaisia kooltaan, rakenteiltaan ja kehitysvaiheiltaan, mutta maaseutualueina meitä yhdistävät monet samat haasteet. Siksi kokemusten vaihtaminen eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on erityisen arvokasta, toteaa projektipäällikkö Anna-Maija Toivonen. Iin kunnasta oppia yhteisölähtöisestä ilmastotyöstä Opintovierailun ensimmäinen päivä järjestettiin Iissä. Päivä alkoi tutustumisella Aseman koulun toimintaan ja tunnettuun 50/50-malliin, jossa oppilaat osallistuvat aktiivisesti energiansäästöön ja kestävän arjen ratkaisujen kehittämiseen. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan Iin luontoon lyhyellä luontokävelyllä. Ohjelma jatkui Micropoliksessa, jossa osallistujat kuulivat Iin kunnan pitkäjänteisestä ilmasto- ja kestävyystyöstä. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen esitteli, kuinka Ii pienenä kuntana onnistunut rakentamaan kansainvälisesti tunnetun ilmastotyön mallin yhdessä kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Esitykset herättivät runsaasti keskustelua siitä, miten paikallisyhteisöjen osallistuminen voi tukea ympäristötavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Päivän aikana esiteltiin myös Pohjois-Pohjanmaan aluekehittämistyötä ja Rural COOP -hankkeen puitteissa järjestettävää (EAKR) teemallista rahoitushakua. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala antoi vieraille katsauksen maakuntaan sekä sen aluekehittämisjärjestelmään, kun taas aluekehitysasiantuntija Katarina Timisjärvi ja aluekehityspäällikkö Laura…