Pohjois-Pohjanmaan liitto

Hyvän mielen talo ry saa vuoden 2024 Pohjois-Pohjanmaan järjestötekopalkinnon Prospect-koulutusohjelmakokonaisuudestaan. Tänä vuonna järjestöteon teemana oli Kokoaan suurempi – rajat ylittävää yhteistyötä. Valinnassa painotettiin rajojen ylittämistä ja vaikuttavuutta sekä vapaaehtoistyön osuutta yhdistyksen toiminnassa.  Palkittu yhdistys saa 1 000 euroa toimintansa tukemiseen.   Hyvän mielen talo ry paikallisena oululaisena yhdistystoimijana on osallistunut kokoaan suurempaan, rajoja ylittävään, eurooppalaiseen mielenterveyskuntoutujien ja omaisten hyvinvointia tukevaan yhteistyöhön. Prospect-koulutusohjelmat on kehitetty Euroopan omaisjärjestöjen liiton EUFAMIn koordinoimassa yhteistyössä. Koulutusohjelmien toteuttaminen Hyvän mielen talossa on aloitettu 2004 ja päivitetyt koulutusohjelmat on otettu käyttöön 2024. Prospect-koulutusohjelmilla tuetaan mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä mielen hyvinvointia ja toipumista sekä ihmisoikeuksien, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Koulutusohjelmakokonaisuuteen sisältyy koulutukset mielenterveyshäiriöistä kokemusta omaaville henkilöille, mielenterveyskuntoutujien läheisille ja perheenjäsenille sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka työssään kohtaavat mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään. Lisäksi rajoja ylittävä Yhteinen pohja -koulutus kokoaa edellä mainittujen ryhmien osallistujat samaan koulutukseen pohtimaan ja kehittämään mielenterveyskuntoutujien, omaisten ja ammattilaisten välistä viestintää ja yhteistyötä. Koulutuksia ohjaavat vapaaehtoiset vertaisohjaajat. Toiminta perustuu vapaaehtoisten panokseen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Vapaaehtoiset ovat olleet mukana Prospect-koulutusten verkon kautta tapahtuneessa kehittämistyössä, testikoulutuksiin osallistujina ja niiden arvioijina, Prospect-vertaisohjaajien koulutuksessa sekä Hyvän mielen talossa toteutettujen koulutusten vertaisohjaajina. Ammattilaisten ja Yhteinen pohja -koulutuksiin on sisällytetty kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot ja konsultaatioapu mielenterveystyön toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Hyvän mielen talossa vapaaehtoiset toimivat koulutustehtävissä, vertaisryhmänohjaajina sekä viestintä- ja tapahtumajärjestelytehtävissä. Vuonna 2023 toiminnassa oli mukana 160 vapaaehtoista. Maanantaina 5.11.2024 Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä luovutettavan palkinnon vastaanottivat koulutustoiminnan koordinaattori Päivi Isojärvi ja Prospect-vertaisohjaaja Ville-Veikko Kovanen. Palkinto jaettiin kuudennen kerran, ja sen luovuttivat Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo ja järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Aunola. Pohjois-Pohjanmaan liitto pyysi syyskuussa ehdotuksia Pohjois-Pohjanmaan vuoden järjestöteoksi 2024. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 28, joista Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus valitsi palkinnon saajan kokouksessaan 14.10.2024. Lisätiedot: Koulutustoiminnan koordinaattori Päivi Isojärvi, paivi.isojarvi@hyvanmielentalo.fi, p. 041 4667683 Toiminnanjohtaja Solja Peltovuori solja.peltovuori@hyvanmielentalo.fi, p. 041 4667 682 www.hyvanmielentalo.fi  

HTT Raimo Ikosen ja FL Rauno Lämsän Pohjoinen Suomi – Tarjolla tulevaisuus -selvityksen mukaan Pohjois-Suomella on ratkaiseva rooli kansakunnan huoltovarmuuden ja omavaraisuuden turvaamisessa. Selvityshenkilöt ovat tarjonneet itsenäisesti laatimansa selvityksen Pohjois-Pohjanmaan liiton hyödynnettäväksi. Pysyvästi muuttuneet toiminta- ja turvallisuusympäristöt ovat nostaneet esille alueellisen kehittämisen uudet rakenteet: saavutettavuuden ja alueellisen elinvoiman, joihin kytkeytyvät huoltovarmuus ja omavaraisuuden turvaaminen koko Suomen näkökulmasta. Omavaraisuus koskee ruokaa, energiaa ja terveyttä. Alueelliset tarpeet ja toimet ovat yhä enemmän luonteeltaan kansallisia ja samalla osin eurooppalaisia. Nyt on tarve kansallisen aluepolitiikan uudistamiselle. Pohjoisen väylät ovat ainoat reitit Eurooppaan Itämeren kriisitilanteessa. Strategiset ja kriittiset resurssit nousevat arvoon arvaamattomaan. Saavutettavuus on Euroopan yhteinen asia. Euroopan unionin tulisi toteuttaa huoltovarmuusyhteyksiä ja sotilaallista liikkuvuutta varmistava atlanttinen yhteyskäytävä. Kyseessä olisi pohjoisen kattava tie- ja ratakokonaisuus liikenteen solmukohdat ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet huomioiden. Väyläinvestointien ohella maakunnan lentoliikenneyhteyksien kansainvälistäminen huutaa toimijoita alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Tulevaisuuden suuret ratkaisut vaativat kansallista yksituumaisuutta, luottamusta sekä toimivaa yhteiskuntaa, jonka kaikki voivat kokea omakseen. Kansantalous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Yhteiskunnan rakenteet ja palveluiden uudistukset ovat odottaneet. Yhteiskunnan vetovoimatekijä on tehokas hallinto, joka luo edellytykset osallistua yhteiskunnan rakentamiseen sekä tunteen vaikuttaa omiin ja kansakunnan asioihin. Soteuudistukselle tulee antaa työrauha. On tahallista jarruttamista esittää aloittaneiden hyvinvointialueiden yhdistämistä, pakottaa hätäratkaisuihin tai lähipalvelujen alasajoon. Tarjolla on korjaavia uudistuksia ja luontaisia kustannuksia säästäviä toimia, kuten hallinnon ja normien perusteellinen purku, yhteiskunnan palvelulupauksen ja priorisoinnin määrittely, perusterveydenhuollon historiallinen uudistus, omalääkärijärjestelmän käyttöönotto, digi-asioinnin toteuttaminen, kotisairaalajärjestelmän toteutus, liikkuvat terveyskeskukset ja -palvelut, aluehallinnon yksinkertaistaminen, lomake- ja tietokannan yksinkertaistaminen, kilpailutusten tehostaminen, kiinteistösäästöt, paljon palveluja käyttävien asiakkaiden hoidon parantaminen, viranomaispalvelujen ja vähävaikutteisten palvelujen rajaus. Toimien merkittävä säästövaikutus on arviolta 2–3 miljardia euroa keskipitkällä aikavälillä. Pohjois-Pohjanmaan maakunta näyttää mallia muun muassa omalääkärimallillaan, ikäneuvolalla, perhekeskustoiminnalla ja digi-sotekeskuksellaan. Omalääkärijärjestelmä eli jatkuvan hoidon malli on päätetty ottaa käyttöön Oulun mallin pohjalta koko hyvinvointialueella. Tutkimuksissa on todettu mallin tehostavan toimintaa noin kymmenen prosenttia. Tämä heijastuu vastaavana helpotuksena erikoissairaanhoidossa.…

Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 on päivitetty. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus hyväksyi maakunnan päivitetyn liikennejärjestelmäsuunnitelman 14. lokakuuta pidetyssä kokouksessa. Päivityksestä vastasivat Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Työ toteutettiin vuoden 2024 aikana yhteistyössä alueen kuntien ja maakunnan sidosryhmien kanssa. Maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on kirjattu alueen toimijoiden yhteinen näkemys ja tahtotila maakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Suunnitelmassa esitellään visio, tavoitteet ja toimintalinjat sekä toimenpiteet, joiden avulla maakunnan liikennejärjestelmää halutaan kehittää tehokkaammaksi, turvallisemmaksi ja kestävämmäksi. Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa käytetään alueen edunvalvonnan tukena. Alueellisilla suunnitelmilla on merkittävä rooli viestiessä alueen tarpeita sekä valtakunnalliseen suunnitteluun että päätöksentekoon. Lisäksi suunnitelma pyrkii ohjaamaan yksittäisten kuntien omaan päätöksentekoon tukeutuvaa kehittämistä. ” Viime vuosina merkittävästi muuttunut toimintaympäristö loi tarpeen päivittää liikennejärjestelmäsuunnitelma. Uusi suunnitelma pyrkii vastaamaan näihin muutoksiin ja tuomaan esille myös valtakunnalliseen päätöksentekoon meidän maakunnallemme tärkeitä asioita, kuten maayhteyksien kehittämistä Ruotsiin sekä elinkeinoelämän investointien mahdollistamista”, toteaa suunnittelutyöstä vastannut maakuntainsinööri Lauri Romppainen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjoisen rooli korostuu suunnitelmassa Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on käsitelty sekä maakunnallisia erityispiirteitä liikennejärjestelmän näkökulmasta että maakunnan toimintaympäristön muutoksia ja ennakoitavia tulevaisuuden näkymiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Suunnitelmassa korostuvat Suomen kilpailukyvyn ja erityisesti Perämeren alueen rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen. Lisäksi tavoitteissa nostetaan esille valmiuksien luominen vihreän siirtymän hankkeille ja vastaaminen resurssiviisaus-, päästö- ja luonnon monimuotoisuustavoitteisiin. Myös eri käyttäjäryhmien liikkumis- ja kuljetustarpeiden turvaaminen korostuvat suunnitelmassa, painottaen seutukeskusten saavutettavuutta ja elinkeinoelämän tarpeita. Suunnitelma koostuu neljästä toimintalinjasta, jotka tarkentavat tavoitteita: Pohjoinen vahvemmin osaksi Euroopan liikenneverkkoa Liikennejärjestelmä tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tasapainoista aluerakennetta Liikennejärjestelmä mahdollistaa turvallisen ja kestävän liikkumisen normaalioloissa ja säilyttää toimintakykynsä myös poikkeusoloissa. Liikennejärjestelmä mahdollistaa kestävät matkaketjut sekä työmatkaliikenteessä että tärkeimpien matkailukeskusten saavuttamisessa.   Liikennejärjestelmäsuunnitelman kärkitoimenpiteet on ryhmitelty toimintalinjojen mukaan. Kärkitoimenpiteissä korostuu Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon sekä kattavan verkon väylien ja satamien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Esitetyt toimenpiteet on yhteensovitettu tänä vuonna valmistuneiden Pohjois-Suomen liikennestrategian, Oulun seudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen eli MAL-sopimuksen sekä viime vuonna valmistuneen Perämerenkaaren liikennevision kanssa. Lisäksi kärkitoimenpiteet on kytketty valtakunnalliseen, 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan…