Pohjois-Pohjanmaan liitto

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta korostaa tällä kannanotolla koheesiopolitiikan merkitystä alueelliselle kehitykselle sekä haluaa tuoda esiin näkökulmia komission ehdotukseen alue- ja rakennepolitiikan väliarvioinniksi. Lisäksi nostamme esille EU:n itärajan erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä, joilla on merkitystä koko unionin vakauden ja kilpailukyvyn kannalta. Harva asutus tarvitsee edelleen huomiointia EU-politiikassa Koheesiopolitiikan keskeisenä tavoitteena on tasata kehityseroja jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä. Tämän tavoitteen toteuttaminen vahvistaa koko unionin vakautta ja elinvoimaa. Koheesiopolitiikan avulla voidaan myös tukea alueiden strategista kilpailukykyä sekä puhtaan siirtymän, bio- ja kiertotalouden ja kokonaisturvallisuuden kaltaisia yhteisiä tavoitteita. Neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet – kuten pitkät etäisyydet ja harva asutus – säilyvät EU:n koheesiopolitiikassa tunnustettuina myös tulevalla ohjelmakaudella. Erityisolosuhteiden huomioiminen ei ole vain alueellinen vaan koko Suomen etu. Harvan asutuksen huomioiminen on keskeistä koko Suomen koheesiopolitiikan saannon kannalta. Paikallinen yrittäjyys ja osaaminen keskiöön  Pienten ja keskisuurten yritysten rooli alueellisen elinvoiman ja innovoinnin moottorina on keskeinen. Koheesiopolitiikan tulisi jatkossakin tukea elinkeinorakenteen uudistumista ja osaamiseen perustuvaa kehitystä. On tärkeää, että EU:n teollisuuspolitiikan suuntaukset tukevat myös alueellista kasvua ja vahvistavat koko EU:n kilpailukykyä monipuolisesti. TKI-infrastruktuurin investoinnit mahdollistavat tavoitella TKI-tason nostoa 4 prosenttiin BKT:sta. PK-yritysten pääsyä uusimpaan tutkimustietoon on edelleen vahvistettava. TKI-intensiteetin kasvattamisessa koheesiopolitiikan merkitys on suuri erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ilman koheesiopolitiikan varoja TKI-tason nosto on mahdotonta. Itä- ja Pohjois-Suomessa yritysrahoituksen saatavuus on paikoin leimallisen haasteellista johtuen talouden epävarmuudesta ja vakuuksien ehdoista, mikä voi rajoittaa muun muassa viennin kasvun mahdollisuuksia. Näiden pullonkaulojen purkaminen edellyttää johdonmukaista yhteistyötä maakuntien, kansallisen tason ja EU:n välillä. Ohjelmamuutokset on toteutettava alueiden kehysten puitteissa Komission väliarvioinnissa ehdotetaan, että 15 prosenttia alue- ja rakennerahoituksesta siirrettäisiin uusiin painopisteisiin: puolustukseen, strategiseen kilpailukykyyn, päästövähennyksiin, kohtuuhintaiseen asumiseen, vesivarojen kestävyyteen ja energiasiirtymään. Tämä edellyttää ohjelmamuutosta. Neuvottelukunta katsoo, että mahdolliset rahoitussiirrot tulisi tehdä maakunnallisten kehysten sisällä, ottaen huomioon myös kansallisten toimenpiteiden tarpeet. Tällöin alueet voivat kohdentaa resursseja niihin toimiin, joilla on suurin vaikuttavuus paikallisesti uusissa toimintalinjoissa…

Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu valtakunnallisesti hyvään keskikastiin Suomen Yrittäjien tuoreessa Elinvoimabarometrissa. Se julkaistiin tiistaina 14.5. kunnallisjohdon seminaarissa Kuopiossa. Barometrin mukaan maakunnan vahvuuksia ovat osaavan työvoiman saatavuus, verkostoyhteistyö ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Maakunnassa nähdään, että alueella on potentiaalia nousta elinvoiman kärkialueiden joukkoon – edellyttäen vahvempaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tämän tueksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet ehdottavat maakunnallisen elinvoimalupauksen solmimista. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä tahtotilaa alueen kehittämisessä, kilpailukyvyn kasvattamisessa ja vaikuttamistyössä. Mukaan toivotaan laajasti niin julkisen sektorin, yritysten kuin oppilaitosten edustajia. ”Onnistuaksemme tarvitsemme maakunnan kehittämiseen vahvaa yhteen hiileen puhaltamista, aitoa vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Elinvoimalupaus tarjoaa tähän hyvän tavan toimia”, toteaa maakuntajohtaja Rämet. Toteutuessaan yhteinen lupaus hyödyttää aluetta laajasti. Se tukisi muun muassa Pohjois-Pohjanmaan liitossa parhaillaan valmistelussa olevan maakuntaohjelman 2026–2029 ja erityisesti sen Kestävän kilpailukyvyn ja uudistavien investointien teeman toimeenpanoa. Lupauksella voidaan lisäksi yhtenäistää alueen viestintää esimerkiksi Oulun vaalipiirin kansanedustajille. Jo reilun vuoden ajan on Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimana toteutettu kansanedustajien tapaamisia yhdessä Oulun kaupungin, Oulun yliopiston, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien, Oulun kauppakamarin ja hyvinvointialueen kanssa. Yhteinen elinvoimalupaus toisi viesteihin uudenlaista vaikuttavuutta. Elinvoimalupaus on tarkoitus virallistaa lokakuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämässä AlueKujo-tapahtumassa. Lue lisää aiheesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uutisesta Elinvoima Pohjois-Pohjanmaalla – Yrittajat.fi. Koko barometrin tulokset ovat saatavilla osoitteessa Suomen Yrittäjät. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman laatimisesta tietoa on saatavilla Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivulta ositteessa Maakuntaohjelma 2026-2029 – Pohjois-Pohjanmaan liitto Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan Liitto p. 040 586 3877.   Kuvassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja maakuntajohtaja Jussi Rämet.

EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 14. toukokuuta oli esillä Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n tulevaan rahoituskehykseen, Euroopan poliittisen yhteisön kokous, laittoman maahantulon ehkäisy sekä esitys uusista pakotteista Venäjälle. EU-ministerivaliokunta täydensi ennakkovaikuttamiskantoja koskien EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (MFF). Komission odotetaan julkistavan esityksensä heinäkuussa. EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomi tukee rahoituskehyksen rakenteen yksinkertaistamista, kehyksen joustavuuden lisäämistä, tulosperusteisuuden vahvistamista ja vähintäänkin nykyisenkaltaista ehdollisuutta. Ministerivaliokunta tarkensi sektorikohtaisia kantoja muun muassa maatalouspolitiikan, kilpailukyvyn, koheesiopolitiikan, Ukrainan tukemisen, puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden, liikennerahoituksen ja rajaturvallisuuden osalta. Ennakkovaikuttaminen komission rahoituskehysehdotukseen on yksi hallituksen EU-politiikan prioriteeteistä vuonna 2025. EU-ministerivaliokunta linjasi ennakkovaikuttamisesta tulevaan rahoituskehykseen – Valtioneuvosto