Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Uutiset

20.06.2021
Heinäkuussa nuorille tarjolla VekuVaku-hankkeen taidetyöpajoja

Marko Anttila, Tekniikkakaappi Oulun Kuusisaaressa, 2017 Osa suurempaa 26 teoksen sarjaa Vesivoiman kulttuuriperintö (VekuVaku)-hanke ja Pohjoinen oopperakomppania tuottavat yhteistyössä Jokijuhla-taideprojektin heinäkuussa 2021 viidellä Oulujoen vesistön paikkakunnalla: Muhoksella 1.–5.7.2021 klo 12-18 (Pyhäkoski) Vaalassa 7.–11.7.2021 klo 12-18 (Jylhämä) Utajärvellä 12.–16.7.2021 klo 12-18 (Utanen) Kajaanissa 17.–21.7.2021 (Ämmäkoski) Oulussa 23.–27.7.2021 (Merikoski) Jokijuhla tarjoaa yli 15-vuotiaille nuorille maksuttomia ääni- ja kuvataiteen työpajoja sekä ohjausta kokonaistaiteelliseen työskentelyyn. Työpajojen teokset muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka on yleisön nähtävillä työpajan jälkeen voimalaitosten läheisyydessä. Teosten taustalla toimivat VekuVaku-hankkeen keräämät tarinat Oulujoen vesistö - VekuVaku > Tarinat. Työskentelyn loppuvaiheet striimataan. Lisäksi Jokijuhlassa syntyy itsenäisiä audiovisuaalisia teoksia, joissa dokumentoidaan työskentelyn etenemistä ja teemoja. Videoteokset julkaistaan myöhemmin syksyllä VekuVaku-hankkeen kotisivuilla. Jokijuhlan taiteilijoina ovat katutaiteilija Marko Anttila, äänisuunnittelija-muusikko Joona Hiltunen , videotaiteilija Tuomo Kangasmaa sekä dramaturgi-tuottaja Jenni Kinnunen. Työpajat sisältävät sekä ohjattua että omatoimista työskentelyä pääasiassa ulkotiloissa. Mukaan mahtuu vielä! Ilmoittautumiset ja lisätiedot Jenni Kinnuselta, Whatsapp/Puh. 040 7567865. VekuVaku-hanke on osa EU:n Interreg Pohjoinen -ohjelmaa ja sen työpajat ovat myös osa Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä. #vekuvaku #pohjoispohjanmaa #kainuu #interregnord #nocpok #europeanheritagedays

18.06.2021
Kuntavaalit tuo muutoksia Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston ja -hallituksen kokoonpanoon  

Kuntavaalien mukaan Pohjois-Pohjanmaan uudessa maakuntavaltuustossa keskustalla on 27 jäsentä, kokoomuksella ja perussuomalaisilla molemmilla 12 jäsentä. Vasemmistoliitolla on yhdeksän, sosiaalidemokraateilla kahdeksan, vihreillä kuusi ja kristillisdemokraateilla yksi jäsen.  Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuustossa on yhteensä 75 jäsentä.  Puolueiden suhteellisen kannatusjaon perusteella uusi maakuntahallitus olisi kokoonpanoltaan seuraava: keskusta saisi kuusi jäsentä, kokoomus ja perussuomalaiset molemmat kaksi jäsentä. Vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit ja vihreät saisivat kukin yhden jäsenen. Yhteensä maakuntahallituksessa on 13 jäsentä.   Pohjois-Pohjanmaalla keskusta sai 58 248 ääntä ja sen prosenttiosuus äänistä oli 34,3 prosenttia. Kokoomus sai 26 881 ääntä (15,8 %) ja perussuomalaiset 25 856 ääntä (15,2 %). Seuraavina tulivat vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit, vihreät, muut ja kristillisdemokraatit.   Maakunnan suurimpana puolueena Suomen keskusta käynnistää Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten organisaatioiden luottamushenkilöiden paikkaneuvottelut.

14.06.2021
Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma – ennakkoinfo sisällöistä

Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus järjestävät infotilaisuuden Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasisällöistä (EAKR, ESR ja JTF). Ohjelman ensimmäinen hakukierros on tavoitteena käynnistää syksyllä 2021. Tilaisuudessa saadaan tilannekatsaus lisäksi maaseutuohjelman valmistelutilanteesta. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopisteen kanssa. Aika: Keskiviikko 16.6.2021 klo 9–12.30 Katso tästä tilaisuuden tallenne Esitykset Uudistuva ja Osaava Suomi 2021-2027 ohjelman valmistelu, kehittämispäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan älykäs erikoistuminen, kehitysjohtaja Tiina Rajala EAKR TL 1 Innovatiivinen Suomi, kehittämispäällikkö  Päivi Keisanen · TKI-toiminta · Digitalisaatio EAKR TL 2 Hiilineutraali Suomi, aluekehitysasiantuntija Aki Lappalainen · Energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen · Ilmastonmuutokseen sopeutuminen · Kiertotalous EAKR TL 3 Saavutettavampi Suomi, aluekehitysasiantuntija Heikki Laukkanen · Liikenne Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, JTF, kehittämispäällikkö Päivi Keisanen ESR, rahoituspäällikkö Riitta  Ilola Uuden maaseuturahaston valmistelu, yksikön päällikkö Tiina  Suutari

14.06.2021
Muuttuva työelämä haastaa myös yhdistyksiä kehittymään

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta pureutui kevätkauden viimeisessä kokouksessaan tärkeään teemaan eli yhdistysten tulevaisuuden rooliin työllistäjinä ja työnantajina. Maakunnassa kiperiä kysymyksiä ovat muun muassa osaavan työvoiman turvaaminen eri toimialoilla ja joka puolella maakuntaa, koulutustason ja osaamisen vahvistaminen, työelämän muutospaineisiin vastaaminen ja kaikkien osallistumisen mahdollistaminen. Yhdistyksillä on tässä kaikessa oma tärkeä, jatkossa vielä vahvistuvakin, roolinsa. Yhdistysten painoarvo siis nousee, mutta toisaalta yhteiskunnalliset muutospaineet haastavat yhdistyksiä myös kehittämään toimintaansa. Palkkatyön osuus ja ammatillinen toiminta ovat yhdistyksissä nousseet huomattavasti etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yhdistysten yhteiskunnallinen asema muuttui niiden saatua uudenlaista roolia julkisen sektorin kumppanina palvelutuotannossa. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtori Petri Ruuskasen mukaan samansuuntainen kehitys jatkuu ja yhdistysten merkitys työllistäjänä entisestään vahvistuu. Yhdistysten vetovoima työpaikkana on tällä hetkellä hyvä. Niiden yleishyödyllinen luonne ja työn autonomisuus motivoivat työntekijöitä hakeutumaan kolmannelle sektorille. Toisaalta kehittämistarpeitakin työyhteisönä on muun muassa työhyvinvoinnin, työn organisoinnin ja johtamistaitojen osalta. Tutkimusten mukaan yhdistysten on tärkeää lisätä toiminnassaan työn ennakoitavuutta, pohtia työn ja ei-työn välistä rajaa, vähentää tehtäviin liittyvää näkymätöntä työtä ja huomioida palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten erilaiset roolit. ”Yhdistyksissä käytännön työelämäongelmien ratkaisemisen taidot ja sosiaalinen osaaminen korostuvat. Tähän tuleekin yhdistyksissä laittaa enemmän painoarvoa. Johtajalla ja johtajuudella on tärkeä rooli.”, totesi Esa Aunola Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:stä. Neuvottelukunnan jäsenten kesken käydyssä keskustelussa rahoituksen pirstaleisuuden todettiin vaikeuttavan yhdistysten toimintaa ja kehittämistä. Vakautta ja pitkäjänteisyyttä kaivataan, mutta niin, että samalla yhdistysten jonkinasteinen oma harkinta rahoituksen kohdentamisessa turvattaisiin. Tämä säilyttäisi järjestötoiminnalle ominaisen autonomisen aseman ja dynaamisen luonteen osana yhteiskuntaa. Pohjois-Pohjanmaalla työmarkkinoiden isoja haasteita ovat alle 25-vuotiaiden työttömyys ja ikääntyvien pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Heidän auttamisessaan työelämään yhdistyksillä on merkittävä rooli. Ne pystyvät tarjoamaan esimerkiksi työelämän ”kokeilupaikkoja” nuorille, jotka vielä etsivät oikeaa alaa tai tapaa olla työelämässä. Työelämä rakentuu entistä useammin osasista, erilaisista poluista. Niiden yhteen nivomiseen yhdistyksiä todellakin tarvitaan! Jokainen työnantaja, niin myös yhdistys, joutuu miettimään entistä tarkemmin omaa kilpailukykyään työmarkkinoilla. Keskeiseksi tekijäksi tällöin nousee työn ja työpaikan osaamistarpeet, työntekijöiden osaamisidentiteetti, sekä niiden…

04.06.2021
Blogi: Digituella vahvistetaan nuorten hyvinvointia

Digitalisaation vaikutukset yhteiskunnassa koskettavat kaikkia ikäluokkia. Digituella jokaisen digitaidoista pyritään vahvistamaan yksilön arjen kannalta riittäviä niin, että yhteiskunnan toiminnassa mukana pysyminen, asioiden hoitaminen ja sähköisten palveluiden käyttäminen on mahdollista. Digituella voidaan vahvistaa osallisuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, tämä on tärkeää kaikissa ikäryhmissä. Nuorten digitaidoista puhuttaessa nousee kuitenkin nopeasti esille käsite diginatiivi. Käsitteen keksi yhdysvaltalainen kirjailija Mark Prensky vuonna 2001. Hän kuvasi uudissanalla sukupolvea, joka ei ole kokenut aikaa ennen internetiä ja mobiililaitteita. Prenskyn tarkoitus ei ollut kuitenkaan kuvata sitä, kuinka hyvin digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sähköisiä palveluita. (Vallinkoski, 2017.) Arkipuheessa diginatiivi -käsite on kuitenkin alkanut hiljalleen yleistyä ja sen sisällöllinen merkitys muuttua. Erehdymme helposti luulemaan, että digitalisaation aikakaudella kasvaneet nuoret käyttävät sujuvasti ja suvereenisti kaikkia sähköisiä palveluita. Diginatiivista on siis muodostunut käsitteenä synonyymi nuorelle henkilölle, joka hallitsee kaiken digiin liittyvän. Tämä on kuitenkin eräänlainen ajatusharha, jota on syytä hieman ravistella - etenkin silloin, kun se saa meidät luulemaan, etteivät nuoret tarvitse digitukea. Vaikka yksilöiden välistä vaihtelua digitaidoissa tapahtuu myös nuorten ikäryhmässä, on nuorten digituelle olemassa selkeä tarve. Valtakunnallisen digitaitokartoituksen mukaan nuoret tarvitsevat tukea erityisesti sähköisten viranomaispalveluiden parissa asioidessaan. Viimeisin nuorisobarometri tukee tätä tutkimustulosta: barometrin mukaan noin 12 % nuorista kokee sähköiset palvelut haasteelliseksi löytää ja 10 % oli sitä mieltä, etteivät palvelut ole saatavissa silloin, kun niitä eniten tarvitsisi. Lisäksi täytyy huomioida, että syy palveluiden käyttämättömyydelle voi olla myös taloudellisissa rakenteissa ja sosioekonomisessa asemassa, esimerkiksi vähävaraisten perheiden nuorilla ei välttämättä ole varaa ostaa ja ylläpitää tarvittavia laitteita ja näin ollen käyttää tarvittavia palveluita. Nuoret siis toivovat digipalveluihin saavutettavuutta, selkeyttä ja ohjeistusta - kuka heitä sitten ohjaisi? Digituen kehittäjille nuorten näkemykset ovat kullanarvoista tietoa. Meidän tehtävämme on tarjota nuorille saavutettavaa, matalan kynnyksen digitukea sekä ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Digituen kehittämistyössä nuorten tarpeet on kuultu ja heidät halutaan tavoittaa digituen äärelle. Eri toimijoiden yhteistyöllä varmistetaan digituen saatavuus jokaiselle nuorelle. Yksi ajankohtainen esimerkki…

Kaikki uutiset

Ilmoitustaulu