Ajankohtaista

Yhteisöllisen teoksen valmistamiseen voi osallistua kaikki haluamallaan panoksella ilman ennakkoilmoittautumista Pyhännän kirjastolla (Manuntie 4, 92930 Pyhäntä) 26.9.–28.9. klo 15–21, Pyhäjärven Kaupungintalon aulassa (Ollintie 26, 86800 Pyhäsalmi) 2.10. klo 15–21 ja 3.–4.10. klo 11–17 ja Reisjärven kirjaston näyttelytilassa 10.–12.10. klo 14–20. Taideteoksen toteutus on osa Pohjois-Pohjanmaan liiton koordinoimaa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Kulttuurikenno-hanketta. Teokset kuuluvat ”Osiensa summa” -teossarjaan, josta vastaavat kuvataitelija Jenny Grönholm ja kuvanveistäjä Jass Kaselaan. Teoskokonaisuus ”Osiensa summa” muodostuu Pyhännälle, Reisjärvelle, Pyhäjärvelle, Siikajoelle, Raaheen ja Ylivieskaan. Ladottavien teoksien teosäänestykset pidettiin kuntien verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Pyhännän teosaiheeksi äänestyksessä valikoitui Hilla ja valmis teos tullaan julkistamaan 1.10. klo 14 tilaisuudessa Pyhännän kirjastolla. Pyhäjärven mosaiikkiteokseksi äänestyksellä valittu Ulpukka julkaistaan Pyhäjärven uimahallilla 9.10. klo 12. Reisjärven äänestyksen voittanut Suopursu mosaiikkiteos paljastetaan Reisjärven sote-keskuksella 16.10. klo 14. Siikajoen Ruukin kirjastolla valmistui Siika-seinämosaiikkiteos viikolla 30. ”Siika” tullaan sijoittamaan vasta valmistuneen Paavolan monitoimitalon seinälle. Ylivieska sai seinämosaiikkiteoksensa kotiseutuviikon 31 päätteeksi ja ”Neitoperhonen”-mosaiikkiteos julkaistiin 6.8. klo 18 järjestetyssä teoksen julkistamistilaisuudessa Ylivieskan Uimahallilla. Raaheen valmistui seinämosaiikkiteos ”Mustikka” elokuun alussa. Teos julkistettiin Raahen taiteiden yönä 18.8. klo 18 Vihannin nuorisotilalla. Lisätiedot: Facebookja Instagram #Kulttuurikenno Taidepilottien ja taiteilijoiden esittely Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta. Kulttuurikenno hankkeen esittely Kulttuurikenno -hanke - (pohjois-pohjanmaa.fi) Pohjois-Pohjanmaan liitto: erityisasiantuntija, hankkeen projektipäällikkö Auli Suorsa, 050 386 8443 ja taidepilottien kulttuurituottaja Anni-Stiina Hujala, 040 685 4043 sukunimi@pohjois-pohjanmaa.fi Taitelijat Jenny Grönholm ja Jass Kaselaan, yhteydenotot: jenny@gmail.com ja jass.kaselaan@gmail.com Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke edistää kuntien kulttuuritoimintaa, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tavoitteiden toteutumista ja erityisesti lain alueellista kehittämistehtävää maakunnan alueella. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ympäri Ämpäri – Taidetta pihoilla ja poluilla Kulttuurikennon taidepilotin Kadonneen arjen metsästäjät Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä ovat luoneet ensimmäisen teoksensa Kalajoen Jokipuistoon elokuun lopulla. Kadonneen arjen metsästäjien teoskokonaisuus Hailuodossa vanhan koulun pihapiirissä (Luovontie 61 A, 90480 Hailuoto) on 14.10. Hailuodon Siikamarkkinoiden työpajatuotoksia vaille valmis. Sieviin sekä Alavieskaan Sinikka ja Tiina lähtevät 19.9.2023 ensimmäistä kertaa. Sievissä yhteisötaiteen tekemiseen pääsee osallistumaan yhteisötila Lusiinassa (Haikolantie 18, 85410 Sievi) klo 12-15, Alavieskassa seurakuntatalon (Papinpolku 1, 85200) läheisyydessä sijaitsevan puunrungon luona joenrannassa klo 16-18. Pyhäjoella ensimmäinen yhteisötaidetyöpaja pidettiin 18.9. klo 12-15 Kirkkopuistossa. Osallistuminen on maksutonta ja tekeminen kaikille soveltuvaa. Seuraava yhteinen taidetyöskentelykerta Pyhäjoen Kirkkopuistossa on keskiviikkona 27.9. klo 15-18. Voit osallistua tulemalla paikanpäälle taidetyöpajojen ajankohtina. Tuo halutessa mukanasi itsellesi tarpeeton metallinen mikätin tai vie sellainen (koko noin 10x10cm) kyseisten kuntien kirjaston keräyspisteeseen. Kadonneen arjen metsästäjät kokoavat seuraavien kuukausien aikana Pyhäjoella, Alavieskassa, Sievissä ja Hailuodossa yhdessä kuntalaisten kanssa jokaiseen kuntaan teoksen arjen aarteista. Ensimmäinen yhteisötaideteos rakentui Kalajoelle viime maanantaina 28.8. klo 14. Sitä voi käydä ihastelemassa kapupungintalon läheisyydestä löytyvässä Jokipuistossa. Teoksen lähtökohta nojautuu ryijyn ja tilkkutäkin perinteeseen, mutta muoto hahmottuu projektin edetessä paikkasidonnaisesti. Osallistavaan teokseen metsästetään niitä avaimia, joiden laatikot ovat kadonneet, parittomia helyjä, tilpehööriä, kettinkejä ja muita metallisia mikättimiä, joita säilytämme, koska emme oikein osaa niistä luopuakaan. Teos saa jatkaa elämäänsä paikallisten käsissä työpajojen jälkeenkin. Kadonneen arjen metsästäjien seuraavat sovitut yhteisötaidepajat: 19.9. Sievi klo 12–15 yhteisötila Lusiinassa 19.9 Alavieska klo 16–18 joenrannan puun rungon luona 27.9. Pyhäjoki 15–18 Kirkkopuisto 14.10. Hailuodon siikamarkkinat "Ympäriämpäri - taidetta pihoilla ja poluilla"- taidepilotin taiteilijat toteuttavat yhteisötaiteen menetelmiä käyttäen teoskokonaisuuden "Kadonneen arjen metsästäjät". Taiteilijoina taidepilotissa toimivat kuvataiteilijat Tiina Vehkaperä ja Sinikka Eirola. Kokonaisuudesta vastaa Siikajoen kulttuuriyhdistys Vimma ry. Taidepilotti on osa Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanketta. Se edistää kuntien kulttuuritoimintaa, kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain tavoitteiden toteutumista ja erityisesti lain alueellista kehittämistehtävää maakunnan alueella. Hanketta rahoittaa opetus- ja…

Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueella toimivista yrityksistä noin 300 vastasi selvityksessä tehtyyn kyselyyn. Kysely oli auki elokuussa 2023. Vastauksia tuli etenkin teollisuuden, matkailun sekä IT-alan yrityksistä. Teollisuuden aloista korostuivat saha- ja paperiteollisuus sekä metalliteollisuus. Yhteenlaskettuna vastaajat edustivat 45 prosenttia alueen liikevaihdosta ja 15 prosenttia alueen työpakoista. Selvitystyö on Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoiman Lentoliikenteen tulevaisuus Pohjois-Suomessa -hankkeen tekemä. Mukana EAKR -rahoitteisessa hankkeessa ovat myös Kainuun liitto ja Naturpolis Oy. Selvitystyö toteutettiin yhdessä Sitowise Oy:n ja Kiila Consulting Oy:n kanssa. Selkeä tulos: Myynti riippuu lennoista Globaalisti 80 prosenttia yrityksistä tarvitsee lentoliikennettä ja myyntityössä 25 prosenttia yrityksen kaikesta myynnistä riippuu lentoliikenteestä. Yrityksistä 43 prosenttia totesi, että hyvät lentoyhteydet vaikuttavat työntekijöiden asuinpaikan ja työpaikan valitsemiseen. Lentoliikenteen merkitys korostuu erityisesti ammattitaitoisempien ja kokeneempien työntekijöiden joukossa. Selvitystyön mukaan Oulun, Kajaanin ja Kuusamon lentoasemien vaikutusalueelle syntyvästä liikevaihdosta 51 prosenttia eli 26 miljardia euroa riippuu lentoliikenteestä. Liikevaihto synnyttää noin 11 000 työpaikkaa alueella. Se tarkoittaa verotuloja valtiolle ja kunnille yhteisö- ja palkkatuloveron muodossa noin 319 miljoonaa euroa. Alueen yrityksistä 49 prosenttia pitää asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tapaamista kasvotusten välttämättömänä ja 32 prosenttia tärkeänä. Lentoliikenneriippuvaisesta liikevaihdosta 59 prosenttia eli 16 miljardia euroa on kansainvälistä myyntiä. Tämä synnyttää noin 2 765 työpaikkaa ja noin 90 miljoonaa euroa yhteisö- ja palkkaverotuloa valtiolle ja kunnille. Investoinnit edellyttävät sujuvia yhteyksiä Joka kolmas alueen yritys on tehnyt viimeisen 10 vuoden aikana investointeja, jotka edellyttävät sujuvia lentoliikenneyhteyksiä. Nämä yritykset vastaavat 71 prosentista alueen yritysten liikevaihdosta ja 61 prosentista työpaikoista. Yleisimmät lentoliikenteestä riippuvat investoinnit ovat olleet uuden toimipisteen avaaminen, työpaikkojen määrän merkittävä lisääminen, investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin sekä matkailuyritysten investoinnit majoituskapasiteettiin. Suurin osa investoinneista on ollut suuruudeltaan 1–5 miljoonan euroa, mutta myös satojen miljoonien investointeja on tehty. Globaalisti 56–63 prosenttia yrityksistä pitää lentoyhteyksiä välttämättömänä tekijänä yritysten sijoittamisessa ja 18 prosenttia yrityksistä ilmoittaa lentoyhteyksien puutteen vaikuttaneen negatiivisesti investointipäätökseen. Vuosina 1993–2003 lentoliikenne vaikutti lähes kolmannekseen Euroopassa tehdyistä…

Rakentamisen vaikea suhdannetilanne näkyy vahvasti Pohjois-Pohjanmaalla, jonne on jo kohdistunut kaksi rakennusteollisuuden merkittävintä konkurssia. Vallitsevassa suhdannetilanteessa on perusteltua käynnistää taloutta elvyttävä hallituksen investointiohjelma nopeasti ja etupainotteisesti. Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun seudun saavutettavuuden kehittäminen on koko Suomen etu. Ilman toimivia väyliä eivät ulkomaan kaupan tuotteet kulje eivätkä pohjoisen mittakaavaltaan poikkeukselliset investoinnit toteudu. Myös turvallisuuspoliittisesti ja huoltovarmuuden kannalta saavutettavuudella on tärkeä merkitys. Hallituksen 19.–20. syyskuuta pidettävään budjettiriiheen on Pohjois-Pohjanmaalta koostettu nopean toteuttamisvalmiuden hanketarjotin (liitteenä). Siinä esitettävät toimenpiteet jakautuvat kolmeen luokkaan: hyvän suunnitteluvalmiuden omaavien hankkeiden toteuttamiseen, maakunnallisten kärkihankkeiden suunnitteluvalmiuden edistämiseen sekä tienpidon rahoituksen korotukseen. Nopean toteuttamisvalmiuden hankkeet parantaisivat erityisesti maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, eri liikennemuotojen kytkeytymistä sekä huoltovarmuutta. Nelostien ja pääradan maakunnallisten kärkihankkeiden suunnittelun rahoituksella edistettäisiin Suomen kytkeytymistä maayhteyksin Ruotsiin ja Norjaan ja parannettaisiin edellytyksiä hyödyntää EU-rahoitusta tulevaisuudessa. Perustienpidon rahoituksen nostamisella kyettäisiin tekemään nopeasti elvyttäviä ja korjausvelkaa kiinni kurovia päällystämis- ja parantamishankkeita, joilla parannetaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Perustiedonpidon rahoituksen nostamisella vaikutukset leviävät kattavasti alueella. Lisäksi yksi Oulun kaupungin ja maakunnallisen vaikuttamisen kärkihanke on Oulun henkilöratapihan uudistaminen. Oulun henkilöratapihahanke on osa kaupunkiseutujen ja valtion välisiä MAL-sopimusneuvotteluita. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Perehdy ehdotukseen: Nopean toteuttamisvalmiuden hanketarjotin Pohjois-Pohjanmaalla - Budjettiriihi 2023. Lisätiedot Maakuntajohtaja Jussi Rämet, 040 585 3877 Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, 040 685 4045

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmalle laaditaan parhaillaan toimeenpanosuunnitelmaa. Suunnitelman teemana ovat kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus. Teemoja tarkastellaan aluekehittämisen näkökulmasta. – Toimintaympäristön ja geopolitiikan muutokset ovat nostaneet esiin tarpeen tunnistaa myös aluekehittämisen toimenpiteitä kokonaisturvallisuuden edistämisessä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi TKI-toimenpiteitä vaikkapa kyberturvallisuudessa, ympäristöteknologioissa tai terveysteknologiassa, toteaa toimeenpanosuunnitelmasta vastaava kehittämispäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Toimeenpanosuunnitelman laajojen teemojen sisällä tarkastellaan muun muassa elinkeinopolitiikkaa ja energiantuotantoa. Jo aiemmin esillä olleet logistiset tavoitteet lentoliikenteen ja kaksoisraiteen osalta sisältyvät myös suunnitelmaan. Muutokset turvallisuustilanteessa sekä Suomen Nato-jäsenyys avaavat uusia mahdollisuuksia ja tarpeita TKI-toiminnalle. – Ei voi myöskään unohtaa yksilöiden merkitystä aluekehityksessä. Maakuntaohjelmassa painottuvat esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden tukeminen sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy. Kokonaisturvallisuuden kannalta väestön toimeentulolla ja muutosjoustavuudella on iso merkitys. On tärkeää, että täällä asuvilla on uskoa tulevaisuuteen ja pohjoisen mahdollisuuksiin elää, asua ja tehdä työtä. Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa Pohjois-Pohjanmaan liiton tukena on kilpailutuksen kautta tehtävään valittu Owal Group Oy. Owal Group on haastatellut alueen johtavia asiantuntijoita ja kerää toimeenpanosuunnitelman tekemistä varten taustatietoja kyselyn avulla. Kysely on lähetetty 200 sidosryhmien edustajalle. – Toivomme, että kyselyyn vastaan laajasti, jotta löydämme konkreettiset kehitysaskeleet eri teemoissa ja voimme edistää niitä käytössä olevilla kehittämisrahoituksilla ja muilla aluekehittämisen keinoilla, Päivi Keisanen toivoo. Toimeenpanosuunnitelman on määrä valmistua marraskuussa 2023. Valmista suunnitelmaa käytetään aluekehityksen rahoituksen ja toimenpiteiden suuntaamiseen. Lisätiedot: kehittämispäällikkö Päivi Keisanen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, 050 431 0605, paivi.keisanen(a)pohjois-pohjanmaa.fi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma: www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/mako/mako2025/