Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Ajankohtaista

Ajankohtaista

Uutiset

08.04.2021
Blogi: Kannustusta, yhteydenpitoa ja kotiseutupipoja

"Miten ihmeessä nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla? Jokainen meistä lienee joskus osallistunut työpajaan, webinaariin tai kahvipöytäkeskusteluun, jossa on pohdittu tätä – etten sanoisi – ikuisuuskysymystä. Jotta tässä blogitekstissä ei kierrettäisi samojen vanhojen ajatusten kanssa ympyrää, ehdotan, että muutetaan hieman ajattelutapaa." Näin aloittaa projektikoordinaattori Satu Himanen oman Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelmaan kuuluvan blogikirjoituksensa. Lue mitä Satu ehdottaa tehtäväksi maakunnan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogit löytyvät täältä.

25.03.2021
Blogi: Yrittäjyys muuttuu ja muuttaa maailmaa, myös Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaalla on 17000 yritystä. Näistä yli puolet on yksinyrittäjiä ja loput työllistävät yli 72000 henkilöä. Yrittäjyys elinvoiman tuojana on alueellemme tunnustettu. Luvutkin puhuvat asian puolesta. Pohjois-Pohjanmaalla yritykset maksavat vuosittain noin 2,41 miljardia euroa palkkoja, ja liikevaihtoa syntyy noin 15,6 miljardia euroa.  Tulostakin tehdään, sillä yritykset maksavat noin 200 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Veroilla yhteiskunta pystyy huolehtimaan omista palveluistaan. Yrittäjyys muuttuu koko ajan. Meidän maakunnassamme yrittäjyys on edelleen kasvussa. Yrityksiä syntyy enemmän kuin lakkaa. Yrittäjyys ylipäätään kiinnostaa enemmän uravaihtoehtona. Se on nykyään monen nuoren urahaave. Tärkeä havainto, jonka tulee näkyä opetuksessa. Syntyvät yritykset ovat pääsääntöisesti yksinyrittäjiä. Työnantajien määrä on valitettavasti laskenut useamman vuoden. Voiko iso määrä yksinyrittäjiä kasvaa siten, että myös kansantalous kehittyy? Enpä usko. Työllistäviä yrityksiä tarvitaan edelleen ja tähän on panostettava muun muassa työmarkkinauudistuksin. Koska työllistäminen koetaan haastavaksi, on löydettävä oikeat keinot tukea yksinyrittäjyyttä. Yksinyrittäjä ei yritä yksin. Yrittäjyys on tänä päivänä yrityksen koosta riippumatta yhä voimakkaammin verkostoyrittäjyyttä. Työtä tehdään verkostomaisesti. Tässä piilee oma voimansa, joka on tärkeä huomata. Siksi maakuntaohjelmassa kannatta huomioida tarkasti yksinyrittäjyyden mahdollisuudet. Miten voimme tukea verkostojen kehittymistä ja toisaalta yksinyrittäjän osaamista ja toimintaedellytyksiä? Osaamisen ja työn lisääntymisen myötä uskallus työllistää kasvaa. Työntekemisen murros, kun siihen liitetään myös digitalisaation mahdollisuudet alustatalouksineen, on kokonaisuus, joka täytyy meidän ottaa huomioon. Monet asiat muuttavat yrittäjyyttä. Digitalisaatio ja ylipäätään teknologinen murros, ikääntyminen, maahanmuutto, kansainvälistyminen, ilmastonmuutoksen torjunta, monipaikkaisuus, kaupungistuminen, turvallisuus ja nyt myös korona. Nämä kaikki ovat alueemme yrittäjille joko uhkia tai mahdollisuuksia. Koska haluamme, että ne ovat etenkin mahdollisuuksia, on yritysten uskallettava panostaa omaan osaamiseensa ihan eri tavalla. Yrittäjien mukaan heidän tärkein kehittämisen kohteensa on myynti ja markkinointi. Vaikka maailma muuttuu, yrittäjien tärkein kehittämisen kohde ei ole muuttunut vuosikausiin.  Pointti onkin, että myynti- ja markkinointi muuttuu. Markkinoinnin kanavat muuttuvat, kehittyvät ja vaihtuvat. Myynnin keinot uudistuvat. Asiakkaat uudistuvat ja heidän tarpeensa muuttuvat. Tähän muutokseen pitää yritysten pystyä vastaamaan, koska ilman myyntiä yritys…

24.03.2021
Pohjois-Pohjanmaan EU-tietopiste järjestää webinaarin: Asiaa disinformaatiosta (Teams-tapahtuma)

Webinaari disinformaatiosta järjestetään torstaina 25.3. kello 18 alkaen. Puhujiksi saapuvat viestinnän ja turvallisuuspolitiikan ammattilainen, tietokirjailija Janne ”Rysky” Riiheläinen sekä Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja, valtioneuvoston entinen viestintäjohtaja ja Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen yksikön entinen päällikkö Markku Mantila. Disinformaatio on tärkeä kysymys EU:lle, sillä kansalaisten altistuminen laajamittaiselle disinformaatiolle, niin harhaanjohtavalle kuin suorastaan väärälle tiedolle, on suuri haaste Euroopalle. Euroopan avointen ja demokraattisten yhteiskuntien perusta on julkinen keskustelu, jossa tasapuolisesti ja läpinäkyvästi asioista tietoa saaneet kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa vapaiden ja oikeudenmukaisten poliittisten prosessien kautta. Webinaariin ovat tervetulleita kaikki halukkaat. Tilaisuuden arvioitu kesto on reilu tunti, ja tilaisuuden loppuun on varattu aikaa yleisökysymyksille, joita Jannelle ja Markulle voi esittää suoraan Teamsin välityksellä. Tilaisuus on suunniteltu erityisesti kuntavaaleihin 2021 osallistuville tai muuten kuntavaaleista tai disinformaatiosta ja sen lieveilmiöistä kiinnostuneille. Tilaisuuteen voi osallistua klikkaamalla seuraavaa linkkiä: http://bit.ly/webinaari_250321 Klikkaamalla pääset selaimessa sivulle, jossa voit valita joko liittyäksesi selaimessa tai ladata työpöytäsovelluksen. Jos sinulta löytyy Teams-sovellus koneeltasi, kokous aukeaa automaattisesti.

24.03.2021
Blogi: Kovaa ja pehmeää

  Pyydettiin kommentoimaan alueemme pehmeitä menestystekijöitä, kulttuuria ja sen muutosta. Ehkäpä sallitulla merkkimäärällä päästään aloittamaan aiheesta keskustelu - joudun vähän kärjistämään. Pehmeät menestystekijät ovat monessa mielessä kovia. Kun vertailemme tuotteita tai palveluita, meillä on taipumus vertailla teknisiä ominaisuuksia tai palveluissa helposti mitattavia kliinisiä laatutekijöitä. Kutsumme niitä koviksi tekijöiksi. Oletamme, että kilpailukyky ja sitä kautta menestys seuraa automaattisesti kehittyneintä teknologiaa tai suurinta määrää uusia ominaisuuksia. Tähän osataankin panostaa: Pohjois-Pohjanmaan t&k-satsaukset ovat maailman kärkitasoa. Lahjakkaat ja hyvin peruskoulutetut tutkijamme ja insinöörimme kehittävät edistyksellisiä teknologioita. Nämä teknologiat (eli määritelmän mukaan työkalut tai työmenetelmät) sitten myydään tyypillisesti sellaisenaan. Alihankkijan roolissa on etunsa, mutta ei se arvoketjun arvokkain paikka ole - eikä turvallisin. Joskus omaan kehitystyöhön pohjautuen rakennetaan jokin valmis tuote tai palvelu, ja parhaimmillaan niistäkin on tullut asiakkaidensa rakastamia markkinoilla erottuvia tuotteita. Mutta edelleenkin näkee, että omasta mielestä erinomaiseen ratkaisuun kuorrutetaan hieman söpöyttä tai kuvitellulle markkinasegmentille istuvaa tyyliä. Kun kauppa ei käy, ruoskitaan itseä huonoina myynti- tai mainosmiehinä. Ja näin kova osaamisemme näyttäytyykin markkinoilla pehmeänä  ja parhaimmillaan sitten häviää maailman brändien sisuskaluihin sovelluksen osana. Tuote oli mahtava mutta asiakkaat tyhmiä, markkina epäkypsä tai toimintaympäristö epäreilu. Menestyminen markkinoilla perustuu klassisen taloustieteen mukaan kuluttajan kykyyn maksimoida hyötynsä. Eli se tuote tai palvelu, millä asiakas rajallisella resurssillaan saa suurimman hyödyn, menestyy. Mitä on tämä hyöty? Professori Raoul Brummert kiteytti  järisyttävällä selkeydellä tämän minulle, keskenkasvuiselle opiskelijalle syksyllä 1980: hyöty on mielihyvää. Kovissa taloustieteen fundamenteissa on siis alusta pitäen määritelty, että asiakkaan mielihyvä, kuluttajan tarpeen tyydyttäminen, ihmisen tai yhteisön ongelman ymmärtäminen on kaiken menestyksen ydin. Pitäisikö seuraavaksi - tai ensiksi - satsata tämän syvälliseen ymmärtämiseen? Tuotekehityksessä, innovaatioympäristöissä, elinkeinojen kehityksessä on sijoitettava jatkossa merkittävästi enemmän asiakasymmärryksen lisäämisen, asiakaskokemuksen kehittämisen ja inhimillisen vuorovaikutuksen teemoihin. Nyt ne puuttuvat ohjelmistamme. Kun siis seuraavissa innovaatiostrategioissamme investoimme tulevien 7- tai 9G-teknologioiden kehittämiseen, pitää samalla ohjata konkreettinen ja selkeästi määritelty panos varsinaisten kovien kilpailutekijöiden rakentamiseen: millä…

22.03.2021
Blogi: Mysteeri nimeltään Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa on ulkopuolisen näkökulmasta arvoitus. Alue muistuttaa saippuaa, josta ei ole helppo saada pitävää otetta. Pohjois-Pohjanmaan kuva ulospäin ei välity sen paremmin myönteisestä kuin kielteisestä näkökulmasta. Kun kuulee sanan Pohjois-Pohjanmaa, useimmille nousee ensimmäisenä mieleen Oulu, Kärpät, lestadiolaisuus, pohjoinen, teknologia, insinöörit ja Nokia. Pohjois-Pohjanmaa jää maakuntana usein katveeseen suuren ja mahtavan Oulun varjossa. Useimmille tulee yllätyksenä, että Pohjois-Pohjanmaan on maan neljänneksi suurin asukas-, työpaikka- ja yrityskeskittymä. Tai että maakunnan koulutustaso on kolmanneksi korkein Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Alueella on myös heittää peliin yksi valttikortti yli muiden eli tulevaisuuspääomaa lasten ja nuorten muodossa. Maakunta on ylivoimainen ykkönen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoissa, erityisesti Oulun korkeakoulujen ja yritysten jatkuvan uusiutumiskyvyn ansiosta. Tuulivoimaan on panostettu enemmän kuin missään Suomessa. Alueen asukkaiden elämänlaatu, onnellisuus ja tyytyväisyys omaan elämään on kokemuksellisissa kyselyissä kärkiluokkaa. Kun nostaa keskustelussa esiin sellaisia paikkoja kuin Kuusamo, Kalajoki, Ylivieska, Raahe, Rokua, Iso-Syöte, Hailuoto tai vaikkapa Raahe, saa kuulijan havahtumaan ja kiinnostumaan eri tavalla koko alueesta. Ensimmäinen kommentti on usein avoin ihmettely siitä, ovatko nuo kaikki paikat oikeasti Pohjois-Pohjanmaalla. Harvalla maakunnalla on pistää peliin urbaania sykettä, suota, merta, hiekkarantaa, metsää, järviä, erämaata ja tuntureita. Pohjois-Pohjanmaan onni on vahva Oulu korkeakouluineen, mutta muu alue on myös värikäs ja moni-ilmeinen. Pohjois-Pohjanmaa on useilla elinvoimaan tai kasvuun liittyvillä mittareilla kuuden kärkimaakunnan joukossa eli selvästi keskitason yläpuolelle. Kaikki ei ole kuitenkaan priimaa alueiden välisessä kilpailussa, ja kehitettävää riittää. Alueen suurimmat kipupisteet liittyvät melko vaatimattomaan aluetalous- ja työllisyysdynamiikkaan, korkean sairastavuuteen ja sisäiseen eriytymiseen. Mielestäni Pohjois-Pohjanmaan 20- ja 30-lukujen suurimmat haasteet liittyvät veto- ja pitovoimaan. Oulun kaupunkiseutu on imenyt vuosikymmeniä nuorten ja osaajien virtoja laajalta vaikutusalueelta. Jatkossa perinteisten lähtöalueiden virrat ohenevat. Oulu ei ole myöskään vetovoimainen ja houkutteleva koko maan muuttovirtojen osalta toisin kuin muut suuret kasvukeskukset. Vastavalmistuneiden työllistyminen omalle alueelle on korkeintaan kohtuullista. Koulutettujen aivovuoto pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle kiihtynyt viime vuosina. Alueen pitää löytää kestäviä ratkaisuja kolmeen veto-…

Kaikki uutiset

Tapahtumat

06.05.2021
Teknologiasta potkua elintarvikealan yrityksiin

Miten ruuan jäljitettävyyttä ja ruokaturvallisuutta voitaisiin tehostaa? Millaisia mahdollisuuksia paikkatiedon hyödyntäminen ja robotiikka tarjoavat elintarviketalouteen ja elintarvikealan yrityksille? Haluatko oppia lisää automatisoinnin ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittämisestä ja ratkaisuista elintarvikealalla? Tule mukaan Teknologiasta potkua elintarvikealan yrityksiin -virtuaalitapahtumaan nauttimaan monipuolisesta kattauksesta elintarvikealan teknologisia ratkaisuja! Päivän lopuksi kuulemme myös terveiset EU:n älykkään erikoistumisen strategiaan kuuluvan Agri-Food-teeman Traceability and Big Data -verkostolta, jonka tavoitteena on kehittää ICT:n ja muiden teknologioiden sekä datan hyödyntämistä ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Voit katsoa päivän ohjelman täältä!   Tapahtuma on maksuton ja pidetään Zoomissa. Ilmoittautuminen 4.5.2021 mennessä täällä. HUOM! Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille viimeistään 5.5.2021.  

Kaikki tapahtumat