Ajankohtaista

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat varoittavat, että pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) rahoituksen heikentäminen EU:n seuraavalla rahoituskaudella vaarantaisi Euroopan unionin huoltovarmuutta, puhtaan energian investointeja ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Lisäksi NSPA:n perusperiaatteiden ohittaminen on vastoin Suomen EU-liittymissopimusta. Maakuntien mukaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) ei ole kansallinen poikkeus tai erityistoive, vaan EU:n perussopimuksiin ja Suomen EU-jäsenyyteen perustuva velvoite. Euroopan unionin on tuettava alueita, joilla on pysyviä rakenteellisia haittoja, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja vaativat ilmasto-olosuhteet. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen kannanotossa edellytetään, että Suomi puolustaa määrätietoisesti NSPA-rahoitusta EU-neuvotteluissa ja että maakuntaliitot ovat täysipainoisesti mukana rahoituksen kansallisessa valmistelussa ja toimeenpanossa. Työ on tehtävä vuoden 2026 aikana. Maakunnat korostavat, että koheesiorahoituksen tasolla on ratkaiseva merkitys koko Suomen saaman EU-rahoituksen määrälle. Alueiden erityispiirteiden huomioiminen on tähän asti vahvistanut Suomen asemaa EU:ssa – rahoituksen heikentäminen olisi kansantaloudellinen tappio. Itä- ja Pohjois-Suomi on EU:n mittakaavassa poikkeuksellisen tärkeä alue kriittisten raaka-aineiden, metsien, energian ja uuden teollisuuden investointien kannalta. Ilman riittävää koheesiorahoitusta monet investoinnit eivät toteudu, mikä heikentäisi EU:n strategista autonomiaa ja lisäisi riippuvuutta unionin ulkopuolisista toimijoista. EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksella tuetaan yritystoimintaa, osaamista, tutkimusta ja innovaatioita sekä luodaan edellytyksiä uusille investoinneille ja teolliselle kasvulle. Maakunnat linjasivat asiasta yhteisessä kannanotossaan Levillä 14.–15. tammikuuta 2026 pidetyssä Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokouksessa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnan liittoja ovat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala. Lue kannanotto kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan verkkosivuilta. Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula, Lapin liitto, hannu.takkula(at)lapinliitto.fi, p. 0400 203 300 maakuntajohtaja Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, jussi.ramet(at)pohjois-pohjanmaa.fi, p. 040 5863877 johtaja Kari Aalto, Itä‑ ja Pohjois‑Suomen EU‑toimisto, kari.aalto(at)eastnorth.fi, p. 040 773 8888

Pohjois-Pohjanmaan liiton väki toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2026! Toimistomme on suljettu 22.12.2025-4.1.2026.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja Ruotsin Norrbottenin maakunnan poliittiset edustajat ottavat ensimmäistä kertaa yhdessä kantaa EU:n tulevaan rahoituskehykseen. Yhteinen kannanotto kohdistuu EU:n vuosien 2028–2034 budjettiesitykseen, jonka katsotaan heikentävän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asemaa. Pohjois-Pohjanmaan ja Norrbottenin välinen yhteistyö on jatkunut tiiviinä jo useiden vuosien ajan. Poliittiset edustajat ovat tavanneet säännöllisesti, ja yhteistyö on viime vuosina kehittynyt entistä strategisemmaksi. Viimeisin tapaaminen järjestettiin elokuussa 2024 Oulussa ja Limingassa. Pohjois-Pohjanmaan edustajien sitä edeltänyt vierailu suuntautui Luulajaan joulukuussa 2023. – Yhteistyömme Norrbottenin kanssa on pitkäjänteistä ja perustuu yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Nyt viemme sen uudelle tasolle ottamalla yhdessä kantaa EU-rahoitukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pohjoiset maakunnat tekevät näin yhteisesti, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Lauri Nikula. Yhteistyön keskiössä ovat erityisesti liikenne- ja infrastruktuurikysymykset sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) asema EU:ssa. Selkein yhteistyöfoorumi on ollut NSPA-verkosto, jossa Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueet ajavat yhteisiä etujaan. Huoli EU:n budjettiesityksestä yhdistää Yhteinen kannanotto nähtiin tarpeelliseksi, koska Euroopan komission esitys EU:n uudeksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 ei sisällä Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksiin perustuvaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta. Tämä poikkeaa merkittävästi nykyisestä kaudesta 2021–2027. Sekä Suomi että Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995, ja molempien maiden liittymissopimuksissa tunnustetaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pysyvät luonnon- ja väestöhaitat. Suomen ja Ruotsin hallitukset ovatkin omissa kannoissaan korostaneet NSPA-rahoituksen merkitystä myös tulevaisuudessa. – EU-liittymissopimus velvoittaa Suomea ja EU:ta. Sen velvoitteita on kunnioitettava. Komission esitys vaarantaa oikeusvarmuuden ja pohjoisten alueiden tasapuolisen kohtelun, toteaa Itä- ja Pohjois-Suomen seuraavan rahoituskauden esityksiä valmisteleva pääsihteeri Hanna Honkamäkilä. Maakuntien näkemyksen mukaan pohjoiset harvaan asutut alueet tarvitsevat jatkossakin vahvaa ja nykyaikaistettua koheesiopolitiikkaa. NSPA-alueen rahoitus on määriteltävä EU-asetuksessa selkeästi ja jaettava avoimin, kohdennetuin kriteerein. – Norrbotten ja Pohjois-Pohjanmaa ovat luonnollisia kumppaneita ja liittolaisia. Molemmat ovat EU-tasolla relevantteja toimijoita turvallisuudessa ja teollisessa siirtymässä, Glenn Berggård, Norrbottenin maakuntahallituksen varapuheenjohtaja. Katse tulevaan yhteistyöhön Yhteinen kannanotto on osa laajempaa strategista yhteistyötä, jota Pohjois-Pohjanmaa ja Norrbotten haluavat…

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kiittää valtioneuvostoa selkeästä kannanotosta, jossa tunnistetaan koheesiopolitiikan aluelähtöisyys, rahoituksen ennakoitavuus sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisrahoituksen merkitys.[1] Pidämme tärkeänä, että Suomi puolustaa näitä periaatteita rahoitusneuvotteluissa. Samalla esitämme valtioneuvostolle, EU parlamentille ja komissiolle seuraavat täsmennykset ja konkreettiset toimet, jotta Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma vahvistaa koko EU:n ja Suomen alueiden kehitystä. Koheesiopolitiikan tulee perustua monitasoiseen hallintoon ja kumppanuuteen. Itä- ja Pohjois- Suomen neuvottelukunta tukee komission esitystä parlamentille marraskuussa 2025 täydentää NRP-asetusta COM (2025) 565 final/2 siten, että horisontaalisiksi periaatteiksi oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n ihmisoikeusasiakirjan rinnalle nostetaan kumppanuus ja monitasoinen hallinto. Maakunnan liitoilla tulee olla selkeä vastuu EU:n 2028–2034 jaetun hallinnon ohjelmien suunnittelussa, päätöksenteossa ja täytäntöönpanossa. Maakunnan liitot vastaavat Aluekehityslain §17 mukaan [2] aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta. Maakuntien liitot eivät voi olla mukana vain varmistamassa Kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman hyväksyttävyyttä. Maakuntien liittojen tulee olla tasaveroinen ja vaikuttava kumppani valtiotoimijan rinnalla kansallisen suunnitelman valmistelussa ja niillä tulee olla johtava rooli ohjelman alueellisesta valmistelusta. Kumppanuussuunnitelmassa on oltava paitsi kansallisia ja sektorikohtaisia, niin myös alueellisia lukuja (chapter). Tällä hetkellä alueelliset luvut ovat vain kumppanuussuunnitelman mahdollisuus. Esitämme asiaa koskevaa muutosta EU-asetukseen COM (2025) 565 final/2 artiklaan 21 siten, että sana ”tarvittaessa” poistetaan.[3] Suomen tulee tavoitella nykytasoon verrattavaa, koko ohjelmakaudelle 500 miljoonan euron (käyvin hinnoin) suuruista NSPA-rahoitusta. NSPA-tuki perustuu Suomen EU-liittymissopimukseen ja SEUT artiklaan 174. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan NSPA-erityisrahoitus tulee turvata myös jatkossa. Esitämme pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kirjausta EU-asetukseen COM (2025) 565 final/2 varojenjakoperusteeksi turvataksemme Suomen mahdollisimman suuren koheesiosaannon ja liittymissopimuksen velvoitteet. Helsingissä, 10 joulukuuta 2025 Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta   [1] Valtioneuvoston U-kirjelmä U 53/2025 https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Sivut/U_53+2025.aspx [2] Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2021/756 [3] NRP-asetus COM (2025) 565 final/2, artikla 21, luku 2 viimeinen lause. ”Kumppanuussuunnitelman on sisällettävä kansallisia, alakohtaisia ja tarvittaessa alueellisia lukuja.”