Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Ajankohtaista

Uutiset

1. joulukuuta 2021
Nuoret hakivat yhteisiä ratkaisuja Euroopan unionin tulevaisuuden haasteille Oulussa

Mirja Vehkaperä, Tytti Tuppurainen, Adalmiina Irvankoski, Armiida Hämäläinen, Daria Zaikovskaia ja Maksim Marchenkov etsivät ratkaisuja EU:n tulevaisuuteen paneelissa pienryhmätyöskentelyn jälkeen. -- Huolia ja murheita etenkin tilanteesta Euroopan unionin rajoilla, mutta myös paljon positiivista uskoa tulevaan. Niin voisi kiteyttää työryhmien keskustelun annin, kun viitisenkymmentä nuorta Barentsin alueelta eli Ruotsista, Norjasta, Venäjältä ja Suomesta kokoontui keskustelemaan Euroopan unionin tulevaisuudesta Ouluun tiistaina 30. marraskuuta. Keskustelua käytiin ensin pienryhmissä muun muassa EU:n arvoista, oikeusvaltioperiaatteista, demokratiasta, turvallisuudesta, ympäristökysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta. Myös talouskysymykset, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, koulutus, nuoriso, digitaalinen kehitys ja arktiset kysymykset nousivat keskusteluun. Pienryhmäkeskustelujen pohjalta jokaisen ryhmän ajatukset tuotiin esille purkutilaisuudessa, jota kuka tahansa pystyi seuraamaan suorana lähetyksenä vaikka kotisohvaltaan. Purkutilaisuudessa ja sitä seuranneessa paneelissa nuoria edustivat Adalmiina Irvankoski, Armiida Hämäläinen, Daria Zaikovskaia ja Maksim Marchenkov. Paneeliin osallistuivat myös eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen ja Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä. Tuppurainen kävi illan päätteeksi kulttuuritalo Valveella kuuntelemassa myös oululaisten ajatuksia Euroopan tulevaisuudesta. Hän lupasi viedä Barentsin nuorten ja oululaisten ehdotukset Euroopan unionissa eteenpäin. Eurooppalainen identiteetti välittyi keskusteluissa Nuoret nostivat keskusteluun monia vaikeitakin huolenaiheita. Erityisesti heitä huoletti se, mitä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla tapahtuu, nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuus ja nuorten työllistyminen. Adalmiina Irvankoski muistutti, että nuorten ääni pitäisi saada kuuluviin Euroopassa entistä matalammalla kynnyksellä. ”Monet nuoret jotka ottavat osaa (yhteiskunnalliseen toimintaan), ottavat osaa paljon. Sitten on nuoria, jotka eivät ota osaa ollenkaan”, Irvankoski sanoi. Pohjois-Pohjanmaan liiton nuorisovaltuuston edustajat Kosma Rönkä ja Anni Koskenniemi pitivät tilaisuutta paljon toivoa herättävänä. ”Kuulun päivän aikana tosi syvällisiä pointteja ja näkökulmia, ja vieläpä itseäni 3-4 vuotta nuoremmilta osallistujilta”, asepalvelustaan parhaillaan suorittava Rönkä sanoi. Koskenniemellä jäi keskusteluista tunne, että yhteinen eurooppalainen identiteetti oli keskustelijoiden keskuudessa vahva. ”On äärimmäisen ihana nähdä, että yhteisiä keinoja ja ideoita asioiden parantamiseksi on nähtävillä.” Nuoria Barentsin alueelta koonnut päivä oli ministeri Tytti Tuppuraisen koolle kutsuma. Päivä kuului myös Euroopan tulevaisuuskonferenssin ohjelmaan ja oli osa Eurooppa olemme me -kiertuetta.…

25. marraskuuta 2021
Barentsin alueen nuoret kokoontuvat keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta 30. marraskuuta

  Nuoria Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä kokoontuu tiistaina 30. marraskuuta Ouluun keskustelemaan Euroopan unionista ja Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtuma on osa Eurooppa olemme me -kiertuetta ja se järjestetään yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian, Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, ulkoministeriön ja Barentsin euroarktinen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden kanssa. Tilaisuuden tavoitteena on kuulla nuorten näkemyksiä liittyen EU:n tulevaisuuteen. Samalla se on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Kaikille avoin osuus tapahtumasta alkaa kello 12.30 ja on katsottavissa striiminä täällä. Oulussa haluataan keskittyä erityisesti Barentsin alueen nuorten näkemyksiin EU:n tulevaisuudesta. Oulun tapahtuman tavoitteena on koota nuoria ja nuorten näkemyksiä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueelta. Tuppurainen kutsuu EU:sta kiinnostuneet keskustelemaan Ouluun Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kutsuu oululaiset ”Eurooppa olemme me” -kahveille, kun valtioneuvoston ministerikiertue saapuu Ouluun tiistaina 30.11. Tilaisuus järjestetään Oulun kulttuurikeskus Valveen H20 Konstila -kahvilassa klo 15.30–16.30.

25. marraskuuta 2021
TUULI-hankkeen tarinakartta on julkaistu

Pohjois-Pohjanmaan TUULI-hankkeen tarinakarttaan on koottu tietoa hankkeen taustasta ja tavoitteista sekä työpakettien sisällöstä. Tarinakartasta löytyy myös tietoa maakunnan tuulivoimarakentamisen tilannekuvasta ja seudullista tuulivoimasuunnittelua ohjaavasta maakuntakaavasta. [caption id="attachment_23268" align="alignnone" width="786"] Kuvalähde: wpd Finland / Suomen tuulivoimayhdistys[/caption]   TUULI-hankkeen taustaselvitykset ovat valmistumassa ja tulokset päivitetään myös tarinakarttaan. TUULI-hankkeen sijainninohjausmallin tulokset valmistuvat keväällä 2022. Lue tarkemmin TUULI-hankkeen nettisivuilta. Tarinakarttaan pääset myös täältä.  

23. marraskuuta 2021
Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusväylä valmis – käyttö aloitetaan ensi kesänä

Noin vuoden kestänyt lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusväylän rakennusurakka on valmistunut Iijoen ylimmällä voimalaitoksella, Haapakoskella. Hanke on merkittävä, sillä kyseessä on Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Väylän yhteyteen rakennettiin myös kalojen kiinniottolaitteisto. Rakenteen lopulliset kustannukset ovat noin 1,75 miljoonaa euroa. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Smoltit ohjautuvat suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin. ”Hanke on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan konkreettisia toimenpiteitä Iijoella. Väylän valmistuminen on iso askel Iijoen vaelluskalakokonaisuuden kannalta”, kertoo toimitusjohtaja Jani Pulli PVO-Vesivoima Oy:stä. ”Näemme Haapakosken ratkaisun erittäin tärkeänä valtakunnallisesti. Väylän toimivuudesta saatava tieto auttaa vastaavien rakenteiden valmistelussa ja rakentamisessa muissakin Suomen rakennetuissa joissa”, painottaa erityisasiantuntija Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriöstä. Smolttien alasvaellusväylä ja kiinniottolaite koostuvat voimalaitoksen yläkanavan puolelle ulottuvasta suppilosta, suppiloon sijoitetuista välppärakenteista, pylväskääntönosturista, kahdesta kiinniottohäkistä sekä kahdesta putkesta. Molempien putkien halkaisija on yksi metri. Lyhyempää putkea käytetään muun muassa laitteiston virtausolosuhteiden säädössä. Pidempi 130-metrinen putki kulkee voimalaitoksen alakanavan ja ohijuoksutusuoman välisen kannaksen kautta voimalaitoksen alakanavaan. Tätä putkea pitkin kalat pääsevät vaeltamaan, mikäli niitä ei oteta kiinni tutkimuksia tai ylisiirtoja varten. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Smoltit päätyvät alasvaellusväylää pitkin voimalaitoksen alakanavaan. ”Väylään johdettiin vettä testiajona marraskuun alkupuolella ja kaikki vaikutti toimivan teknisesti kuten on suunniteltu. Varsinaiseen testiin rakenne pääsee kalojen kanssa toki vasta ensi kesänä. Osana hanketta järjestämme väylään myös kameraseurannan”, kertoo Iijoen vaelluskalahankkeen 2020–2022 projektipäällikkö Mirko Laakkonen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Alasvaellusväylän alkuosassa on kiihtyvä virtaus. Tarkoituksena on, että smoltit tulevat väylän suulle ohjausaitaa seuraten, havaitsevat väylän virtauksen ja hakeutuvat sen houkuttelemana väylään. Tämän jälkeen kalat ohjataan joko kiinniottolaitteeseen tai putkea pitkin voimalaitoksen alakanavaan jatkamaan vaellustaan. Alasvaellusväylää käytetään 1–3 m3/s virtaamalla. Alustavasti on suunniteltu, että alasvaellusväylässä on vettä toukokuun puolestavälistä heinäkuun loppuun. Smolttien vaellushuipun oletetaan ajoittuvan Iijoella kesäkuun alkuun veden lämpötilan ollessa noin 10–12 °C. Alkuvuosina smoltteja on tarkoitus siirtää kuorma-autokuljetuksilla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. Mikäli laitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, on vastaavat rakenteet tarkoitus rakentaa muille padoille. Näin mahdollistetaan kalojen vaellus yläjuoksulta merelle.…

19. marraskuuta 2021
Pohjois-Pohjanmaalla on nyt 17 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joista uusia on neljä

Valtioneuvosto teki 18.11.2021 päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA2021) ovat edustavia esimerkkejä suomalaisesta kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Pohjois-Pohjanmaalla kokonaan tai osaksi sijaitsevia valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on nyt 17, joista uusia ovat Olvassuo, Miilurannan asutusmaisema, Rokuanvaara sekä Kitkajärvien ja Riisitunturin maisemat. Uuden alueluettelon mukaan maakuntamme hienoimpia maisemia ovat: 127. Reisjärven kulttuurimaisemat Reisjärvi 128. Kalajokilaakson viljelymaisemat Haapajärvi, Nivala, Sievi, Ylivieska 129. Rahjan saaristomaisemat Kalajoki 130. Miilurannan asutusmaisema Kärsämäki 131. Hailuoto Hailuoto, Oulu 132. Limingan lakeuden kulttuurimaisema Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu, Tyrnävä 133. Oulujokilaakson kulttuurimaisemat Muhos, Oulu, Tyrnävä 134. Rokuanvaaran maisemat Muhos, Utajärvi, Vaala 135. Manamansalon kulttuurimaisemat Vaala 136. Olvassuo Pudasjärvi, Puolanka, Utajärvi 137. Aittojärven ja Livojokivarren kulttuurimaisemat Pudasjärvi 138. Iijoen jokivarsimaisemat Pudasjärvi Taivalkoski 139. Tyräjärven kulttuurimaisemat Taivalkoski 140. Määttälänvaaran kulttuurimaisemat Kuusamo 141. Rukan vaarajono Kuusamo 142. Oulankajoen ja Kitkajoen koskimaisemat Kuusamo, Salla 156. Kitkajärvien ja Riisitunturin maisemat Kuusamo, Posio Alueiden kuvaukset löytyvät raportista: Pohjois-Pohjanmaa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet VAMA 2021  ja rajaukset valtakunnallisesta karttapalvelusta: https://syke.maps.arcgis.com/apps/PublicInformation/index.html?appid=0b4ebad1b3a440d89bed0218bca3ea7b Uusi alueluettelo korvaa vuodelta 1995 peräisin olevan aiemman luettelon. Uusi alueluettelo muodostaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä tarkoitetun valtakunnallisen inventoinnin, joka otetaan huomioon myös vireillä olevassa Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaavassa. Koko maan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on julkaistu aluerajauksineen ja aluekuvauksineen ymparisto.fi-verkkosivulla https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/maisemat/arvokkaat_maisemaalueet Lähde: https://ym.fi/-/valtakunnallisesti-arvokkaat-maisema-alueet-tunnistettu

Kaikki uutiset

Ilmoitustaulu

3. joulukuuta 2021
Suunnittelujohtajan virka haettavana

Pohjois-Pohjanmaan liitto on ennakoiva ja ratkaisuja tuova kansallinen ja kansainvälinen edunvalvoja. Strategisten tavoitteiden toteuttamisen keskeisinä välineinä on kansainvälinen toiminta, ennakoiva työtapa sekä hyvinvoivat ja innostuneet asiantuntijat. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus julistaa haettavaksi Pohjois-Pohjanmaan liiton SUUNNITTELUJOHTAJAN VIRAN. Suunnittelujohtaja toimii maakunnan suunnittelu ja osaaminen -vastuualueen johtajana. Vastuualueen tehtäviin kuuluu ennakointitehtävä, maakuntakaava sekä maakuntaohjelma. Viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja käytännön kokemus vastuualueen toimialaan…