Ajankohtaista

Kestävyysvaatimus läpäisee vahvasti koko yhteiskuntaa, kaikkia sen toimintoja ja toimijoita. Tekniset ratkaisut eivät yksin riitä muutokseen. Tarvitsemme uudenlaisen elämäntyylin, arvojen ja ajattelutapojen sisäistämistä. Tarvitsemme kulttuurista kestävyysmurrosta. Miten kulttuuri voi konkreettisesti vastata ekologiseen kestävyyskriisiin? Mikä rooli kulttuurilla voi olla vihreässä siirtymässä, ekologisessa jälleenrakennuksessa ja demokratian vahvistamisessa? Miten kulttuuri on osa ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla? Näitä isoja kysymyksiä käsitellään kulttuurifoorumissa 23.3.2023 Oulun musiikkikeskuksessa. Päivän teemana on Kestävyyttä Kulttuurista Pohjois-Pohjanmaalle. Kestävyysmurroksen haasteeseen on jo tarttunut joukko kulttuurialan toimijoita, taiteilijoita ja tutkijoita. Eräs heistä on kulttuuriperinnön dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti, joka kuuluu Helsingissä Tieteen ja toivon talon tutkijayhteisöön sekä Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimusryhmään. Hän tutkii ryhmän kanssa soiden kokemisen tapoja ja trendejä 2000-luvulla, niiden vaikutusta suosuhteeseen sekä laajemmin soiden monimuotoiseen kulttuuriperintöön. ”Toivotun tulevaisuuden rakentaminen lähtee menneisyyden ymmärtämisestä. Dynaaminen museo on tähän hyvä toimintamalli. Sitä voidaan hyödyntää myös Ouluun rakentuvassa uudessa museossa,” sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski. Hän on kehittänyt dynaamisen museon konseptia, jota parhaillaan toimeenpannaan Lustossa. Sen kautta museot voivat ottaa entistä vahvan roolin tulevaisuustyössä ja kestävyyshaasteeseen vastaamisessa. Latvala-Harvilahden ja Paaskosken lisäksi kulttuurifoorumissa puheenvuoron pitävät Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen ja Kulttuurikauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen. Foorumin viidessä eri työpajassa päivän teemoihin syvennytään konkreettisella tasolla. Kulttuurifoorumin ohjelma ja tiedot työpajoista löytyvät tästä linkistä. Foorumin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke. Hankkeella toimeenpannaan opetus- ja kulttuuriministeriön alueellista kulttuurin kehittämistehtävää. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Antti Huntus, Taiteen edistämiskeskus (p. 0295 330 810 antti.huntus@taike.fi) Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi).

Valtion tuottamat työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Eduskunta hyväksyi lain täysistunnossa 1.3.2023. - Nyt kunnat pääsevät tositoimiin eli keskustelemaan ja sopimaan työllisyysalueista. Jonkin verran keskusteluja alueen kunnat ovat jo käyneetkin, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton TE2024 -hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen. Korhonen muistuttaa, että kunnat ovat jo pitkään esittäneet valtion tuottamien TE-palveluiden siirtoa niiden itsensä toteutettavaksi. Uudistus tarjoaa kunnille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa työllisyydenhoidon palveluita lähellä henkilö- ja yritysasiakkaita. Kunnille tulee kiire Kunnissa on odotettu eduskunnan päätöstä. Lain voimaantulo tarkoittaa kiireisiä aikoja kuntapäättäjille. Heidän on ratkaistava isoja asioita. Kuntien on muodostettava työllisyysalueet kolmen eri kriteerin perusteella: Uudella työssäkäyntialueella on oltava työvoimaa vähintään 20 000 henkilöä. Alueen on oltava maantieteellisesti yhtenäinen. Palvelutaso ei saa myöskään olennaisesti heiketä nykytilanteesta. Lisäksi kunnilla on oltava riittävät taloudelliset resurssit toimintaa varten. - Kriteerien täyttyminen on jo nyt tuonut esille haasteita työllisyysalueiden muodostamisessa. Esimerkiksi Oulunkaaren alue ei muodosta kokonaisuudessaan lain tarkoittamaa luontaista työssäkäyntialuetta. Kuntien on ilmoitettava sopimistaan yhteistoiminta-alueista valtioneuvostolle tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Oulu, Raahe ja Ylivieska ympäristökuntineen toteuttavat jo työllisyyskokeilua, joten työllisyysalueen palvelutuotannosta on jo jonkin verran kokemusta. Työllisyyskokeilun ulkopuolella on maakunnassa kuitenkin vielä 14 kuntaa. Kunnille siirtyvien palveluiden tuntemus vaihteleekin maakunnan alueella melkoisesti. Tukea valmisteluun Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan alueella kunnille on tarjolla tukea muutokseen valmistautumisessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima hanke, Pohjois-Pohjanmaan TE2024. Hanke tuottaa ja tarjoaa tietoa kunnille päätöksenteon tueksi. Lisäksi se auttaa valmistautumaan uuteen toimintamalliin. Pohjois-Pohjanmaan liiton hanke on tuottanut kuntakohtaisia selvityksiä työllisyydenhoidon resurssoinneista. Hanke on tuottanut kunnille näkemyksiä työllisyysalueiden muodostamiseksi perustuen eri tarkastelukulmiin sekä uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. - Vastaavaa hanketta ei ole yhdenkään toisen maakunnan alueella Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton panos on siis merkittävä uudistuksen toteuttamiseen ja sen tukemiseen. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen, 040 685 0438, jouni.korhonen@pohjois-pohjanmaa.fi   Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hanke tukee kuntia, kun TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Muutos toteutuu 1.1.2025 alkaen. Hanke tuottaa ja tarjoaa tietoa kunnille päätöksenteon tueksi sekä…

Pohjois-Pohjanmaan liiton AKKE - määrärahan haku ajalta 1.11.2022 - 28.2.2023 päättyi. Määräaikaan mennessä saapui viisitoista hakemusta. Rahoitusta haettiin yhteensä noin miljoona euroa.

Pohjois-Pohjanmaan liiton toinen ohjelmakauden 2021-2027 EAKR -hankkeiden hakukierros päättyi 28.2.2022. Päättyneellä hakukierroksella avoinna olivat ainoastaan erityistavoitteet 1.3, 2.2 ja 3.1. Määräaikaan mennessä Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 35 hakemusta. Hakemuksista enemmistö 22 kappaletta oli erityistavoitteen 1.3 mukaisia pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kehittämiseen liittyviä hakemuksia. Erityistavoitteen 2.2. mukaisia hakemuksia saapui kuusi kappaletta ja erityistavoitteen 3.1. mukaisia hakemuksia seitsemän kappaletta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 11,23 M€. Seuraava ohjelmakauden 2021-2027 hakukierros on suunniteltu avattavan maalis-huhtikuussa 2023 ja kyseessä on JTF -rahoitukseen perustuva hakukierros toimintalinjan seitsemän mukaisille hankkeille. Tutustu tästä linkistä JTF-rahoitukseen.

Järjestötuokiossa 21.2.2022 puhunut kansanedustaja Katja Hänninen kannusti järjestöjä pitkäjänteiseen, suunnitelmalliseen ja aktiiviseen vaikuttamistyöhön. Jotta toiminta olisi tehokasta, järjestöjen on syytä huomioida joitakin keskeisiä asioita. Omien tavoitteiden kanssa on hyvä olla ajoissa liikkeellä. Kannattaa seurata mitä asioita on tulossa valmisteluun ja tuoda aktiivisesti esiin omalle järjestölle tärkeitä näkökulmia. On hyvä selvittää, ketkä ovat vastuuhenkilöt ja kohdistaa viesti heille. Poliitikoihin Katja Hänninen kannusti ottamaan rohkeasti yhteyttä ja tarjoamaan heille järjestöjen arvokasta asiantuntija-apua. Vaikuttamistyötä tehostaa, kun taustatyö on tehty hyvin ja asiat kiteytetty perustelluiksi kärkitavoitteiksi helposti ymmärrettävään muotoon. Eri vaikuttamis- ja viestintäkanavia on olemassa runsaasti ja niitä on hyvä käyttää monipuolisesti. ” Sosiaalisen median rooli on noussut isoon rooliin lobbauksessa ja asioiden esille tuomisessa julkiseen keskusteluun. Sosiaalinen media on tehokas väline ja uskon, että sen rooli vielä vahvistuu entisestään ” totesi Katja Hänninen. Hän myös kannusti järjestöjä yhteistyöhön. Yhteisesti tehty vaikuttamistyö on aina tehokkaampaa. Oulun kaupungissa on voimakkaasti panostettu yhteisötoiminnan ja kuntalaisvaikuttamisen kehittämiseen. Yhteistyö järjestöjen kanssa on jo tiivistä, mutta jatkossa yhdessä tekemisen paikat halutaan tunnistaa entistä paremmin ja tehostaa kumppanuutta. Keskeisenä on luottamuksen rakentaminen ja avoin vuoropuhelu kaupungin, kuntalaisten ja järjestöjen välillä. ”Hyvin järjestetyt ja aktiivisesti toimivat vaikuttamiskanavat palvelevat kumpaakin osapuolta ja takaavat hyvän lopputuloksen. Kyseessä on järjestöjen ja kaupungin win–win-tilanne” sanoi yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka omassa esityksessään. Juuri nyt Oulun kaupungissa ajankohtaista on muun muassa järjestöavustusten myöntökriteerien uudistaminen ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen. Järjestöjä halutaan työhön mukaan. Siihen onkin mahdollisuus järjestöillassa jo 28.2. Järjestötuokion tallenne on katsottavissa tämän linkin kautta 10.3.2023 asti Järjestötuokioita toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta. Lisätietoja: Esa Aunola, järjestöneuvottelukunnan pj, Pohjois-Pohjanmaan kylät ry, esa.aunola@ppkylat.fi ja Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Järjestöneuvottelukunnan verkkosivut.