Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen yhteistyössä toteuttama julkaisu “Yhdessä kohti kestävää Eurooppaa” tuo esiin alueen vahvuudet, kehityshaasteet ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituksen merkityksen alueelle. Julkaisu tarjoaa kattavan katsauksen alueen kehitykseen ja siihen, miten sen kilpailukykyä on vahvistettu EU rahoituskaudella 2014 -2020 ja suositukset, miten sitä voidaan vahvistaa seuraavalla ohjelmakaudella. Julkaisu osoittaa, että EU-rahoitus on ollut keskeinen aluekehityksen moottori, mutta myös tulevaisuuden haasteisiin tarvitaan pitkäjänteistä tukea. Harva asutus, pitkät etäisyydet ja kylmä ilmasto tuovat alueelle pysyviä rakenteellisia haasteita. Julkaisussa esitellään äskettäin päättyneen edellisen ohjelmakauden (2014–2020) tuloksia eri maakunnista. Tuona aikana Itä- ja Pohjois-Suomessa toteutettiin yli 6 200 kehittämis- ja investointihanketta, joihin…
Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämässä vuosi 2024 oli monin osin haastava, mutta erityisesti puutuote- ja huonekaluteollisuudessa sekä ICT-alalla nähtiin positiivista kehitystä loppuvuonna. Matkailuala jatkoi vakaata kasvuaan, kun taas rakentaminen ja energia-ala kamppailivat edelleen vaikeassa tilanteessa. Vuoden 2025 näkymät riippuvat pitkälti talouden yleisestä kehityksestä, mutta vuoden 2024 lopun positiiviset signaalit viittaavat siihen, että ainakin osalla aloista voi olla edellytyksiä käänteeseen parempaan. Liikevaihdot ja henkilöstömäärät kulkevat eri suuntiin Rakentamisen liikevaihto laski vuositasolla 8,1 prosenttia, mutta heikoin vaihe osui alkuvuoteen (-18,2 % Q1:llä). Vuoden loppua kohti lasku loiveni (-3,3 % Q4:llä), mikä voi antaa toivoa tilanteen vakautumisesta. Henkilöstömäärä väheni koko vuoden ajan (-5,9 %), mutta…
Interreg Aurora -ohjelman hakukierrokset 6. kehityshankkeille ja 4. pienhankkeille päättyi 17.3.2025. Hakemuksia saapui kokonaisuudessaan 49, joista Interreg Auroran puolelle 42 ja saamen puolelle seitsemän. Näistä kehityshankehakemuksia oli 40 ja pienhankehakemuksia yhdeksän. Pohjoispohjalainen päähakija oli mukana seitsemässä kehityshankehakemuksessa, aktiivisimpana Oulun yliopisto, joka oli päähakijana viidessä hakemuksessa. Muita pohjoispohjalaisia päähakijoita olivat Oulun Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry. Lisäksi Oulun yliopisto oli partnerina kuudessa ja Oulun Ammattikorkeakoulu yhdessä hakemuksessa. Lisätietoja: niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi
Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa valtion ja Oulun kaupungin kanssa solmittua ekosysteemisopimusta toteuttavan EAKR-hankehaun. Oulun ekosysteemisopimuksen sisältö koostuu Oulun Innovaatioallianssin strategisista kohdealoista ja kärkiohjelmista vuosille 2021–2027. Hakukierros on avoinna 15.4. – 12.6.2025. Tällä hakukierroksella on avoinna toimintalinja 1: Innovatiivinen Suomi ja sen erityistavoitteet 1.1: Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen, 1.2: Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi ja 1.3: Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen sekä toimintalinja 2: Hiilineutraali Suomi ja sen erityistavoitteet 2.1: Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen ja 2.3: Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen. Hankehaussa Kestävän kaupunkikehittämisen EAKR-rahoitusta on jaossa enintään 1.500.000 euroa. EAKR-hakemukset tulee…
Pohjoisen delegaatiossa Brysselissä olivat (vasemmalta) Outi Rouru, Kari Aalto, Johanna Bluemink, Ari Alatossava, Anna-Sofia Heikkinen, Arto Maaninen, Anne Rännäli-Kontturi, Jussi Rämet, Claes Krüger ja Markus Erkkilä. Kuva Hanna Honkamäkilä. EU:n pitkän aikavälin talousarvion valmistelu vuosille 2028–2034 on käynnissä, ja alueen edunvalvonnan toimijat haluavat varmistaa, että Pohjois-Suomen tarpeet huomioidaan jo valmistelun alkumetreillä. Nykyinen, 1 200 miljardin euron monivuotinen rahoituskehys on voimassa vuoteen 2027 asti. Maakuntajohtaja Jussi Rämet, Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Oulun yliopiston rehtori Arto Maaninen matkustivat kuluvalla viikolla Brysseliin tiiviin vaikuttamiskierroksen merkeissä. Ohjelmassa oli tapaamisia muun muassa Euroopan komission aluekehityksen, sisämarkkina- ja teollisuuspääosaston, suomalaisten europarlamentaarikkojen sekä komissaari Hanna Virkkusen…
tä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston metsätyöryhmän toiminta käynnistettiin talvella 2021–2022 rakentamalla yhteiset metsäperiaatteet EU:n suuntaan. Uudistetut metsäperiaatteet vahvistettiin helmikuussa 2025 ja ne seuraavat kansallisia metsäpolitiikan linjauksia pienin nyanssein. Niissä painotetaan metsäpoliittisen päätäntävallan ja ohjauksen säilyttämistä jäsenvaltiotasolla, sekä alueiden kuulemisen tarvetta päätöksenteossa. Alueilla on arvokasta osaamista ja tietoa metsänhoidosta ja luonnostaan, jota on tärkeää hyödyntää aloitteita laadittaessa. Metsätyöryhmän tavoitteena on jakaa tietoa EU:n metsiin liittyvistä aloitteista Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston puolesta, sekä muodostaa alueiden yhteistä kantaa ja tarjota osaamista metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Työryhmä koostuu pääasiassa yhdeksästä jäsenestä, EU-toimiston erityisasiantuntijasta sekä kahdeksan eri alueen maakuntajohtajan nimeämästä edustajasta. Metsätyöryhmän kiertävä puheenjohtajuus on vuonna 2025…
REGIOSTARS on alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston vuodesta 2008 lähtien järjestämä vuotuinen kilpailu. Siitä on tullut eurooppalainen huippuosaamisen merkki EU:n rahoittamille hankkeille, joissa näkyy aluekehityksen vaikutus ja osallistavuus. Vuonna 2025 hankkeet kilpailevat viidessä sarjassa: 1) KILPAILUKYKYINEN JA ÄLYKÄS EUROOPPA Kilpailukyvyn, innovoinnin ja talouden sietokyvyn edistäminen 2) VIHREÄ EUROOPPA Vihreä siirtymä aluekehityksen mahdollistajana 3) YHTEENLIITETTY EUROOPPA Alueidenvälisen liikkuvuuden ja alueidenvälisten yhteyksien parantaminen 4) SOSIAALINEN JA OSALLISTAVA EUROOPPA Tavoitteena osallistavampi Eurooppa hyödyntämällä alueellisia osaajia 5) LÄHEMPÄNÄ KANSALAISIA OLEVA EUROOPPA Kaikentyyppisten alueiden kestävän kehityksen edistäminen Esittämällä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja hyödyntämällä suurimpia mahdollisuuksia REGIOSTARS on innostanut alueita toteuttamaan entistä vaikuttavampaa EU:n aluepolitiikkaa. Hakemuksia toivotaan…
Business Finland myönsi vuonna 2024 noin 611 miljoonaa euroa rahoitusta yli 3300 projektille ja yli 24oo yritykselle. Kaiken kaikkiaan rahoituksia haettiin 875 miljoonaa euroa Hakemuksista hyväksyttiin 58 % (4947 hakemusta, joista 2872 hyväksyttiin) Rahoitusta myönnettiin 610 miljoonaa euroa (3318 rahoitettua projektia 2413 yritykselle) Keskimääräinen rahoitetun projektin tukimäärä oli 183 k€ Tärkeimpänä Business Finlandin rahoitusohjelmana oli TKI (tutkimus, kehitys ja innovaatio), johon ohjattiin 383 miljoonaa euroa. Muu osa rahoituksesta suunnattiin tutkimusorganisaatioille ja elinkeinojenrahoitukseen. Business Finlandin myöntämä TKI-rahoitus jakautui vuonna 2024 seuraavasti eri yritystyypeille: Startup-yritykset saivat vuonna 2024 29 % BF:n TKI-rahoituksesta. Niille myönnettiin tukea yhteensä 112 miljoonaa euroa. Startupit hyödyntävät varhaisen vaiheen rahoitusta innovaatioidensa ja liiketoimintamallien kehittämiseen, erityisesti teknologiasektorilla ja digitalisaatiossa.…
Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle luotiin ensimmäistä kertaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntaviivoja luotaavat skenaariot viime vuoden aikana. Neljässä skenaariossa esiin nousevat geopoliittiset jännitteet, Euroopan yhtenäisyys, ekologinen kriisi, teknologinen kehitys, talouskasvu, väestönkehitys sekä yhteiskunnan polarisaatio. Skenaarioissa esitetään myös teemoja ja toimenpiteitä, joihin Pohjois-Pohjanmaalla tulisi panostaa menestyvän maakunnan rakentamiseksi. Mahdolliset tulevaisuuden tilannekuvaukset ulottuvat vuoteen 2050 asti. Ensimmäisessä skenaariossa maailma muuttuu globaalin teknologiakehityksen ehdoilla. Skenaariossa kaksi Eurooppa kokee renessanssin. Skenaariossa kolme siirrytään näivettymisestä hyvinvointitalouteen, ja viimeinen neljäs skenaario maalaa pessimistisimmän kuvan, jossa pakolaiset ja polarisaatio ohjaavat yhteisöjen ja ihmisten toimintaa. – Skenaariotyö on osoittautunut aina vain ajankohtaisemmaksi murroksessa olevassa maailmassa. Geopoliittiset muutokset ovat olleet vielä suurempia kuin työtä aloittaessa kuviteltiin, toteaa skenaariotyötä Pohjois-Pohjanmaan liitossa…
