Pohjois-Pohjanmaan liitto on toiminut vuodesta 2022 lähtien EU:n Itämeri-strategian matkailun politiikka-alan (EUSBSR Policy Area Tourism) koordinaattorina yhdessä puolalaisen Pomorskie Tourist Boardin kanssa. Yksi yhteistyön näkyvimmistä vuosittaisista tapahtumista on Baltic Sea Tourism Forum, joka kokoaa yhteen matkailuorganisaatioita, alueita, yrityksiä, asiantuntijoita ja muita matkailualan toimijoita eri puolilta Itämeren aluetta. Vuoden 2026 Baltic Sea Tourism Forum järjestettiin 2.–3. marraskuuta Helsingörissä, Tanskassa ja tapahtuma toi yhteen 136 osallistujaa Itämeren alueelta. Tänä vuonna keskustelujen keskiössä olivat matkailijoiden kestävämpien valintojen edistäminen, rajat ylittävän junamatkailun kehittäminen, risteilymatkailun hyötyjen levittäminen suurten satamakaupunkien ulkopuolelle sekä matkailun tulevaisuus. Kestävistä tavoitteista käytännön valintoihin Yksi foorumin keskeisistä kysymyksistä oli, miten kestävyystavoitteet saadaan…
Euroopan komissio julkaisi 4.11.2026 työohjelmansa vuodelle 2027. Ohjelmassa korostuvat Euroopan kilpailukyky, strateginen omavaraisuus, turvallisuus sekä alueellinen yhteenkuuluvuus. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta erityisen tärkeitä ovat alueiden elinvoiman vahvistaminen, tulevan EU-rahoituskauden valmistelu, puhtaan energian ja kriittisten raaka-aineiden mahdollisuudet sekä kokonaisturvallisuus. Työohjelma sisältää 23 keskeistä aloitetta ja 10 sääntelyn yksinkertaistamistoimea. Komissio pyrkii vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä, vähentämään strategisia riippuvuuksia ja sujuvoittamaan investointeja. Pohjois-Pohjanmaan kannalta viisi keskeistä nostoa 1. Oikeus jäädä kotiseudulle – alueiden elinvoima ja pitovoima Vuoden 2027 alussa julkaistavaksi suunniteltu Right to Stay -strategia korostaa ihmisten mahdollisuuksia asua, työskennellä ja rakentaa tulevaisuuttaan omalla kotiseudullaan. Pohjois-Pohjanmaalle keskeisiä kysymyksiä ovat osaavan työvoiman saatavuus, nuorten pitovoima, palvelujen saavutettavuus…
Järjestöt vahvistavat ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ne tarjoavat kohtaamisia, vertaistukea ja ammatillista apua sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään ja yhteiskuntaan. Erityisesti nyt, kun väestö ikääntyy, nuorten tulevaisuususko on ennätyksellisen heikko ja alueelliset erot kasvavat, paikallisten yhteisöjen merkitys korostuu. Silti järjestöjen toimintaedellytyksiä edelleen heikennetään. Syyskuussa tehdyn maakunnallisen kyselyn tuloksissa rahoituksen epävarmuus nousi järjestöjen keskeisimmäksi huolenaiheeksi. Myös vapaaehtoistoiminnan muutokset ja sopivien toimitilojen puute vaikeuttavat toimintaa. Painetta lisäävät entisestään valtakunnalliset valtionavustusleikkaukset. Epävarmuus ja samanaikaiset muutokset toimintaympäristössä vaikeuttavat järjestöjen pitkäjänteistä työtä ja kaventavat ihmisten mahdollisuuksia osallistua. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta huomauttaa, että osallisuus ei ole vain yksilön kokemus ja hyvinvoinnin lisä. Se on myös yksi…
Kuva: NSPA-foorumin paneelikeskustelu käynnissä, vasemmalta: ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson Outokummulta, maakuntaneuvos, (regionråd) Rickard Carstedt Västerbottenin alueelta, dosentti Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta sekä ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua johti erityisasiantuntija Tiina Paakkari Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta. Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkoston (Northern Sparsely Populated Areas) foorumi kokosi 29.–30. lokakuuta Torniossa yhteen aluekehittämisen, EU-vaikuttamisen ja arktisen yhteistyön asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Foorumin keskeinen viesti oli selkeä: Euroopan pohjoisten alueiden elinvoima, kilpailukyky ja turvallisuus ovat koko Euroopan strateginen kysymys, joka on huomioitava tulevissa EU:n rahoitus- ja sääntelyratkaisuissa. Kaksipäiväisessä foorumissa käsiteltiin muun muassa EU:n arktista strategiaa, tulevaa…
Vuoden 2026 Pohjois-Pohjanmaa-palkinto on myönnetty taivalkoskelaiselle sisällöntuottajalle ja yrittäjälle Aatu Turpeiselle. RebelWerks-kanavan perustaja on tehnyt Pohjois-Pohjanmaata tunnetuksi yhdistämällä kädentaidot, yritteliäisyyden ja digitaalisen sisällöntuotannon. Turpeinen on rakentanut Taivalkoskelta käsin valtakunnallisen yleisön. Autoihin, koneisiin, rakentamiseen ja korjaamiseen keskittyvällä RebelWerks-kanavalla oli elokuussa 2026 noin 260 000 YouTube-tilaajaa ja yli 200 000 TikTok-seuraajaa. Vuoden 2025 Tubecon Awardsissa RebelWerks palkittiin sekä vuoden aihevaikuttajana että yleisön suosikkina. Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa palkinnolla nostaa esiin myös nuoren yrittäjän esimerkin siitä, että valtakunnallisesti menestyvää luovan alan yritystoimintaa voi rakentaa pieneltä paikkakunnalta käsin. Turpeisen videoissa näkyvät mekaaninen osaaminen, korjaaminen, kekseliäisyys ja itse tekemisen kulttuuri. Samalla Taivalkoski, Koillismaa ja Pohjois-Pohjanmaa tulevat…
Pohjois-Pohjanmaan liiton uutiskirjeen Näkökulma maakunnasta -palstalla julkaistaan maakunnan toimijoiden kirjoituksia Pohjois-Pohjanmaan elämästä, ilmiöistä ja tulevaisuudesta. Lähetä tekstisi tai ehdota aihetta osoitteeseen viestinta@pohjois-pohjanmaa.fi. Kirjoita viestin otsikoksi ”Näkökulma maakunnasta” ja liitä mukaan nimesi, tehtäväsi ja organisaatiosi. Uutiskirjeen toimituskunta valitsee julkaistavat kirjoitukset.
Lokakuun lopussa Oulussa järjestetty Generation Barents 2026 kokosi yhteen yli 80 nuorta Pohjois-Suomesta, Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta. Kaksipäiväisen tapahtuman tavoitteena oli koota nuorten näkemyksiä pohjoisen alueen yhteistyön tulevaisuudesta sekä vahvistaa nuorten ääntä alueellisessa ja kansainvälisessä päätöksenteossa. Tapahtuman päätteeksi nuoret hyväksyivät yhteisen kannanoton, jossa esitetään keskeiset tavoitteet pohjoisen nuorisoyhteistyön kehittämiselle ja jatkuvuuden turvaamiselle. Nuorten viesti päättäjille on selkeä: pohjoisen alueiden yhteiset haasteet ja mahdollisuudet edellyttävät tiivistä yhteistyötä yli valtiorajojen. Kannanotossa vaaditaan, että kaikilla nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kansainväliseen yhteistyöhön riippumatta asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta tai taustaorganisaatioista. Nuoret peräänkuuluttavat aitoa vaikutusvaltaa päätöksentekoon. Heidän mukaansa nuorten näkemykset tulee ottaa huomioon alueiden kehittämisessä, ja nuorilla…
Pohjois-Pohjanmaalla päivitetään parhaillaan elintarviketalouden strategiaa, ja nyt kutsumme sinutkin mukaan rakentamaan yhteistä näkemystä alan tulevaisuudesta. Elintarviketalous on maakunnalle merkittävä elinkeino, jonka kehittämisellä voidaan vahvistaa alueen kilpailukykyä, kannattavuutta, huoltovarmuutta, kestävyyttä ja elinvoimaa. Strategiatyön tavoitteena on tunnistaa tulevien vuosien tärkeimmät kehittämistarpeet ja toimenpiteet, joiden avulla vahvistamme koko ruokajärjestelmän toimintaa alkutuotannosta jalostukseen sekä jakelusta kuluttajiin asti. Maakunnallinen strategiapäivitys sidotaan yhteen kansallisen ruokastrategian (2040) tavoitteiden kanssa. - Osana strategian valmistelua toteutetaan kysely, jossa kerätään näkemyksiä elintarviketalouden painopistealueista, tavoitteista ja toimenpiteistä ruokajärjestelmän kehittämiseksi. Kyselyssä esitetyt alustavat teemat ja toimenpide-ehdotukset pohjautuvat aiemmin toteutettuihin toimijahaastatteluihin ja työpajoihin, joihin sinulla on nyt mahdollisuus esittää kommentteja sekä uusia näkemyksiä…
Kuva: vasemmalta Max Englund, Senior Adviser in European Affairs, North Sweden European Office, Hanna Honkamäkilä, Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri, Dr Jorge Núñez Ferrer, Director for Cohesion Policy and EU Budget, CPMR, Tiina Rajala, kehitysjohtaja, Katja Sukuvaara, kansainvälisten asioiden päällikkö sekä Laura Kelhä, aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaan liiton edustajat osallistuivat Brysselissä järjestettyyn European Week of Regions and Cities 2026 -tapahtumaan 12.–14. lokakuuta. Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston sekä Euroopan alueiden komitean järjestämä tapahtuma on Euroopan suurin vuosittainen alue- ja kaupunkipolitiikan tapahtuma. Tämän vuoden teemana oli vahvat alueet, vahva Eurooppa. Tapahtuman keskeinen viesti oli, että vahvat alueet ovat koko Euroopan…
Euroopan komissio on julkaissut päivitetyt Horisontti Eurooppa -työohjelmat, jotka avaavat rahoitusmahdollisuuksia vuosille 2026–27. Komissio ilmoitti 29. syyskuuta myöntävänsä 500 miljoonan euron lisärahoituksen ohjelman viimeisille vuosille. Rahoitus jaetaan kahden hakuohjelman kautta: Luontopositiiviseen talouteen ja yhteiskuntaan tähtäävä muutos (Transformative Change Towards a Nature-Positive Economy and Society, jonka budjetti on 237 miljoonaa euroa) Siirtymävaiheen toimenpiteet (Bridging Actions 2027, jonka budjetti on 260 miljoonaa euroa) Päivitetyt työohjelmat suuntaavat rahoitusta esimerkiksi teollisuuteen, ilmasto- ja energiaratkaisuihin, liikkuvuuteen, biotalouteen, digitaalisiin teknologioihin sekä innovaatioekosysteemien kehittämiseen. Lisäksi EU haluaa sujuvoittaa siirtymävaihetta nykyisen ja tulevan rahoituskauden (MFF 2028-2024) välillä, jolloin siirrytään EU:n 10. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (FP10). Työohjelmien tavoitteena…