Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat katsovat, että älykkään erikoistumisen strategia (S3) tulee säilyttää ja vahvistaa Euroopan unionin vuoden 2028–2034 ohjelmakauden keskeisenä kehittämis- ja investointimallina. Maakuntien mukaan S3 on Euroopan kilpailukykyä vahvistava paikkaperustaisen kehittämisen menetelmä, joka yhdistää EU:n, kansalliset ja alueelliset tavoitteet sekä alueiden omat vahvuudet. Malli tukee siirtymistä yksittäisistä hankkeista kohti strategisia kehittämisportfolioita, innovaatioekosysteemejä ja pitkäjänteisiä investointeja. Itä- ja Pohjois-Suomen kokemusten perusteella S3 on vahvistanut alueiden kykyä tunnistaa uusia kasvumahdollisuuksia, rakentaa innovaatioekosysteemejä ja uudistaa elinkeinorakennetta. Alueilla on merkittäviä vahvuuksia muun muassa puhtaan energian, biotalouden, kriittisten raaka-aineiden, digitalisaation ja teollisen murroksen aloilla. Maakunnat korostavat, että Euroopan kilpailukyky, turvallisuus, resilienssi ja kestävä kasvu…
Interreg Northern Periphery and Arctic (NPA) -ohjelman seurantakomitea hyväksyi kesäkuun alussa 2026 Färsaarilla järjestetyssä kokouksessa 15 uutta kehittämishanketta. Hakukierros osoitti ennätyksellistä kiinnostusta, kaikkiaan ohjelma sai 33 hankemusta arvioitavaksi. Suomi vahvasti mukana kaikissa hankkeissa Suomalaisilla toimijoilla on poikkeuksellisen vahva rooli rahoitetuissa hankkeissa. Kaikissa 15 hankkeessa on mukana ainakin yksi suomalainen toimija, yhteensä 19 suomalaista organisaatiota sai rahoitusta. Suomen osalta kaikki kahdeksan ohjelma-alueen maakuntaa ovat edustettuina näissä läpimenneissä hankkeissa. Suomalainen organisaatio toimii päätoteuttajana 10 hankekokonaisuudessa. Keski-Pohjanmaalta Centria-ammattikorkeakoulu johtaa kahta hankekokonaisuutta, joiden teemoina ovat harvaan asuttujen seutujen sähköverkkojen kulutushuippujen hallinta ja tuulivoimaloiden lapojen uusiokäyttö. Oulun yliopisto mukana jopa neljässä hankkeessa, joista yhdessä päätoteuttajana.…
Pohjois-Pohjanmaan liiton maksatusasiantuntijat perehtyivät toukokuussa erilaisiin hankkeisiin paikan päällä tehtävissä varmennuksissa. Vasemmalla Miehonsuon tutkimusympäristö ja tutkija Maarit Liimatainen (LUKE). Oikealla koulutuskuntayhtymä Brahen tekniikan ja palveluiden yksikön projektipäällikkö Leo Aho sekä maksatusasiantuntija Mari Väänänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vuoden 2026 paikan päällä tehtävät varmennukset. Tänä vuonna maksatusasiantuntijat käyvät maakunnan alueella noin 20:ssa erilaisessa EAKR- tai JTF -hankekohteessa. Valvonta ulottuu 15 prosenttiin kaikista Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamista ohjelmakauden 2021–2027 EAKR- ja JTF -hankkeista. Lisäksi varmennuksia voidaan toteuttaa kansallista rahoitusta saaneille hankkeille. Varmennus toteutetaan maksatusasiantuntijan johdolla ja paikalla on myös hanketta valvova aluekehitysasiantuntija. Tarkastettavat hankkeet valikoituvat erilaisten kriteerien perusteella. Varmennettavaksi pyritään valikoimaan…
Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2027 on päivitetty ja hyväksytty maakuntahallituksessa 8.6.2026. Toimeenpanosuunnitelma kokoaa keskeiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan maakunnan kriisinkestävyyttä ja varmistetaan yhteiskunnan toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Päivityksessä painopiste siirtyy varautumisesta kohti resilienssiä – kykyä toimia myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Kehittämistä ohjaavat kolme kärkikokonaisuutta: TKI-toiminta, elinkeinoelämän huoltovarmuus sekä ihmisten arjen turvallisuus. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia eri sektoreille. Esimerkiksi energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan kehittämällä hajautettua energiantuotantoa, energian varastointia ja varavoimaratkaisuja. Elintarvike- ja vesihuollossa turvataan veden saatavuus ja varmistetaan varavoima toimintojen jatkuvuuden takaamiseksi. Logistiikassa panostetaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin ja kriittisen infrastruktuurin, kuten satamien ja tieverkon, toimintavarmuuteen. Lisäksi paikallisen tuotannon, toimitusketjujen lyhentämisen sekä osaamisen vahvistamisen merkitys…
Valtioneuvosto on nimennyt Taide- ja kulttuurineuvoston toimikaudelle 2026–2029. Neuvoston puheenjohtajaksi valittiin ohjelmajohtaja Samu Forsblom. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus esitti Forsblomia neuvoston jäseneksi kokouksessaan 23.2.2026. Valinta puheenjohtajaksi on iloinen uutinen koko Pohjois-Pohjanmaalle. Se vahvistaa osaltaan pohjoisen kulttuuriosaamisen näkyvyyttä valtakunnallisella tasolla aikana, jolloin maakunnassa toteutetaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Taide- ja kulttuurineuvosto toimii uuden Taide- ja kulttuuriviraston yhteydessä. Sen tehtävänä on muun muassa toimia asiantuntijaelimenä taide- ja kulttuuripoliittisissa asioissa, nimetä taiteen ja kulttuurin asiantuntijapankki sekä linjata vertaisarvioinnin periaatteita. Neuvoston toimikausi alkaa 1.7.2026 Lisätiedot: Erityisasiantuntija, kulttuuri Auli Suorsa p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi
Interreg Auroran valintakomitea päätti Oulussa 3.-4.6.2026 rahoitettavista hankkeista. Hakemuksia ohjelmaan tuli 66 kappaletta. Määrä on miltei kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Syynä tähän on se, että päättynyt hakukierros oli viimeinen, jossa kaikki erityistavoitteet olivat auki. Ensimmäistä kertaa valintakomitea teki muutoksia sihteeristön esitykseen. ArcResc Wildfiren hanke päätettiin hyväksyä ja hakemus Borders to Opportunities päätettiin hylätä. Myönteisen rahoituspäätöksen sai 26 hakemusta. Hyväksytyistä hankkeista kahdessa on pohjoispohjalainen pääpartneri, ProAgria Oulu ja Oulun kaupunki. Lisätiedot: ohjelmakoordinaattori Niko Auer, niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi, p. 040 685 4012
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on nostanut vuoden 2026 järjestötekopalkinnon teemaksi kynnyksettömän kulttuuriteon. Teemalla halutaan tuoda esiin yhdistyksiä, jotka tekevät kulttuurista saavutettavaa, osallistavaa ja helposti lähestyttävää. Ehdotuksia voi jättää 1.–30.9.2026. Hakuaika ei ole vielä käynnissä, mutta jo nyt on hyvä hetki pohtia, mikä yhdistys tai toimintamalli ansaitsisi tunnustuksen. Tarkemmat ohjeet ja sähköinen lomake ehdokkaiden asettamiseen julkistetaan syyskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan verkkosivuilla. Voittajayhdistys saa 1 000 euroa toimintansa tukemiseen. Vuoden järjestöteko julkistetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 3.11.2026. Lisätiedot: Strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen (puhelin 050 301 7546 tai sähköpostitse ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi).
Taloudellisen kasvun haaste on Suomen lähivuosien keskeisin ratkaistava kysymys. Manner-Suomen 18 maakunnan maakuntajohtajat ovat julkaisseet näkemyksensä ”Maakuntien liitot kasvupolitiikan ajureiksi” seuraavalle vaalikaudelle. Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille. Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen. Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan…
Toukokuisessa sidosryhmätyöpajassa osallistettiin maakunnan toimijoita syksyn EAKR-teemahaun suunnitteluun. Teemahaun on määrä käynnistyä syyskuussa 2026 ja haettavaksi tulee 500 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttaman Rural Coop -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää uusia aluekehityksen käytänteitä etenkin rahoitusprosessin näkökulmasta. – Syksyn EAKR-haku on Rural Coop -teemahaku, joka liittyy erityistavoitteeseen 2.1. energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Erityistavoite on ohjelma-asiakirjaan kirjoitettu varsin laajasti ja sen alla voi toteuttaa monentyyppisiä hankkeita. Tästä syystä halusimme järjestää työpajan. Halusimme kuulla etenkin kunnilta, mitkä asiat ovat ajankohtaisia energiatehokkuudessa ja ilmastotyössä. Pyrimme huomioimaan ajatukset ja ideat hakukuulutuksen valmistelussa, taustoittaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Tilaisuus kokosi yhteensä 29 osallistujaa edustaen monipuolisesti maakuntamme…
Suomen hallitus on tehnyt hyvää työtä nostamalla EU:n pohjoisten ja harvaanasuttujen alueiden (NSPA) -rahoituksen merkityksen esille kannoissaan. Perinteisesti Suomi on kuitenkin jättänyt keskeistenkin rahoitusosuuksien neuvottelun EU-prosessin viimeisiin vaiheisiin. Suomen liittymissopimuksen tausta on NSPA-tuelle niin vahva, että Itä- ja Pohjois-Suomi kannustaa hallitusta varmistamaan erityistuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Suomen tulee vaatia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erillisrahoitusta myös tulevalle vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle. Kyse ei ole alueellisesta erityistoiveesta vaan koko Suomelle tulevan EU-rahoituksen kokonaissumman nostosta sekä maamme kasvun, huoltovarmuuden ja EU-rahoituksen vaikuttavuuden edellytyksestä”, sanoo vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien puheenjohtajamaakunnasta Lapista. NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen saamaa EU-rahoituksen määrää EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on kaventaa…
