Toukokuussa 2025 käynnistynyt Interreg Europe -rahoitteinen Rural COOP - Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation -hanke on ottanut askelia eteenpäin toiminnassaan vuoden 2026 aikana. - Toimimme sekä alueellisesti että yhteistyössä kansainvälisen hankekonsortion muodostaman verkoston kanssa. Vuosi 2025 kului paljolti hankkeen organisoitumiseen suuren hankekonsortion kesken sekä maakunnallisen sidosryhmätyön käynnistämiseen, mutta nyt olemme päässeet kehittämisessä vauhtiin, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anna-Maija Toivonen. Hankkeen läpileikkaava työskentelytapa on osallistava ja yhteiskehittävä. Käytännössä tämä näkyy tiiviinä yhteistyönä ja yhteydenpitona hankekonsortion välillä sekä Pohjois-Pohjanmaalla maakunnallisen sidosryhmän työskentelyn kautta. Lisäksi hankkeessa tullaan järjestämään erilaisia tilaisuuksia syksyn 2026 aikana maakunnan toimijoille. - Maakunnallinen…
Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön kanssa vuosien ajan. Tänä keväänä neljännen vuoden opiskelijat ovat suorittaneet aluekehityksen ja -politiikan soveltavan tutkimuksen kurssia, jonka opintosisältöihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut. Toukokuun alussa oli aika kokoontua kurssin loppuseminaariin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloihin. Seminaarin aikana maantieteen tutkimusyksikkö esitteli toimintaansa ja tämänhetkisistä tutkimusaloja ja -aiheita. Lisäksi liiton asiantuntijat kertoivat työtehtävistään ja koulutustaustoistaan ja opiskelijat esittelivät kurssilla valmistuneet ryhmätyönsä. Aiheina opiskelijat tutkivat verkostojen, yhteistyön ja luottamuksen sekä kehittämisresurssien merkitystä ja jakautumista maakuntamme sisällä sekä Pohjois-Suomen maakuntien välistä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kurssitöiden keskeisinä havaintoina nousivat kehittämisen keskittyminen suuriin keskuksiin sekä yhteistyön ja kilpailun vaikutukset luottamuksen…
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta kantaa huolta järjestöjen heikkenevistä toimintaedellytyksistä ja sen vaikutuksista ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja kuntien palveluihin. Toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta linjasi, että järjestöjen asemaa ja vaikuttavuutta on vahvistettava entistä määrätietoisemmin. Järjestöt ovat keskeinen osa alueen elinvoimaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. ”Järjestöjen merkitys ihmisten arjessa, hyvinvoinnissa ja yhteisöllisyydessä on nyt tärkeämpi kuin ehkä koskaan aiemmin. Siksi tarvitsemme entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. On tehtävä vahvaa vaikuttamistyötä järjestöjen työn turvaamiseksi”. Näin neuvottelukunnan työn painopisteet tiivisti juuri valittu puheenjohtaja, Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri, Raija Näppä. Varapuheenjohtajana neuvottelukunnassa toimii Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Jussi Ylitalo. Vaikuttamistyö tarvitsee tuekseen tietoa. Sitä…
Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten…
Suomen hallituksen on huolehdittava siitä, että pohjoisten harvaanasuttujen seutujen NSPA-rahoituksen palauttaminen ja harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityispiirteiden täysimääräinen huomioiminen ovat Suomen EU-neuvottelukannan ja kansallisen ohjelmavalmistelun sitovia lähtökohtia. NSPA-erityisrahoituksen oikeudellinen perusta on tunnistettu Suomen liittymissopimuksessa, perustamissopimuksessa sekä nykyhallituksen omassa EU-kannanmuodostuksessa. NSPA-rahoituksen heikentyminen merkitsisi suoraa ja pysyvää leikkausta koko Suomen EU-rahoitussaantoon. Tämä heikentäisi Suomen nettomaksuasemaa, vaikeuttaisi alueelliseen kasvuun ja huoltovarmuuteen tehtäviä investointeja sekä heikentäisi Suomen kykyä vastata omiin ja EU:n yhteisiin turvallisuustavoitteisiin. Tulevan rahoituskauden ratkaisut tehdään nyt. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa merkittävän osan EU:n raaka-aineista ja puhtaasta energiasta Itä- ja Pohjois-Suomen tarjoama elinvoima, alueellinen kilpailukyky, osaaminen, kokonaisturvallisuus ja kestävä kasvu ovat välttämätön…
Lahdessa pidetyssä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton eli CPMR:n energia- ja liikennetyöryhmien seminaarissa käsiteltiin alueellisten energia- ja liikennejärjestelmien sähköistämistä, sekä sen nykytilaa, haasteita ja kehityspolkuja Tilaisuuden pääpuheenvuoron pitänyt Euroopan parlamentin jäsen Aura Salla muistutti, että monet Euroopan maat ovat edelleen riippuvaisia Venäjältä saatavasta energiasta. Sähköverkon haasteet ovat siis yhteisiä koko Euroopan alueella. – Uusiutuvat energiamuodot vastaavat tällä hetkellä liki 50 prosenttia Euroopan energiantuotannosta, mutta uusiutuvien energiamuotojen käyttöasteessa on Euroopan maiden välillä suuria eroja, Aura Salla kertoi. Eurooppalaiset ratkaisut olivatkin keskeisessä roolissa seminaarissa. Puheenvuoroissa pureuduttiin muun muassa Euroopan verkkopakettiin sekä Energian valtatiet -hankkeeseen. Verkkopaketin tavoitteena on vahvistaa rahoitusta sekä vauhdittaa lupaprosesseja…
Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa kahdennentoista hankkeiden hakukierroksen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. Hakukierros on avoinna ajalla 4.5.-30.9.2026. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaisia toimenpiteitä. Tällä hakukierroksella rahoitetaan vain erityistavoitteiden 1.1, 2.3 ja 3.1 mukaisia hankkeita. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainittujen erityistavoitteiden sisältöihin. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi 2.820.000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (EAKR ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 70% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja hakukierroksista tästä linkistä.
CPMR-järjestön Itämeren komission merityöryhmä ja energia- ja ilmastotyöryhmä kokoontuivat 14.–15.huhtikuuta yhteiskokoukseen Tukholmaan. Kokouksen teemana oli Itämeren rannikkoalueiden kestävyys ja resilienssi sekä meriliikenteen energiamurros. Kahden päivän tapaaminen sisälsi useita puheenvuoroja valmistelussa olevista Euroopan komission strategioista sekä Itämeren alueiden ajankohtaisista hankkeista. Euroopan komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston DG MARE:n edustaja Manuel Pleguezuelo esitteli rannikkoyhteisöjä koskevaa EU:n strategiaa. EU:n rannikkoalueilla asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, ja rannikkoalueet kärsivät paitsi ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmista, myös saavutettavuuteen liittyvistä haasteista. Strategia on tällä hetkellä komission valmistelussa ja se valmistune kesäkuun aikana. Kokouksessa käytiin läpi myös Unionin kohtuuhintaista energiaa koskevaa toimintasuunnitelmaa. Sitä esitteli komission energiapääosaston DG ENER:n edustaja…
Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 seitsemäs Kestävän kaupunkikehittämisen hakujakso on sulkeutunut 13.4.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 29 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 3,674 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan kesäkuussa 2026. Hankevalinnat tapahtuvat Oulun kaupunki arviointiryhmän toimesta. Seuraava uusien Kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden hakujakso toteutetaan keväällä 2027. Rahoitusta on haettavana tuolloin noin 1.500.000 euroa
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat huolissaan Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin valmistelemasta henkilöjunaliikenteen kilpailutuksesta vuodesta 2031 alkaen. Suunnitellut muutokset uhkaavat heikentää junamatkustamisen palvelutasoa, sujuvuutta ja houkuttelevuutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kannanotossa vastustetaan erityisesti pakollisia kaukoliikenteen junanvaihtoja Kuopiossa ja Oulussa sekä palvelutason heikennyksiä ostoliikenteessä käytettävän junakaluston suhteen. Maakuntien liitot korostavat, että EU-sääntely mahdollistaa toimivamman ratkaisun: ostoliikenteeseen tulee sisällyttää laajempia kokonaisuuksia, joissa markkinaehtoiset yhteydet kattavat myös heikommin kannattavien vuorojen kustannukset. Näin voidaan turvata yhdenvertainen palvelutaso koko maassa, välttää matkustamista heikentävät junanvaihdot ja tukea Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaa sekä kestävää liikkumista niin alueen asukkaille kuin matkailijoille. Lisätietoja: vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula, p. 0400 203…
