Pohjois-Pohjanmaan liiton maksatusasiantuntijat perehtyivät toukokuussa erilaisiin hankkeisiin paikan päällä tehtävissä varmennuksissa. Vasemmalla  Miehonsuon tutkimusympäristö  ja tutkija Maarit Liimatainen (LUKE). Oikealla koulutuskuntayhtymä Brahen tekniikan ja palveluiden yksikön projektipäällikkö Leo Aho sekä maksatusasiantuntija Mari Väänänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vuoden 2026 paikan päällä tehtävät varmennukset. Tänä vuonna maksatusasiantuntijat käyvät maakunnan alueella noin 20:ssa erilaisessa EAKR- tai  JTF -hankekohteessa. Valvonta ulottuu 15 prosenttiin kaikista Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamista ohjelmakauden 2021–2027 EAKR- ja JTF -hankkeista. Lisäksi varmennuksia voidaan toteuttaa kansallista rahoitusta saaneille hankkeille. Varmennus toteutetaan maksatusasiantuntijan johdolla ja paikalla on myös hanketta valvova aluekehitysasiantuntija. Tarkastettavat hankkeet valikoituvat erilaisten kriteerien perusteella. Varmennettavaksi pyritään valikoimaan keskenään erilaisia hankkeita: ryhmähankkeiden pää- tai osatoteuttajia, yksittäisen toimijan hankkeita, eri kokoisia ja tyyppisiä hankkeita. Lisäksi pääsääntöisesti suuret, yli 800 000 euron julkisen tuen hankkeet tarkastetaan aina. Käynnin keskeisin tavoite on varmistua siitä, että hanketta on toteutettu hankesuunnitelman ja -päätöksen mukaisesti. Varmennuksessa käydään läpi muun muassa hankintojen oikeellisuutta ja syntyneitä kuluja. Esimerkiksi  palkkojen yksikkökustannuksia käyttävissä hankkeissa tarkastetaan tuntihinnan laskentaperusteet. – Paikan päällä tehtävät käynnit täydentävät maksatushakemuksen yhteydessä tehtävää tarkastusta. Samalla siihen kannattaa suhtautua ohjauskäyntinä, jossa voi esittää kysymyksiä myös meille, vinkkaa maksatusasiantuntija Mari Väänänen. Vierailulla keskustellaan usein myös hankkeen tuloksista ja viestintään liittyvistä asioista. Viestinnän osalta tärkeimpiä ovat esimerkiksi aineistoista, materiaaleista ja tiloista löytyvät EU-tunnukset sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton logo. Ne tuovat näkyville hankkeissa tehtävää toimintaa. Lisäksi varmennuksessa käydään läpi hankesuunnitelmassa määriteltyjä tulosindikaattoreita sekä niiden toteutumista hankkeen aikana. Oleellista indikaattoreiden näkökulmasta on jäljitettävyys, jotta varmistutaan tuloksen tosiasiallisesta syntymisestä. Indikaattoreiden lisäksi, usein hanketoimijan yllätykseksi, käydään läpi myös hankesuunnitelmassa määritellyt horisontaaliset periaatteet. Myös kehittämistoiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen keskustellaan. Käyntiin olisi hyvä valmistautua kasaamalla hankkeen asiakirjat yhteen sekä pohtimalla esimerkiksi hankkeen indikaattoritietoja ja horisontaalisia periaatteita ennakkoon. Lisäksi jouhevan varmennuksen puolesta olisi hyödyllisintä, että paikalle saataisiin henkilöitä, jotka aidosti toteuttavat hanketta ja osaavat vastata esitettyihin kysymyksiin. –  Tärkeää on myös avulias ja avoin mieli. Varmennus…

Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2027 on päivitetty ja hyväksytty maakuntahallituksessa 8.6.2026. Toimeenpanosuunnitelma kokoaa keskeiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan maakunnan kriisinkestävyyttä ja varmistetaan yhteiskunnan toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Päivityksessä painopiste siirtyy varautumisesta kohti resilienssiä – kykyä toimia myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Kehittämistä ohjaavat kolme kärkikokonaisuutta: TKI-toiminta, elinkeinoelämän huoltovarmuus sekä ihmisten arjen turvallisuus. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia eri sektoreille. Esimerkiksi energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan kehittämällä hajautettua energiantuotantoa, energian varastointia ja varavoimaratkaisuja. Elintarvike- ja vesihuollossa turvataan veden saatavuus ja varmistetaan varavoima toimintojen jatkuvuuden takaamiseksi. Logistiikassa panostetaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin ja kriittisen infrastruktuurin, kuten satamien ja tieverkon, toimintavarmuuteen.  Lisäksi paikallisen tuotannon, toimitusketjujen lyhentämisen sekä osaamisen vahvistamisen merkitys korostuu. Toimeenpanosuunnitelmassa korostuu aiempaa enemmän ihmisten ja yhteisöjen merkitys kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Arjen turvallisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja kansalaisten valmiudet toimia häiriötilanteissa nähdään keskeisinä tekijöinä alueen resilienssille. Yhteistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa, jossa keskeistä on tiedon jakaminen, kumppanuuksien vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen yli sektorirajojen. Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti EU- ja pohjoismaisella tasolla, nähdään tärkeänä osana huoltovarmuuden kehittämistä. Toimeenpanosuunnitelma perustuu laajaan yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa ja tähtää siihen, että strategiset linjaukset muuttuvat käytännön toimenpiteiksi koko maakunnassa.  Toimenpanosuunnitelma löytyy kokonaisuudessa täältä.

IP AKKE -rahoitukseksi kutsutaan kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa, jota valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on käytettävissä noin 16 miljoonaa Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto, joka avasi hankehaut maaliskuun 2026 alussa. IP AKKE -rahoitushaun ensimmäinen valintajakso päättyi perjantaina 15.5.2026. Ensimmäisellä valintajaksolla hakuun saapui yhteensä 33 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta yhteensä yli 52 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä ylitti odotukset ja kertoo vahvasta kiinnostuksesta ohjelmien toimeenpanoon. Samalla haettu tuen määrä ylittää reippaasti käytettävissä olevan 16 miljoonan euron määrärahan. “Hakemusmäärä osoittaa, että ohjelmien tavoitteet koetaan erittäin ajankohtaisiksi ja tarpeellisiksi. Erityisen ilahduttavaa on se, että ylimaakunnallinen yhteistyö näkyy vahvasti jo hankkeiden valmisteluvaiheessa”, toteaa johtava asiantuntija Hanna‑Maria Urjankangas työ- ja elinkeinoministeriöstä. Urjankangas toimii IP AKKE -rahoituskokonaisuutta ohjaavan ohjausryhmän puheenjohtajana. Hakemuksista 19 kohdistui itäisen Suomen alueelle, seitsemän pohjoisen Suomen alueelle ja seitsemän oli ylialueellisia hankkeita. Hakemukset siirtyvät seuraavaksi arvioitavaksi. Arvioinnit pyritään tekemään jo ennen kesälomakautta, mutta hakemusten suuri määrä saattaa viivästyttää hakemusten käsittelyaikataulua. Etelä-Karjalan liitto tiedottaa valintaprosessin edetessä, miten haku mahdollisesti jatkuu. Jos kaikkea IP AKKE -rahoitusta ei käytetä ensimmäisessä valintajaksossa jätettyihin hankehakemuksiin, seuraava valintajakso päättyy 30.10.2026. Jos taas koko määräraha sidotaan jo rahoituspäätöksillä hankkeisiin, Etelä-Karjalan liitto keskeyttää haun. Lisätietoja: aluekehityspäällikkö Heli Gynther, Etelä-Karjalan liitto, heli.gynther@ekarjala.fi, 040 485 5109

Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten rahoituslähteiden yhteensovittaminen on avainasemassa. Harvaan asutun pohjoisen elinvoima todettiin strategisesti tärkeäksi koko Suomelle. Pysyvä asutus raja-alueilla luo turvallisuutta ja mahdollistaa paikallisen ruoantuotannon. Pohjoisen energiainvestoinnit vahvistavat maan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa alueelle. Keskusteluissa nostettiin esille etenkin saavutettavuuden ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin merkitys kriittisenä kehityskohteena Pohjois-Suomelle. Pohjoisen strateginen asema, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ilmastotekijät tekevät liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneverkoista kriittisiä. Investointeja tarvitaankin erityisesti liikenneyhteyksiin Ruotsin ja Norjan suuntaan aina itärajalta alkaen ja Pohjois-Suomen runkoyhteyksiin. Lisäksi on turvattava lentoyhteyksien jatkuvuus ja parannettava tieverkon kuntoa. Fyysisen saavutettavuuden rinnalla korostuu digitaalinen huoltovarmuus pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla. Myös energiaverkkoja on vahvistettava puhtaan siirtymän investointeja silmällä pitäen. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ylettyvää, pohjoisen Suomen toimintaedellytyksiä tukevaa strategista työtä. Pohjoisen ohjelman jatkuvuuden varmistaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen on tässä avainasemassa. Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteistyön käynnistyminen yhteistyössä alueiden kanssa on ensiarvioisen tärkeää ja siinä maakunnilla tulisi olla aktiivinen rooli. Aluekehityskeskustelujen taustaa Vuosittaiset aluekehityskeskustelut (ALKE-keskustelut) järjestettiin Pohjois-Suomen maakunnissa 26.3.2026. Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä tavoitteenaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistä. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.…

Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa kahdennentoista hankkeiden hakukierroksen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. Hakukierros on avoinna ajalla 4.5.-30.9.2026. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaisia toimenpiteitä. Tällä hakukierroksella rahoitetaan vain erityistavoitteiden 1.1, 2.3 ja 3.1 mukaisia hankkeita. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainittujen erityistavoitteiden sisältöihin. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi 2.820.000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (EAKR ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 70% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista.   Lisätietoja hakukierroksista tästä linkistä.

Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 seitsemäs Kestävän kaupunkikehittämisen hakujakso on sulkeutunut 13.4.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 29 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 3,674 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan kesäkuussa 2026. Hankevalinnat tapahtuvat Oulun kaupunki arviointiryhmän toimesta. Seuraava uusien Kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden hakujakso toteutetaan keväällä 2027. Rahoitusta on haettavana tuolloin noin 1.500.000 euroa

Pohjois-Pohjanmaan liiton tilat täyttyivät keskiviikkona 15. huhtikuuta hyväntuulisesta puheensorista ja ajankohtaisista keskustelunaiheista, kun pohjoisen maakuntaliittojen eli Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan EU-hankerahoittajat, maksajat ja hallinnon väki kokoontuivat yhteisen pöydän ääreen. Kaksipäiväisen yhteistapaamisten tarkoituksena oli tiivistää maakuntaliittojen välistä yhteistyötä, vahvistaa keskinäistä oppimista sekä vaihtaa hyviä käytänteitä. – Pohjoisen maakuntaliitoilla on ollut tapana kokoontua vuosittain yhteisten asioiden ja oppimisen äärelle. Vierailukohteet ja järjestelyvastuut vuorottelevat ja tänä vuonna oli meidän vuoromme, kertoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala. Yhteisiä keskusteluita ja tilannekuvaa Keskiviikon teemana oli pohjoisen maakuntien tilannekuva ja yhteiset keskustelut. Päivän keskeisintä antia oli Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmakauden valmistelua vetävän, pääsihteeri Hanna Honkamäkilän alustus uuden  ohjelmakauden 2028–2034 valmistelun etenemisestä. Lisäksi keskiviikon aikana käytiin läpi rakennerahasto-ohjelman toteumista ja vaihdettiin hyviä käytänteitä ja osaamista yhteisissä teemakeskusteluissa. – Teemakohtaiset keskustelut antavat EU-hankerahoittajille ja maksajille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden vastaavia tehtäviä maakuntaliitoissa hoitavien kollegoiden kanssa. Keskusteluissa käytiin läpi konkreettisia esimerkkitapauksia, sisäisiä toimintamalleja sekä rahoituksen tilannetta eri maakunnissa. Arvokkaat keskustelut mahdollistavat vertaisoppimisen ja kokemusten vaihtamisen asiantuntijoiden välillä, tiivistää aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta – robotiikasta oppimisympäristöihin Torstaina kolmenkymmenen hengen seurue tutustui Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamiin hankkeisiin. Päivä alkoi Oulun Ammattikorkeakoulusta (OAMK) Linnanmaan kampukselta löytyvästä Nuvelab -tutkimus- ja kehitysympäristöstä. Avoimessa kehitysympäristössä Nuvelabissa tutkitaan ja kehitetään hiilineutraaleja, energiatehokkaita ja autonomisia työkoneita. Se tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille testausympäristön, kun ne haluavat korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia ratkaisuja kestävämmillä vaihtoehdoilla tai kun ne haluavat edistää nollapäästöisten teknologioiden kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nuvelabin TKI-toimintaa esitteli OAMK:n kehittämispäällikkö Jukka Säkkinen. Nuvelabin jälkeen siirrytiin koulutuskuntayhtymä OSAO:n tiloihin Kontinkankaalle tutustumaan oppilaitoksen hankekehittämiseen. Samalla tutustuttiin Robohoiva -oppimisympäristöön. Hanketoimintaa ja sen organisoimista OSAO:lla esittelivät kehityspäällikkö Hanna Blomqvist sekä hankeasiantuntija Marjo Finnilä. RoboHoiva -oppimisympäristöä on kehitetty osana Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamaa RoboSoteLab-hanketta (EAKR). Hankkeessa edistettiin robotiikan ja älyteknologian hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. RoboHoiva on uudenlainen oppimisympäristö, jossa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat oppivat hyödyntämään robotiikkaa ja älyteknologiaa omassa työssään. Vierailun aikana tutustuttiin muun…

Uusia rahoitusmahdollisuuksia puolustusalan hankkeille – Turvallinen Suomi -teeman toteutus käynnistyy 15.4.2026 Elinvoimakeskuksen rahoitusta suunnataan pk-yrityksille kaksikäyttöisyyttä edistäviin hankkeisiin ja julkisille toimijoille liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen. Tavoitteena on vahvistaa puolustussektorin innovaatioiden syntyä, tuotannon kasvua ja yritysten kansainvälistymistä sekä sotilaallista liikkuvuutta ja kansallista huoltovarmuutta. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus järjestää yrityksille suunnatun hakuinfon 20.4.2026 klo 9–10: Puolustusteollisuutta ja kaksikäyttöisyyttä tukevan teollisuuskapasiteetin vahvistaminen Pohjois-Suomessa. Julkisille toimijoille suunnattu valtakunnallinen infotilaisuus järjestetään 20.4.2026 klo 10.30-11.30: Sotilaallista liikkuvuutta edistävän kaksikäyttöisen liikenneinfrastruktuurin kehittämisen haku. Lisätietoa https://www.sttinfo.fi/tiedote/71951112/uusia-rahoitusmahdollisuuksia-puolustusalan-hankkeille-turvallinen-suomi-teeman-toteutus-kaynnistyy-1542026?lang=fi

Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 yhdestoista hankkeiden (JTF) hakujakso on sulkeutunut 31.3.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 33 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 5,659 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan kesäkuussa 2026. Seuraava uusien EAKR -hankkeiden hakujakso toteutetaan ajalla 4.5.-30.9.2026. Rahoitusta on haettavana 2.820.000 euroa. Tällä hakujaksolla rahoitusta on haettavana erityistavoitteiden 1.1 (tutkimuksen ja innovaatiovalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton parantaminen), 2.3 (kiertotalouteen siirtymisen edistäminen) ja 3.1 ( alueellisen ja paikallisen saavutettavuuden edistäminen) mukaisiin toimenpiteisiin. JTF rahoitusta koskeva haku on suunniteltu avattavan seuraavan kerran keväällä 2027. Hakukierroksen aikataulu tarkentuu alkuvuodesta 2027.

Interreg Auroran hakukierrokset 8. kehityshankkeille ja 6. pienhankkeille päättyivät 9.3.2026. Hakemuksia saapui kokonaisuudessaan 78, joista Interreg Auroran puolelle 75 ja Saamen puolelle kolme. Näistä kehityshankehakemuksia oli 66 ja pienhankehakemuksia 12. Pohjoispohjalainen päähakija oli mukana 14 kehityshankehakemuksessa, aktiivisimpana Oulun yliopisto, joka oli päähakijana yhdeksässä hakemuksessa. Muita pohjoispohjalaisia päähakijoita olivat Oulun kaupunki, Oulun Ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen rakennusklusteri ry. Tämän lisäksi Oulun yliopisto oli partnerina 12 ja Oulun Ammattikorkeakoulu viidessä hakemuksessa. Rahoitettavista hankkeista päätetään ohjausryhmän kokouksessa 3.-4.6.2026 Oulussa. Lisätietoja: niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi