Uutiset

Kaksipäiväisessä foorumissa käsiteltiin muun muassa EU:n arktista strategiaa, tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kilpailukykyä, vihreää siirtymää sekä pohjoisten alueiden turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja yhteistyötä. Keskustelut olivat ajankohtaisia, sillä Euroopan unioni on juuri julkaissut uuden arktisen strategiansa ja neuvottelut vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat käynnissä.

Pohjoisten alueiden näkemyksiä EU:n tulevaisuuteen ja arktiseen strategiaan

EU:n komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston Miguel Roncero esitteli videoyhteydellä uuden arktisen strategian keskeiset painopisteet. Suomen ulkoministeriön arktinen suurlähettiläs Kalle Kankaanpää ja Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl korostivat puheenvuoroissaan arktisten alueiden kasvavaa merkitystä Euroopan turvallisuuden, energiaomavaraisuuden, vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Keskusteluissa nostettiin esiin myös tarve investoida infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja elinvoimaisiin paikallisyhteisöihin.

Keskusteluissa nousi vahvasti esille NSPA-verkoston merkitys arktisen alueen toimijana ja strategian toimeenpanijana. Sekä Roncero että Kankaanpää korostivat, että arktisen strategian toimeenpanossa paikalliset ja alueelliset toimijat sekä toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa.

– NSPA-alueiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että EU:n uudessa arktisessa strategiassa tunnistetaan pohjoiset alueet paitsi Euroopan turvallisuuden ja strategisen kilpailukyvyn kannalta keskeisinä alueina, myös elinvoimaisina asuin- ja toimintaympäristöinä. Strategian tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman konkreettisia investointeja, vahvaa alueellista toimijuutta ja pitkäjänteistä EU-rahoitusta. Erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden oma erityisrahoitus on turvattava tulevalla rahoituskaudella. Arktisen strategian toimeenpanon tulee tapahtua yhdessä alueiden kanssa – ei vain alueilla, toteaa kehitysjohtaja Tiina Rajala Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

EU-rahoituksen tulevaisuus keskeisenä teemana

Euroopan parlamentin jäsen Elsi Katainen käsitteli kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia (NRPP) koskevien neuvottelujen tilannetta. Puheenvuorossaan Katainen korosti alueiden merkitystä todeten, että hyvinvoivaa Eurooppaa ei ole ilman hyvinvoivia alueita. Hän nosti esille erityisesti alueiden roolin tulevan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa ja painotti kansallisen koordinaation sekä alueellisen osaamisen merkitystä. Katainen piti tärkeänä  riittävän rahoituksen turvaamista EU:n eri rahastoihin sekä sitä, että alueiden tarpeet tunnistetaan ja osaamista hyödynnetään osana tulevaa EU-politiikkaa.

EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevien keskustelujen tilannetta tarkastelivat myös Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri Hanna Honkamäkilä ja Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto.

– EU:n tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä korostuu tarve turvata pitkäjänteinen kehittämisrahoitus harvaan asutuille pohjoisille alueille. NSPA-alueet pitävät tärkeänä, että alueiden erityisolosuhteet tunnistetaan tulevassa kumppanuussuunnitelmassa, toteaa Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri Hanna Honkamäkilä.

Kestävä siirtymä ja turvallisuus pohjoisilla alueilla

Arktisten alueiden vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä käsitelleessä paneelissa tarkasteltiin pohjoisten alueiden mahdollisuuksia sekä suurten investointien kestävää toteuttamista tutkimuksen, teollisuuden ja aluekehittämisen näkökulmista. Paneelissa näkökulmia toivat tutkimuspäällikkö, dosentti Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta, ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson Outokummulta, maakuntaneuvos, (regionråd) Rickard Carstedt Västerbottenin alueelta sekä ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua johti erityisasiantuntija Tiina Paakkari Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta.  

– Pohjoiset alueet eivät ole vain vihreän siirtymän investointien ja luonnonvarojen kohde, vaan aktiivisia toimijoita muutoksen toteuttamisessa. Suurten investointien edetessä tarvitaan yhä enemmän alueellista yhteensovittamista, jotta maankäyttö, luonto, elinkeinot ja paikallisten tarpeet tulevat huomioiduksi, tiivistää Ritva Isomäki.

Foorumin toisena päivänä käsiteltiin eurooppalaisen arktisen alueen turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja muuttuvaa geopoliittista tilannetta. Naton asiantuntija Johannes Puukki ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen professori Tanja Joona korostivat puheenvuoroissaan arktisen turvallisuuden, alueiden ja kansalaisyhteiskunnan resilienssin sekä käytännön toimeenpanon merkitystä. Molemmissa puheenvuoroissa nousivat esiin yhteistyön ja keskinäisen luottamuksen merkitys.

Arktisen alueen tulevaisuus ratkaistaan käytännön yhteistyöllä, ja juuri siksi pohjoisten alueiden osaaminen, yhteistyö, resilienssi ja kehittämistyö ovat tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin.

Kuva: vasemmalta Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston johtaja Kari Aalto, Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehityspäällikkö Laura Kelhä, Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl, Pohjois-Karjalan liiton aluekehitysjohtaja Leena Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan liiton aluekehitysjohtaja Tiina Rajala, Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Niina Ahtonen sekä Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Timo Ollila.