Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

23.10.2026

Pohjois-Pohjanmaan liitto osallistui Euroopan alueiden ja kaupunkien viikolle Brysselissä

Ryhmäkuvassa kuusi ihmistä rivissä. Ympärillä sininen kehys, jossa lukee European week of regions and cities. Strong regions, strong europe.

Kuva: vasemmalta Max Englund, Senior Adviser in European Affairs, North Sweden European Office, Hanna Honkamäkilä, Itä- ja Pohjois-Suomen NRPP-valmistelun pääsihteeri, Dr Jorge Núñez Ferrer, Director for Cohesion Policy and EU Budget, CPMR, Tiina Rajala, kehitysjohtaja, Katja Sukuvaara, kansainvälisten asioiden päällikkö sekä Laura Kelhä, aluekehityspäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

Pohjois-Pohjanmaan liiton edustajat osallistuivat Brysselissä järjestettyyn European Week of Regions and Cities 2026 -tapahtumaan 12.–14. lokakuuta. Euroopan komission alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston sekä Euroopan alueiden komitean järjestämä tapahtuma on Euroopan suurin vuosittainen alue- ja kaupunkipolitiikan tapahtuma. Tämän vuoden teemana oli vahvat alueet, vahva Eurooppa.

Tapahtuman keskeinen viesti oli, että vahvat alueet ovat koko Euroopan menestyksen perusta. Euroopan eri alueilla on erilaisia haasteita aina geopoliittisista muutoksista ja väestökehityksestä osaajapulaan ja palveluiden turvaamiseen. Siksi myös ratkaisujen tulee huomioida alueiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet.

Pohjois-Pohjanmaan liiton edustajat osallistuivat viikon aikana useisiin tilaisuuksiin, joissa tarkasteltiin alueita ja niiden tulevaisuutta eri näkökulmista. Keskusteluissa nousi vahvasti esille monitasoisen hallinnon merkitys ja tarve alueiden osallistumiselle uuden ohjelmakauden valmistelussa. Lisäksi kuultiin kokemuksia toimivista kansallisen ja alueellisen tason yhteistyömalleista.

– Eurooppalainen yhteistyö rakentuu keskeisesti alueiden ja ihmisten väliselle luottamukselle. Osallistumalla saamme äänemme kuuluviin, kun tapaamme EU-tason päättäjiä, osallistumme keskusteluihin, rakennamme suhteita ja teemme edunajamista.  Alueiden ja kaupunkien viikolla löydämme ja tapaamme kumppaneita, opimme toistemme ratkaisuista ja rakennamme yhteisiä hankkeita, jotka tuovat alueille osaamista, investointeja ja työpaikkoja. Samalla voimme kertoa, miten pohjoisten alueiden vahvuudet vahvistavat koko Euroopan kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja turvallisuutta, toteaa kehitysjohtaja Tiina Rajala.

Varsinaisen tapahtumaohjelman lisäksi Baltic Sea Region Directors Network kokousti Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistolla keskiviikkona 13.10.2026. Verkosto yhdistää Suomen, Ruotsin, Puolan, Viron ja Saksan aluekehitysjohtajia. Keskustelun aiheena oli älykäs erikoistuminen ja alueiden välinen yhteistyö sen edistämisessä. Eurooppalaiset verkostot tarjoavat Pohjois-Pohjanmaalle mahdollisuuden sekä tuoda esille alueen näkökulmia että oppia muiden alueiden kokemuksista. Kokoukseen osallistui myös  Rachel Lancryn, joka toimii Euroopan alueiden komitean alueellisen yhteenkuuluvuuspolitiikan ja EU:n talousarviovaliokunnan (COTER) yksikön päällikkönä. Rachel toi kokoukseen viimeisimmät käänteet NRPP-valmistelusta ja kuuli ajankohtaiset maidemme NRPP-valmistelusta.

Ryhmä ihmisiä seisoo vehreän köynnösseinän edessä rivissä hymyillen.

Kuvassa Baltic Sea Region Directors Networkin jäseniä Suomesta, Saksasta ja Ruotsista. 

Right to Stay – Oikeus asua ja rakentaa tulevaisuutta omalla alueella

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan “Right to Stay” – strategiaa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että eurooppalaiset voivat aidosti asua, työskennellä sekä rakentaa tulevaisuuttaan omilla kotiseuduillaan. Strategia tähtää alueiden kilpailukyvyn sekä taloudellisen hyvinvoinnin palauttamiseen luomalla paikallisia mahdollisuuksia työntekoon ja palveluihin. Lisäksi strategialla halutaan edistää paikkaperustaista ja kestävää näkökulmaa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi. Right to Stay olikin yksi teema, joka nousi päivien aikana useissa eri yhteyksissä.

– Erityisen mielenkiintoista oli kuulla Euroopan nuorisofoorumin järjestämää paneelikeskustelua Right to Stay -teemassa, jossa äänessä oli nuoria ympäri Euroopan. Keskustelussa nousi esille voimakkaasti se, miten Right to Stay nähdään alueellista tasa-arvoa edistävänä teemana, joka kytkeytyy paitsi saavutettavuuteen ja infraan, mutta myös palveluihin, digitaalisiin yhteyksiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Panelistit korostivat puheissaan sitä, EU:n koheesiopolitiikalla voidaan ja tulisi yhä vahvemmin tehdä toimia, jotka tukevat aidosti nuorten mahdollisuuksia jäädä omalle alueelleen sekä edistää alueidensa kehitystä, kertaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä.

Pohjoisten ja arktisten alueiden merkitys korostuu

Keskiviikkona 14.10.2026 kokoonnuttiin ’Towards a secure, sustainable, and prosperous Arctic region’ -paneeliin. Paneelissa toimijat kokoontuivat pohtimaan, miten EU:n koheesiopolitiikalla ja muilla mekanismeilla voidaan nykyistä paremmin edistää kestävää kasvua aktisella alueella sekä samalla vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja varautumista. Arktisella alueella on keskeinen merkitys EU:n resilienssille, kilpailukyvylle ja turvallisuudelle, sillä alueella on runsaasti kriittisiä luonnonvaroja, strategista infrastruktuuria ja innovaatio-osaamista.

Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat EU:n arktisen alueen jäsenvaltioita. Kiinteät suhteet Norjaan, Islantiin, Iso-Britanniaan, Kanadaan ja Yhdysvaltoihin lisäävät entisestään arktisen alueen kehityksen vaikutusta Euroopan tulevaisuuteen.

Pohjois-Pohjanmaa kuuluu EU:n pohjoisiin harvaan asuttuihin alueisiin (NSPA), mutta on samalla yksi kasvavista maakunnista Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla on runsaasti uusiutuvaa energiaa, vahvaa TKI-toimintaa ja kansainvälisesti tunnustettua teknologiaosaamista, jotka omalta osaltaan tukevat paitsi Suomen, myös koko Euroopan strategista omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Esimerkiksi 6G- ja kaksikäyttöteknologioiden osaaminen kytkeytyy yhä vahvemmin Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen.

– Pohjoisia harvaan asuttuja alueita, sekä arktisia alueita ei tule nähdä pelkästään EU:n reuna-alueina ja kriittisten luonnonvarojen lähteinä, vaan enemmänkin osana EU:n strategista ydintä. Keskiössä tulee olla paikalliset yhteisöt ja niiden kehittäminen osana eurooppalaisten alueiden elinvoimaa ja resilienssiä. Pohjoisten ja arktisten alueiden kehittämistä on tehtävä yhdessä täällä asuvien ihmisten kanssa. Tämä on meidän kotimme, tiivistää kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Sukuvaara paneelin antia.

Torstaina 15.10. Perifeeristen merellisten alueiden liitto (CPMR) järjesti alueiden ja kaupunkien viikolla sivutapahtuman, jonka aiheena oli alueiden resilienssi ja turvallisuus. Tilaisuuden keskeisenä viestinä todettiin, että resilienssi rakennetaan jo ennen kriisejä – olivat ne sitten ilmastonmuutoksen tai geopoliittisen tilanteen aiheuttamia. Toimivat tietoliikenne- ja logistiset yhteydet, energiaomavaraisuus, osaaminen ja TKI-toiminta, sekä elinvoimaiset yhteisöt vahvistavat alueiden kykyä ennakoida ja selviytyä erilaisista häiriötilanteista ja toimintaympäristön muutoksista. Alueellinen yhteistyö, yhteinen ja ajantasainen tilannekuva, sekä vahvat verkostot ovat keskeisiä kriisikestävyyden ja resilienssin rakennuspalikoita.

kahdeksan ihmistä istuu pitkän pöydän samalla puolella paneelissa. Ihmisiä katsomassa.

Kuva: Käynnissä Towards a secure, sustainable, and prosperous Arctic region -paneeli. Pohjoisen Suomen ääntä paneelissa esille toi Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

04.11.2026
Pohjoisten alueiden EU-rahoitus, arktinen yhteistyö ja turvallisuus esillä Tornion NSPA-foorumissa

Kuva: NSPA-foorumin paneelikeskustelu käynnissä, vasemmalta: ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson Outokummulta, maakuntaneuvos, (regionråd) Rickard Carstedt Västerbottenin alueelta, dosentti Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta sekä ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua johti erityisasiantuntija Tiina Paakkari Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta.   Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkoston (Northern Sparsely Populated Areas) foorumi kokosi 29.–30. lokakuuta Torniossa yhteen aluekehittämisen, EU-vaikuttamisen ja arktisen yhteistyön asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Foorumin keskeinen viesti oli selkeä: Euroopan pohjoisten alueiden elinvoima, kilpailukyky ja turvallisuus ovat koko Euroopan strateginen kysymys, joka on huomioitava tulevissa EU:n rahoitus- ja sääntelyratkaisuissa. Kaksipäiväisessä foorumissa käsiteltiin muun muassa EU:n arktista strategiaa, tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kilpailukykyä, vihreää siirtymää sekä pohjoisten alueiden turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja yhteistyötä. Keskustelut olivat ajankohtaisia, sillä Euroopan unioni on juuri julkaissut uuden arktisen strategiansa ja neuvottelut vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat käynnissä. Pohjoisten alueiden näkemyksiä EU:n tulevaisuuteen ja arktiseen strategiaan EU:n komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston Miguel Roncero esitteli videoyhteydellä uuden arktisen strategian keskeiset painopisteet. Suomen ulkoministeriön arktinen suurlähettiläs Kalle Kankaanpää ja Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl korostivat puheenvuoroissaan arktisten alueiden kasvavaa merkitystä Euroopan turvallisuuden, energiaomavaraisuuden, vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Keskusteluissa nostettiin esiin myös tarve investoida infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja elinvoimaisiin paikallisyhteisöihin. Keskusteluissa nousi vahvasti esille NSPA-verkoston merkitys arktisen alueen toimijana ja strategian toimeenpanijana. Sekä Roncero että Kankaanpää korostivat, että arktisen strategian toimeenpanossa paikalliset ja alueelliset toimijat sekä toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa. – NSPA-alueiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että EU:n uudessa arktisessa strategiassa tunnistetaan pohjoiset alueet paitsi Euroopan turvallisuuden ja strategisen kilpailukyvyn kannalta keskeisinä alueina, myös elinvoimaisina asuin- ja toimintaympäristöinä. Strategian tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman konkreettisia investointeja, vahvaa alueellista toimijuutta ja pitkäjänteistä EU-rahoitusta. Erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden oma erityisrahoitus on turvattava tulevalla rahoituskaudella. Arktisen strategian toimeenpanon tulee tapahtua yhdessä alueiden kanssa – ei vain alueilla, toteaa kehitysjohtaja Tiina Rajala Pohjois-Pohjanmaan liitosta. EU-rahoituksen tulevaisuus keskeisenä teemana Euroopan parlamentin…

12.10.2026
Kestävän kaupunkikehittämisen kahdeksas hakujakso on sulkeutunut 9.10.2026

Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 kahdeksas Kestävän kaupunkikehittämisen hakujakso on sulkeutunut 9.10.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 12 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 1,685 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan marraskuussa 2026. Hankevalinnat tapahtuvat Oulun kaupunki arviointiryhmän toimesta. Seuraava Kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden hakujakso toteutetaan keväällä 2027. Rahoitusta on haettavana tuolloin noin 1.500.000 euroa

12.10.2026
Maakunnan ruokatulevaisuutta visioitiin pohjoisen elintarviketalouden strategia- ja kehittämispäivillä

Pohjoisen elintarviketalouden strategia- ja kehittämispäivät kokosivat 6.-7.10.2026 Ouluun laajan joukon elintarviketalouden, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kehittämisen toimijoita keskustelemaan alan tulevaisuudesta sekä yhteisistä kehittämisen painopisteistä. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda yhteen alan toimijat rakentamaan yhteistä näkemystä Pohjois-Pohjanmaan ja laajemmin pohjoisen Suomen elintarviketalouden tulevaisuudesta. Ensimmäisenä työpajapäivänä keskityttiin Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiatyöhön. Päivä alkoi kahdella alustuspuheenvuorolla: tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopistosta keskittyi puheenvuorossaan tulevaisuuden ruokajärjestelmään ja nosti puheenvuorossa esilleen erityisesti nuorten näkemyksiä. Kuhmosen jälkeen ääneen pääsi Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, joka kertoi kansallisesta ruokastrategiasta (2040) ja antoi vinkkejä maakunnallisen työn tueksi. Alustuspuheenvuorojen jälkeen aluekehityspäällikkö Laura Kelhä Pohjois-Pohjanmaan liitosta esitteli alustavia tuloksia Pohjois-Pohjanmaalla tehdyistä toimijahaastatteluista. Näiden alustusten pohjalta syvennyttiin työpajatyöskentelyyn, jossa tunnistettiin toimintaympäristön muutoksia, alueen vahvuuksia sekä tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä. Paikalla oli molempina päivinä osallistujia eri puolilta ruokajärjestelmää. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja antoisaa. Työpajakeskusteluissa nousi esille laajasti näkemyksiä muun muassa osaamisesta, kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta, innovaatioista, alkutuotannon tulevaisuudesta, jalostuksesta sekä yhteistyön vahvistamisesta. Osallistujat toivat arvokasta näkemystä strategiatyön tueksi. - Koen, että päivät olivat oikein onnistuneet. Meillä on ollut Maa- ja kotitalousnaisten kanssa erinomaista yhteistyötä ja voimat yhdistämällä saamme enemmän aikaan. On ollut muutenkin ilahduttavaa huomata, kuinka aktiivisesti eri toimijat ovat osallistuneet strategiatyöhön. Tämä vahvistaa sitä ajatusta, että aihepiiri on tärkeä ja strategialle on tarvetta, toteaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Toisena päivänä katse suunnattiin verkostotyöhön ja käytännön kehittämistoimien rakentamiseen. Päivän ohjelmassa käsiteltiin pohjoisen elintarvike- ja luonnontuotealan yhteistyötä, kuultiin kokemuksia Pohjois-Savon Agri-Food-klusterin toiminnasta sekä keskusteltiin kehittämisverkoston organisoitumisesta ja tulevista tavoitteista suhteessa alueellisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin ruokastrategioihin. Strategiatyö jatkuu seuraavaksi laajan aineiston analyysilla ja Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden työryhmän työskentelyllä. Syksyn aikana strategialuonnosta tullaan tarkentamaan laajemman toimijakyselyn avulla, minkä jälkeen valmisteltava luonnos asetetaan kommentointi- ja lausuntokierrokselle. Strategiatyöstä ja sen eri vaiheista kerrotaan Pohjois-Pohjanmaan liiton eri kanavissa.

02.10.2026
Pohjois-Pohjanmaan liiton kahdestoista rakennerahastohankkeiden hakujakso on sulkeutunut 30.9.2026

Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 kahdestoista hankkeiden (EAKR) hakujakso päättyi 30.9.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 78 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 13,966 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan marraskuussa 2026. Seuraava uusien EAKR -hankkeiden hakujakso toteutetaan ajalla kesäkuu-syyskuu 2027. Rahoitusta on tuolloin haettavana arviolta 3.000.000 euroa. Lisäksi alkuvuodesta helmikuu-maaliskuu 2027 toteutetaan JTF -hankkeiden hakujakso. JTF -rahoitusta on haettavana noin 2.500.000 euroa. Hakujaksojen aikataulut ja sisällöt tarkentuvat myöntämisvaltuuksien varmistuttua alkuvuodesta 2027.