Merialuesuunnittelu

Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri

Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnitelma 1.0 päätösseminaari pidettiin Kemissä 3.12.2021. Tilaisuudessa julkaistiin Merialuesuunnittelu-sanomalehti, jossa kerrotaan laajasti merialueen suunnittelusta ja toimintojen yhteensovittamisesta sekä sidosryhmien että suunnittelijoiden näkökulmasta.

Suomen kahdeksan rannikkomaakuntaa laativat yhdessä kolme merialuesuunnitelmaa, joista muodostuu yksi yhtenäinen Merialuesuunnitelma. Pohjois-Pohjanmaan liitto laati yhteisen merialuesuunnitelman Lapin, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen kanssa. Suunnittelun etenemistä ja seuraavan suunnittelukierroksen valmistelua voi seurata verkossa osoitteessa https://www.merialuesuunnittelu.fi/

Suunnitelmat laaditaan laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Voit ilmoittautua merialuesuunnittelun yhteistyöverkostoon täällä.

Merialuesuunnittelussa sovitetaan yhteen eri toimialojen tarpeita. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat energia-ala, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu ja virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Huomiota kiinnitetään myös maanpuolustuksen tarpeisiin, merialueen ominaispiirteisiin sekä maan ja meren vuorovaikutukseen. Lisäksi käsitellään myös muita teemoja kuten kulttuuriperintöä, kaivannaisalaa, sinistä bioteknologiaa tai meriteollisuutta.

Merialuesuunnitteluyhteistyötä ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluvat rannikon maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön edustajat. Yhteistyötä koordinoi Varsinais-Suomen liitto.

Merialuesuunnittelusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Merialue­­suunnitelmaluonnosten kuuleminen

Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen merialue-suunnitelmaluonnos on valmistunut. Suunnitelmaluonnos on laadittu rannikon maakuntien liittojen toimesta kolmessa osassa:
1. Suomenlahti: Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot;
2. Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa: Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto;
3. Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot.

Rannikon maakuntien liittojen maakuntahallitukset pyysivät kukin osaltaan maankäyttö- ja rakennuslain 67c §:n mukaisesti luonnoksesta lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy sekä asettivat luonnoksen julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.

Merialuesuunnitelmaluonnos sekä keskeiset valmisteluaineistot olivat nähtävillä 18.5.–17.6.2020 välisen ajan internetissä osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi

Merialue­­suunnitelman hyväksyminen

Kuuleminen koski visiotyötä, suunnitelmaluonnosta ja vaikutusten arviointia. Merialuesuunnitelmaluonnos oli nähtävillä ainoastaan digitaalisessa muodossa, mutta suunnitelmakarttaluonnos, vyöhyke- ja merkintäkortit, vaikutusten arviointiraportti sekä useat taustaraportit olivat tarjolla myös tulostettavina PDF-versioina.  20.5.2020 pidettiin sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyöpalaveri, jossa esiteltiin valmistunutta suunnitelmaluonnosta.

Lausuntopyynnöt lähetettiin keskitetysti Varsinais-Suomen liiton kirjaamosta 360 taholle. Yleinen palaute kerättiin digitaalisen suunnitelman kautta. Lausuntoja saatiin 87 kappaletta ja yleisiä palautteita 54 kappaletta. Vastineyhteenveto (FI, SV ja EN) on julkaistu www.merialuesuunnitelma.fi -sivustolla ja lähetetty tiedoksi palautteen antajille. Osa palautteesta sisälsi kehittämisesityksiä, joihin ei  voida tällä ensimmäisellä suunnittelukierroksella vielä perehtyä. Merialuesuunnitelmaa on EU:n direktiivin (2014/89/EU) mukaan tarkasteltava uudelleen vähintään kymmenen vuoden välein. Toisen suunnittelukierroksen pohjustaminen alkaa vuonna 2021 eMSP North Sea & Baltic Sea-hankkeella (6/2021-5/2023).

Merialuesuunnitelmaehdotus on valmisteltu saadun palautteen pohjalta. EU:n asettaman takarajan 31.3.2021 vuoksi maakuntavaltuustot hyväksyvät suunnitelmat oman toimialueensa osalta marras-joulukuussa 2020. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti 16.11.2020 esittää valtuustolle Selkämeren pohjoisosan, Merenkurkun ja Perämeren alueen merialuesuunnitelmaehdotuksen hyväksymistä, maakuntavaltuusto kokoontui 14.12.2020, jolloin pohjoisimman merialueen suunnitelma hyväksyttiin. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriöön, joka raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat EU:n komissiolle. Kaikki rannikon maakuntavaltuustot ovat hyväksyneet suunnitelman oman toimialueensa osalta, ja ympäristöministeriö tiedottaa Suomen ensimmäisen merialuesuunnitelman hyväksymisestä 18.12.2020.

Pohjoisimman merialueen ydinviesti

Pohjoisimman merialuesuunnitelma-alueen ominaispiirteitä ovat maankohoamisrannikko, suuret joet asutettuine suistoalueineen, merialueen osittainen mataluus ja jääpeitteiset talviolosuhteet. Perämeren kansallispuisto keskellä pohjoista ulappaa ja Merenkurkun saaristo Suomen ainoana luonnonperintökohteena Unescon maailmanperintölistalla houkuttavat muiden ainutlaatuisten kulttuuri- ja luonnonarvojen joukossa kehittämään tulevaisuudessakin matkailua ja virkistystä alueella.

Tornion, Kemin, Oulun, Raahen, Kokkolan ja Vaasan satamien kautta merenkulkuun tukeutuva monialainen teollisuus suuntautuu tulevaisuuteen luottavaisena. Tärkeinä kalastusalueina osoitetaan suurin osa rannikkoalueista ja Merenkurkun saaristo, Kaskisten satama on keskeinen kalasatama. Perämeri on Itämeren vaelluskalojen koti, ja vesiviljelyalueilla on mahdollisuuksia kehittyä meriluonto huomioiden.

Alueen toiminnallisissa saaristokokonaisuuksissa Bergössä, Merenkurkun ja Luodon saaristossa sekä Hailuodossa yhdistyvät paikallinen saaristokulttuuri, ympärivuotinen ja vapaa-ajan asuminen sekä merelliset toimialat. Vaasa-Uumaja-yhteys luo edellytykset Merenkurkun alueen toiminnan kehittämiselle.

Pohjoiselle Selkämerelle ja Perämerelle osoitetaan potentiaalisia alueita merituulivoiman kehittämiseen Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Merialuesuunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, joten merituulivoiman rakentuminen edellyttää tarkempia selvityksiä ja lakisääteistä kuntakaavoitusta sekä talousvyöhykkeen erillistarkasteluja.

Pohjoisella merialueella on tilaa ja avaruutta toimia kestävästi yhdessä, hyvinvoivan meriluonnon puolesta, sinisen kasvun keinoja kehittäen!

Lisätietoja antavat suunnittelualueittain