EAKR-rahoitushaku käynnissä 30.9.2026 saakka

18.06.2026
Paikan päällä tehtävät varmennukset tukevat hankkeen toteuttamista

Pohjois-Pohjanmaan liiton maksatusasiantuntijat perehtyivät toukokuussa erilaisiin hankkeisiin paikan päällä tehtävissä varmennuksissa. Vasemmalla Miehonsuon tutkimusympäristö ja tutkija Maarit Liimatainen (LUKE). Oikealla koulutuskuntayhtymä Brahen tekniikan ja palveluiden yksikön projektipäällikkö Leo Aho sekä maksatusasiantuntija Mari Väänänen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt vuoden 2026 paikan päällä tehtävät varmennukset. Tänä vuonna maksatusasiantuntijat käyvät maakunnan alueella noin 20:ssa erilaisessa EAKR- tai JTF -hankekohteessa. Valvonta ulottuu 15 prosenttiin kaikista Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamista ohjelmakauden 2021–2027 EAKR- ja JTF -hankkeista. Lisäksi varmennuksia voidaan toteuttaa kansallista rahoitusta saaneille hankkeille. Varmennus toteutetaan maksatusasiantuntijan johdolla ja paikalla on myös hanketta valvova aluekehitysasiantuntija. Tarkastettavat hankkeet valikoituvat erilaisten kriteerien perusteella. Varmennettavaksi pyritään valikoimaan keskenään erilaisia hankkeita: ryhmähankkeiden pää- tai osatoteuttajia, yksittäisen toimijan hankkeita, eri kokoisia ja tyyppisiä hankkeita. Lisäksi pääsääntöisesti suuret, yli 800 000 euron julkisen tuen hankkeet tarkastetaan aina. Käynnin keskeisin tavoite on varmistua siitä, että hanketta on toteutettu hankesuunnitelman ja -päätöksen mukaisesti. Varmennuksessa käydään läpi muun muassa hankintojen oikeellisuutta ja syntyneitä kuluja. Esimerkiksi palkkojen yksikkökustannuksia käyttävissä hankkeissa tarkastetaan tuntihinnan laskentaperusteet. – Paikan päällä tehtävät käynnit täydentävät maksatushakemuksen yhteydessä tehtävää tarkastusta. Samalla siihen kannattaa suhtautua ohjauskäyntinä, jossa voi esittää kysymyksiä myös meille, vinkkaa maksatusasiantuntija Mari Väänänen. Vierailulla keskustellaan usein myös hankkeen tuloksista ja viestintään liittyvistä asioista. Viestinnän osalta tärkeimpiä ovat esimerkiksi aineistoista, materiaaleista ja tiloista löytyvät EU-tunnukset sekä Pohjois-Pohjanmaan liiton logo. Ne tuovat näkyville hankkeissa tehtävää toimintaa. Lisäksi varmennuksessa käydään läpi hankesuunnitelmassa määriteltyjä tulosindikaattoreita sekä niiden toteutumista hankkeen aikana. Oleellista indikaattoreiden näkökulmasta on jäljitettävyys, jotta varmistutaan tuloksen tosiasiallisesta syntymisestä. Indikaattoreiden lisäksi, usein hanketoimijan yllätykseksi, käydään läpi myös hankesuunnitelmassa määritellyt horisontaaliset periaatteet. Myös kehittämistoiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen keskustellaan. Käyntiin olisi hyvä valmistautua kasaamalla hankkeen asiakirjat yhteen sekä pohtimalla esimerkiksi hankkeen indikaattoritietoja ja horisontaalisia periaatteita ennakkoon. Lisäksi jouhevan varmennuksen puolesta olisi hyödyllisintä, että paikalle saataisiin henkilöitä, jotka aidosti toteuttavat hanketta ja osaavat vastata esitettyihin kysymyksiin. – Tärkeää on myös avulias ja avoin mieli. Varmennus…

17.06.2026
Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma on päivitetty

Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2027 on päivitetty ja hyväksytty maakuntahallituksessa 8.6.2026. Toimeenpanosuunnitelma kokoaa keskeiset toimenpiteet, joilla vahvistetaan maakunnan kriisinkestävyyttä ja varmistetaan yhteiskunnan toimintakyky muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Päivityksessä painopiste siirtyy varautumisesta kohti resilienssiä – kykyä toimia myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Kehittämistä ohjaavat kolme kärkikokonaisuutta: TKI-toiminta, elinkeinoelämän huoltovarmuus sekä ihmisten arjen turvallisuus. Suunnitelmassa esitetään konkreettisia toimia eri sektoreille. Esimerkiksi energiajärjestelmän toimintavarmuutta vahvistetaan kehittämällä hajautettua energiantuotantoa, energian varastointia ja varavoimaratkaisuja. Elintarvike- ja vesihuollossa turvataan veden saatavuus ja varmistetaan varavoima toimintojen jatkuvuuden takaamiseksi. Logistiikassa panostetaan vaihtoehtoisiin kuljetusreitteihin ja kriittisen infrastruktuurin, kuten satamien ja tieverkon, toimintavarmuuteen. Lisäksi paikallisen tuotannon, toimitusketjujen lyhentämisen sekä osaamisen vahvistamisen merkitys korostuu. Toimeenpanosuunnitelmassa korostuu aiempaa enemmän ihmisten ja yhteisöjen merkitys kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Arjen turvallisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja kansalaisten valmiudet toimia häiriötilanteissa nähdään keskeisinä tekijöinä alueen resilienssille. Yhteistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa, jossa keskeistä on tiedon jakaminen, kumppanuuksien vahvistaminen ja toimintamallien kehittäminen yli sektorirajojen. Kansainvälinen yhteistyö, erityisesti EU- ja pohjoismaisella tasolla, nähdään tärkeänä osana huoltovarmuuden kehittämistä. Toimeenpanosuunnitelma perustuu laajaan yhteistyöhön alueen toimijoiden kanssa ja tähtää siihen, että strategiset linjaukset muuttuvat käytännön toimenpiteiksi koko maakunnassa. Toimenpanosuunnitelma löytyy kokonaisuudessa täältä.

21.05.2026
Runsaasti hakemuksia Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanon rahoitushakuun

IP AKKE -rahoitukseksi kutsutaan kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa, jota valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on käytettävissä noin 16 miljoonaa Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto, joka avasi hankehaut maaliskuun 2026 alussa. IP AKKE -rahoitushaun ensimmäinen valintajakso päättyi perjantaina 15.5.2026. Ensimmäisellä valintajaksolla hakuun saapui yhteensä 33 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta yhteensä yli 52 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä ylitti odotukset ja kertoo vahvasta kiinnostuksesta ohjelmien toimeenpanoon. Samalla haettu tuen määrä ylittää reippaasti käytettävissä olevan 16 miljoonan euron määrärahan. “Hakemusmäärä osoittaa, että ohjelmien tavoitteet koetaan erittäin ajankohtaisiksi ja tarpeellisiksi. Erityisen ilahduttavaa on se, että ylimaakunnallinen yhteistyö näkyy vahvasti jo hankkeiden valmisteluvaiheessa”, toteaa johtava asiantuntija Hanna‑Maria Urjankangas työ- ja elinkeinoministeriöstä. Urjankangas toimii IP AKKE -rahoituskokonaisuutta ohjaavan ohjausryhmän puheenjohtajana. Hakemuksista 19 kohdistui itäisen Suomen alueelle, seitsemän pohjoisen Suomen alueelle ja seitsemän oli ylialueellisia hankkeita. Hakemukset siirtyvät seuraavaksi arvioitavaksi. Arvioinnit pyritään tekemään jo ennen kesälomakautta, mutta hakemusten suuri määrä saattaa viivästyttää hakemusten käsittelyaikataulua. Etelä-Karjalan liitto tiedottaa valintaprosessin edetessä, miten haku mahdollisesti jatkuu. Jos kaikkea IP AKKE -rahoitusta ei käytetä ensimmäisessä valintajaksossa jätettyihin hankehakemuksiin, seuraava valintajakso päättyy 30.10.2026. Jos taas koko määräraha sidotaan jo rahoituspäätöksillä hankkeisiin, Etelä-Karjalan liitto keskeyttää haun. Lisätietoja: aluekehityspäällikkö Heli Gynther, Etelä-Karjalan liitto, heli.gynther@ekarjala.fi, 040 485 5109

04.05.2026
Pohjois-Suomen aluekehittämiskeskusteluissa korostuivat investoinnit ja saavutettavuus

Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten rahoituslähteiden yhteensovittaminen on avainasemassa. Harvaan asutun pohjoisen elinvoima todettiin strategisesti tärkeäksi koko Suomelle. Pysyvä asutus raja-alueilla luo turvallisuutta ja mahdollistaa paikallisen ruoantuotannon. Pohjoisen energiainvestoinnit vahvistavat maan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa alueelle. Keskusteluissa nostettiin esille etenkin saavutettavuuden ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin merkitys kriittisenä kehityskohteena Pohjois-Suomelle. Pohjoisen strateginen asema, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ilmastotekijät tekevät liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneverkoista kriittisiä. Investointeja tarvitaankin erityisesti liikenneyhteyksiin Ruotsin ja Norjan suuntaan aina itärajalta alkaen ja Pohjois-Suomen runkoyhteyksiin. Lisäksi on turvattava lentoyhteyksien jatkuvuus ja parannettava tieverkon kuntoa. Fyysisen saavutettavuuden rinnalla korostuu digitaalinen huoltovarmuus pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla. Myös energiaverkkoja on vahvistettava puhtaan siirtymän investointeja silmällä pitäen. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ylettyvää, pohjoisen Suomen toimintaedellytyksiä tukevaa strategista työtä. Pohjoisen ohjelman jatkuvuuden varmistaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen on tässä avainasemassa. Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteistyön käynnistyminen yhteistyössä alueiden kanssa on ensiarvioisen tärkeää ja siinä maakunnilla tulisi olla aktiivinen rooli. Aluekehityskeskustelujen taustaa Vuosittaiset aluekehityskeskustelut (ALKE-keskustelut) järjestettiin Pohjois-Suomen maakunnissa 26.3.2026. Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä tavoitteenaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistä. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.…

Uutiset

EAKR-rahoitushaku käynnissä 30.9.2026 saakka

Aiheeseen liittyvät artikkelit