04.05.2026
Pohjois-Suomen aluekehittämiskeskusteluissa korostuivat investoinnit ja saavutettavuus
Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten rahoituslähteiden yhteensovittaminen on avainasemassa. Harvaan asutun pohjoisen elinvoima todettiin strategisesti tärkeäksi koko Suomelle. Pysyvä asutus raja-alueilla luo turvallisuutta ja mahdollistaa paikallisen ruoantuotannon. Pohjoisen energiainvestoinnit vahvistavat maan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa alueelle. Keskusteluissa nostettiin esille etenkin saavutettavuuden ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin merkitys kriittisenä kehityskohteena Pohjois-Suomelle. Pohjoisen strateginen asema, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ilmastotekijät tekevät liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneverkoista kriittisiä. Investointeja tarvitaankin erityisesti liikenneyhteyksiin Ruotsin ja Norjan suuntaan aina itärajalta alkaen ja Pohjois-Suomen runkoyhteyksiin. Lisäksi on turvattava lentoyhteyksien jatkuvuus ja parannettava tieverkon kuntoa. Fyysisen saavutettavuuden rinnalla korostuu digitaalinen huoltovarmuus pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla. Myös energiaverkkoja on vahvistettava puhtaan siirtymän investointeja silmällä pitäen. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ylettyvää, pohjoisen Suomen toimintaedellytyksiä tukevaa strategista työtä. Pohjoisen ohjelman jatkuvuuden varmistaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen on tässä avainasemassa. Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteistyön käynnistyminen yhteistyössä alueiden kanssa on ensiarvioisen tärkeää ja siinä maakunnilla tulisi olla aktiivinen rooli. Aluekehityskeskustelujen taustaa Vuosittaiset aluekehityskeskustelut (ALKE-keskustelut) järjestettiin Pohjois-Suomen maakunnissa 26.3.2026. Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä tavoitteenaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistä. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.…
24.04.2026
Pohjois-Pohjanmaan liiton kahdestoista ohjelmakauden 2021-2027 hakukierros (EAKR) avautuu 4.5.2026
Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa kahdennentoista hankkeiden hakukierroksen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. Hakukierros on avoinna ajalla 4.5.-30.9.2026. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaisia toimenpiteitä. Tällä hakukierroksella rahoitetaan vain erityistavoitteiden 1.1, 2.3 ja 3.1 mukaisia hankkeita. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainittujen erityistavoitteiden sisältöihin. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi 2.820.000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (EAKR ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 70% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja hakukierroksista tästä linkistä.
20.04.2026
Kestävän kaupunkikehittämisen seitsemäs hakujakso on sulkeutunut 13.4.2026
Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 seitsemäs Kestävän kaupunkikehittämisen hakujakso on sulkeutunut 13.4.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 29 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 3,674 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan kesäkuussa 2026. Hankevalinnat tapahtuvat Oulun kaupunki arviointiryhmän toimesta. Seuraava uusien Kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden hakujakso toteutetaan keväällä 2027. Rahoitusta on haettavana tuolloin noin 1.500.000 euroa
16.04.2026
Pohjoisen maakuntaliitot kokoontuivat Oulussa
Pohjois-Pohjanmaan liiton tilat täyttyivät keskiviikkona 15. huhtikuuta hyväntuulisesta puheensorista ja ajankohtaisista keskustelunaiheista, kun pohjoisen maakuntaliittojen eli Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan EU-hankerahoittajat, maksajat ja hallinnon väki kokoontuivat yhteisen pöydän ääreen. Kaksipäiväisen yhteistapaamisten tarkoituksena oli tiivistää maakuntaliittojen välistä yhteistyötä, vahvistaa keskinäistä oppimista sekä vaihtaa hyviä käytänteitä. – Pohjoisen maakuntaliitoilla on ollut tapana kokoontua vuosittain yhteisten asioiden ja oppimisen äärelle. Vierailukohteet ja järjestelyvastuut vuorottelevat ja tänä vuonna oli meidän vuoromme, kertoo Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala. Yhteisiä keskusteluita ja tilannekuvaa Keskiviikon teemana oli pohjoisen maakuntien tilannekuva ja yhteiset keskustelut. Päivän keskeisintä antia oli Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmakauden valmistelua vetävän, pääsihteeri Hanna Honkamäkilän alustus uuden ohjelmakauden 2028–2034 valmistelun etenemisestä. Lisäksi keskiviikon aikana käytiin läpi rakennerahasto-ohjelman toteumista ja vaihdettiin hyviä käytänteitä ja osaamista yhteisissä teemakeskusteluissa. – Teemakohtaiset keskustelut antavat EU-hankerahoittajille ja maksajille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia muiden vastaavia tehtäviä maakuntaliitoissa hoitavien kollegoiden kanssa. Keskusteluissa käytiin läpi konkreettisia esimerkkitapauksia, sisäisiä toimintamalleja sekä rahoituksen tilannetta eri maakunnissa. Arvokkaat keskustelut mahdollistavat vertaisoppimisen ja kokemusten vaihtamisen asiantuntijoiden välillä, tiivistää aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Hanke-esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta – robotiikasta oppimisympäristöihin Torstaina kolmenkymmenen hengen seurue tutustui Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamiin hankkeisiin. Päivä alkoi Oulun Ammattikorkeakoulusta (OAMK) Linnanmaan kampukselta löytyvästä Nuvelab -tutkimus- ja kehitysympäristöstä. Avoimessa kehitysympäristössä Nuvelabissa tutkitaan ja kehitetään hiilineutraaleja, energiatehokkaita ja autonomisia työkoneita. Se tarjoaa yrityksille ja tutkimuslaitoksille testausympäristön, kun ne haluavat korvata fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia ratkaisuja kestävämmillä vaihtoehdoilla tai kun ne haluavat edistää nollapäästöisten teknologioiden kehitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nuvelabin TKI-toimintaa esitteli OAMK:n kehittämispäällikkö Jukka Säkkinen. Nuvelabin jälkeen siirrytiin koulutuskuntayhtymä OSAO:n tiloihin Kontinkankaalle tutustumaan oppilaitoksen hankekehittämiseen. Samalla tutustuttiin Robohoiva -oppimisympäristöön. Hanketoimintaa ja sen organisoimista OSAO:lla esittelivät kehityspäällikkö Hanna Blomqvist sekä hankeasiantuntija Marjo Finnilä. RoboHoiva -oppimisympäristöä on kehitetty osana Pohjois-Pohjanmaan liiton osarahoittamaa RoboSoteLab-hanketta (EAKR). Hankkeessa edistettiin robotiikan ja älyteknologian hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa. RoboHoiva on uudenlainen oppimisympäristö, jossa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat oppivat hyödyntämään robotiikkaa ja älyteknologiaa omassa työssään. Vierailun aikana tutustuttiin muun…
