12.09.2025
Merialueiden turvallisuus ja huoltovarmuus puntarissa – uusi selvitys avaa kolme tulevaisuuden skenaariota Itämerellä
Suomi on käytännössä saari: huoltovarmuutemme ja yhteiskuntamme toimivuus nojaavat merikuljetuksiin. Mutta mitä tapahtuu, jos meriyhteytemme vaarantuvat? Miten varaudumme epävakaaseen tulevaisuuteen Itämerellä?
Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan vasta julkaistussa selvityksessä, Merialuesuunnittelu: Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus.
Capfulin toteuttama ja Suomen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän tilaama selvitys käsittelee Suomen merialuesuunnittelun kriittistä roolia huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden tukemisessa. Selvitys tarjoaa tilannekuvan turvallisuudesta Itämerellä, luo kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja esittää vision siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomen merialueilla.
Ensimmäisessä skenaariossa ”Suurvaltakamppailun pyörteissä” suurvaltojen valtakamppailu aiheuttaa lisääntyvää geopoliittista epävakautta Itämeren alueella ja turvallisuusriskit kasvavat. Toinen skenaario ”Myrskyn silmässä” avaa näkymän tilanteeseen, jossa sotatoimet Itämeren eteläosissa vaarantavat meriyhteydet koko Itämeren alueella. Kolmannessa skenaariossa ”Liennytyksen tuulet” geopoliittiset jännitteet puolestaan painuvat taka-alalle ja taloudellinen, poliittinen ja puolustuksellinen yhteistyö on tiivistä Naton ja EU:n kautta.
Pohjoisen merkitys näkyy merelläkin
Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen rooli näkyy etenkin kahdessa ensimmäisessä skenaariossa. Jos tilanne kärjistyy ja merilogistiikka häiriintyy Itämerellä, länsirannikon ja sen satamien merkitys korostuu. Pohjois-Pohjanmaan huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisiä satamia olisivat Oulun, Raahen ja Kalajoen satamat.
”Jos satamayhteydet ovat totaalisesti poikki, niin maayhteydet Ruotsin ja Norjan suuntaan Perämeren rannikkoalueen kautta ovat elinehto Suomelle. Yhteydet pohjoisen kautta parantavat ja korvaavat häiriintynyttä meriliikennettä”, toteaa suunnittelujohtaja Markus Erkkilä Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia kartoittavat skenaariot eivät välttämättä toteudu sellaisenaan. Tavallisesti skenaariot toteutuvat eri mallien yhdistelmänä.
”Voi käydä niinkin, että mielestämme epätodennäköisimmät skenaariossa esitetyt asiat alkavat toteutua. Näin kävi ensimmäisen merialuesuunnitelman ja skenaarioiden valmistuttua vuonna 2019 ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022”, huomauttaa maankäyttöpäällikkö Rauno Malinen Pohjois-Pohjanmaan liitosta.
Merialueilla tarve yhteistyölle
Skenaariot osoittavat, että tulevaisuus Itämerellä on monin tavoin epävarma ilmastonmuutoksen, geopoliittisten jännitteiden ja ympäristöuhkien haastaessa merellisiä toimijoita. Selvitys tuo suurimmat riskit esiin ja osoittaa samalla, että ratkaisut ovat mahdollisia – kunhan toimijat tekevät yhteistyötä.
”Omavaraisuuden ja rannikkoalueiden elinvoiman vahvistaminen, viranomaisyhteistyön kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen ovat konkreettisia keinoja lisätä vakautta merialueellamme”, tiivistää merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija Timo Rantanen.
Selvityksen kokonaisturvallisuusvisio on laadittu yhdessä eri toimijoiden kanssa, ja sen toteuttamisessa merialuesuunnittelulla on keskeinen rooli. Suunnittelussa erilaiset intressit voidaan yhdistää, jakaa tietoa ja varautua laajasti sekä kehittää merialueiden käyttöä turvallisesti ja kestävästi. Lisäksi hyvä meriympäristön tila ja esimerkiksi öljyonnettomuuksiin varautuminen ovat olennainen osa kansallista turvallisuutta.
Pohjois-Pohjanmaan liitto kuuluu merialuesuunnittelun koordinaatioryhmään, joka muodostuu kahdeksasta rannikon maakuntaliitosta. Työhön osallistuu myös ympäristöministeriö. Maakuntaliitot ovat tehneet merialuesuunnittelua vuodesta 2016 lähtien. Yhteistyötä tehdään 11 toimialalla, kuten energia, matkailu, liikenne ja meriympäristön tila. Merialuesuunnittelu on eri toimijoiden tarpeiden yhteensovittamista ja yhteistyötä. Yhteistyöverkostoon kuuluu lähes tuhat jäsentä.
Lisätiedot:
https://merialuesuunnittelu.fi/
meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/
Markus Erkkilä, suunnittelujohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto
p. 040 685 4045, markus.erkkila(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Rauno Malinen, maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto
p. 050 433 0306, rauno.malinen(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Essi Kärpijoki, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori
p. 040 707 3750, essi.karpijoki(at)mspfinland.fi
Timo Rantanen, merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelija
p. 041 454 8002, timo.rantanen(at)mspfinland.fi
