Eilen ja tänään Pohjois-Suomen kansanedustajat kokoontuivat Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun kaupungin yhdessä järjestämään kansanedustajatapaamiseen. Keskustelussa olivat geopoliittisen tilanteen vaikutukset pohjoisen logistiikkahankkeisiin ja erityisesti Rail Nordica-hanke. Kaikkien osallistujien kiinnostus edistää pohjoisia liikennehankkeita kertoo siitä, että asia on todellakin yhteinen puoluekannasta riippumatta. Tosin Rail Nordica ei ole vain liikennehanke, vaan kyseessä on strateginen ratkaisu muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Oulu on TEN-T-ydinverkon solmukohta ja pohjoisen logistinen keskus. Teollisuuden miljardiluokan investoinnit tarvitsevat toimivat ja varmat väylät maailmalle. Rail Nordicassa yhdistyvät pohjoisen ja koko Suomen turvallisuuden, talouden ja kansainvälisen saavutettavuuden. Turvallisuus ja huoltovarmuus Geopoliittinen shokki on muuttanut Suomen asemaa pysyvästi. Jos Itämeren liikenne häiriintyy, tarvitsemme toimivat vaihtoehtoiset…
Raportin mukaan toimivat sisämarkkinat ovat edelleen Euroopan talouden perusta, ja tärkein väline kestävän kilpailukyvyn rakentamisessa. Kymmenen tunnistetun sisämarkkinoiden esteen purkaminen on tärkeää Euroopan aseman parantamiseksi kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa. Raportti perustuu 29 mittariin, jotka kuvaavat muun muassa markkinoiden yhdentymistä, investointien kasvua ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Mittareista kuudessa on positiivisia muutoksia esimerkiksi jäsenmaiden välisessä osaamisen tunnustamisessa sekä InvestEU‑ohjelman teollista murrosta tukevien investointien määrän kasvussa. Negatiivisissa mittareissa esimerkiksi 15-vuotiaiden oppimistulokset ovat heikentyneet PISA-tutkimuksissa ja yksityiset investoinnit ovat vähentyneet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi vihreän siirtymän ammateissa on kasvava työvoimapula. Sisämarkkinoiden esteiden purkamisessa sekä EU-tasolla, että jäsenmaissa on käynnistetty uusi vaihe. Sisämarkkinastrategia on tunnistanut niin sanotut Terrible Ten -esteet, jotka haittaavat toimintaympäristöä ja joiden poistaminen on asetettu komissiossa kiireelliseksi tavoitteeksi. Esteet…
Interreg Auroran seuraavat hakukierrokset kehityshankkeille ja pienhankkeille aukeavat 9.2.2025. Molemmat hakukierrokset, hakukierros 8 kehityshankkeille ja hakukierros 6 pienhankkeille, ovat auki 9.2.-9.3.2026. Auroran puolella pienhankehaussa toimintalinja Specific objective 1.1 Research and innovation on suljettu. Myös Saamen puolen kehityshankkeissa Norjan puolen IR-rahoitus on suljettu. Ohjelman toteutusaikaa on pidennetty 30.6.2029 asti, joten tässä haussa on mahdollista hakea vielä kolmivuotisia hankkeita. Tarkempia tietoja avautuvista hakukierroksista. Lisätietoja: Interreg Auroran ohjelmakoordinaattori Niko Auer, niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi
Interreg Auroran valintakomitea päätti Trondheimissa 21.-22.1.2026 rahoitettavista hankkeista. Hakemuksia Interreg Aurora-ohjelmaan tuli 33 hakemusta sen seitsemännellä hakukierroksella. Saamen ohjelmaan hakemuksia oli kolme. Myönteisen rahoituspäätöksen saivat Interreg Auroran ohjelmassa 15 hakijaa. Saamen ohjelman puolelta kaksi hakemusta päätettiin viedä kirjalliseen menettelyyn ja lopulliset päätökset niistä tehdään viikon 7 aikana. Lisätietoja: Interreg Auroran ohjelmakoordinaattori Niko Auer, niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi
Vuosi 2026 on meille enemmän kuin yksi ohjelmavuosi – se on koko maakunnan näyteikkuna maailmalle. Oulu2026 tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalle näkyvyyttä, jota ei voi rahalla ostaa, ja jonka vaikutukset ulottuvat paljon kulttuurikenttää laajemmalle. Olemme jo nyt nähneet, miten kansainväliset matkailumedian jutut nostavat alueemme kartalle aivan uudella tavalla. Moni toimittaja ja matkanjärjestäjä tunnustaa, ettei olisi tullut tänne tutustumaan ilman tulevaa kulttuuripääkaupunkivuotta. Oulu2026 tekee siitä, mikä meille on arkea, jotain kansainvälisesti kiinnostavaa: pohjoinen luonto, omaleimainen kulttuuri, rohkea tekemisen tapa ja maakunnan monipuolinen tarjonta. Ja mikä tärkeintä – se tekee näkyväksi koko alueen, ei vain Oulun kaupunkia. Tämä on yhteinen mahdollisuus Pielavedeltä Ranualle, Kuhmosta Hailuotoon…
Euroopan komission OECD:ltä tilaama raportti esittää konkreettisia keinoja Suomen itäisten ja pohjoisten raja‑alueiden resilienssin ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Raportti julkistettiin Helsingissä 10. joulukuuta 2025, ja se tukee hallituksen käynnissä olevia pohjoisen ja itäisen Suomen ohjelmia. Raportin lähtökohtana ovat Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset, jotka ovat heikentäneet rajat ylittävää kauppaa ja matkailua sekä lisänneet taloudellista ja turvallisuuteen liittyvää epävarmuutta erityisesti raja‑alueilla. Samanaikaisesti alueita haastavat väestön ikääntyminen, muuttotappio ja geopoliittisen tilanteen kiristyminen. OECD:n mukaan aluekehityksen painopistettä tulee siirtää entistä vahvemmin kohti resilienssiä, huoltovarmuutta ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Selvityksen keskeinen viesti on, että turvallisuus ja resilienssi tulisi integroida osaksi kaikkea aluekehitystä. Niitä ei nähdä erillisinä teemoina, vaan…
Pohjois-Pohjanmaan liiton tammikuun uutiskirjeen teemana on matkailu. Uutiskirjeessä nostetaan esille erilaisia näkökulmia Pohjois-Pohjanmaan matkailuun. Yksi haastatelluista on Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari, jonka haastattelu julkaistaan ennakkoon kotisivuilla. Tammikuun uutiskirje tulee tilaajille keskiviikkona 28.1.2026. Jos et ole jo uutiskirjeen tilaaja, liity joukkoon. Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari: "Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa rauhaa ja irtiottoa arjesta" Kerro itsestäsi ja matkastasi matkailun pariin Visit Finlandin johtajaksi. Onko jokin yllättänyt sinut Visit Finlandissa tai sen toiminnassa? Joulukuun 15. päivä vuonna 2026 minulla tuli täyteen 15 vuotta Visit Finlandin palveluksessa. Olen valmistunut Helsingin Kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi ja ensimmäisen reilun vuosikymmenen työskentelin markkinointiviestinnän parissa. Toimin mediatoimistossa asiakkuusjohtajana ja…
Pohjois-Pohjanmaan väkiluku on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maakunnassa asui vuoden 2025 lopussa 418 130 asukasta. Väkiluku väheni vuoden aikana yhteensä 201 henkilöllä, mikä vastaa - 0,05 prosentin muutosta. Väestökehityksen taustalla on erityisesti maan sisäisen muuttoliikkeen tappion syveneminen. Pohjois-Pohjanmaan maakunta menetti muuttoliikkeessä muualle Suomeen yhteensä 1 819 asukasta, mikä on yli 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2024 ja suurin muuttotappio Pohjois-Pohjanmaan historiassa. Aiempien vuosien poikkeuksellisen suuri nettomaahanmuutto ei ole johtanut pysyvään väestön asettumiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Maakuntien välinen muuttotappio koostuu suurelta osin ulkomailla syntyneistä henkilöistä eli aiemmin Pohjois-Pohjanmaalle ulkomailta muuttaneista asukkaista, jotka ovat sittemmin muuttaneet toisiin maakuntiin. ”Luvut ovat…
Manner-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat kokoustivat Kuntatalolla Helsingissä 20. tammikuuta 2026. Kokouksessa maakuntahallitusten puheenjohtajien puheenjohtajaksi valittiin Johannes Koskinen (SDP) Hämeestä. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Etelä-Pohjanmaan Janne Sankelo (KOK) ja 2. varapuheenjohtajaksi Lauri Nikula (KESK) Pohjois-Pohjanmaalta. – Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyö on ollut toimivaa ja tiivistä. Samalla asenteella lähestyn kaikkien maakuntien yhteistyötä, Lauri Nikula toteaa. Maakuntahallitusten puheenjohtajien kokous on maakuntien liittojen vapaaehtoisuuteen perustuva poliittinen keskinäisen yhteistyön ryhmä, jonka toimikausi on sama kuin maakuntahallitusten toimikausi. – Valtion aluehallinnon mullistus korostaa tarvetta kehittää alueellista demokratiaa ja sen vaikuttavuutta. Siksi on tärkeää, että maakuntien liitot tekevät valtakunnallista yhteistyötä eri tasoilla. Maakuntahallitusten puheenjohtajien yhteistyöllä vahvistetaan maakuntien ääntä ja vaikutusmahdollisuuksia aluepolitiikassa, sanoo ryhmän…
Pohjois-Pohjanmaan liitossa on haettavana rahoitusta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. Avautuvan hakukierroksen yhteydessä Pohjois-Pohjanmaa liitto rahoittaa ainoastaan hankkeita, jotka ovat JTF -toimintalinjan seitsemän ”Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi” erityistavoitteen 7.1 ”Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä” mukaisia. Hakukierros on avoinna ajalla 26.1.-31.3.2026. Hakukierroksella saapuneiden hakemusten rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi enintään 2.000 000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (JTF ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 70% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainitun erityistavoitteen sisältöön sekä Pohjois-Pohjanmaan oikeudenmukaisuuden siirtymäsuunnitelmaan. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden on toteutettava ohjelma-asiakirjaa ja…
