04.05.2026
Pohjois-Suomen aluekehittämiskeskusteluissa korostuivat investoinnit ja saavutettavuus
Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen.
Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri – arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin.
Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten rahoituslähteiden yhteensovittaminen on avainasemassa.
Harvaan asutun pohjoisen elinvoima todettiin strategisesti tärkeäksi koko Suomelle. Pysyvä asutus raja-alueilla luo turvallisuutta ja mahdollistaa paikallisen ruoantuotannon. Pohjoisen energiainvestoinnit vahvistavat maan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa alueelle.
Keskusteluissa nostettiin esille etenkin saavutettavuuden ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin merkitys kriittisenä kehityskohteena Pohjois-Suomelle. Pohjoisen strateginen asema, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ilmastotekijät tekevät liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneverkoista kriittisiä. Investointeja tarvitaankin erityisesti liikenneyhteyksiin Ruotsin ja Norjan suuntaan aina itärajalta alkaen ja Pohjois-Suomen runkoyhteyksiin. Lisäksi on turvattava lentoyhteyksien jatkuvuus ja parannettava tieverkon kuntoa. Fyysisen saavutettavuuden rinnalla korostuu digitaalinen huoltovarmuus pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla. Myös energiaverkkoja on vahvistettava puhtaan siirtymän investointeja silmällä pitäen.
Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ylettyvää, pohjoisen Suomen toimintaedellytyksiä tukevaa strategista työtä. Pohjoisen ohjelman jatkuvuuden varmistaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen on tässä avainasemassa. Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteistyön käynnistyminen yhteistyössä alueiden kanssa on ensiarvioisen tärkeää ja siinä maakunnilla tulisi olla aktiivinen rooli.
Aluekehityskeskustelujen taustaa
Vuosittaiset aluekehityskeskustelut (ALKE-keskustelut) järjestettiin Pohjois-Suomen maakunnissa 26.3.2026. Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä tavoitteenaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistä. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin. Keskusteluiden pohjalta luodaan maakunnalliset tilannekuvat.
Keskustelujen lähtökohtana ovat valtioneuvoston aluekehittämispäätös, maakuntaohjelmat sekä aluekehityksen tilannekuva. Pohjoisten maakuntien osalta keskustelua rajattiin etenkin pohjoisen elinvoimaa ja saavutettavuutta tukeviin investointeihin sekä niihin liittyviin toimenpiteisiin. Lisäksi Pohjoisen ohjelman jatkuvuus yli hallituskausien oli yksi keskeisistä esille nostetuista teemoista.
Edustettuina ALKE-keskustelussa olivat Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Lapin, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan maakunnat toimijoineen. Valmistautuminen keskusteluihin tausta-aineiston ja keskusteluiden painotusten suunnittelun osalta tehtiin tiiviissä yhteistyössä. Pohjois-Pohjanmaan liitosta maakuntaa edustivat kehitysjohtaja Tiina Rajala, suunnittelujohtaja Markus Erkkilä sekä aluekehityspäällikkö Laura Kelhä.
Asiasanat:
maakunnan kehittäminen ja rahoitus
