19.12.2025
Pohjois-Pohjanmaa ja Norrbotten yhdistivät voimansa – Alueet allekirjoittivat yhteisen kannanoton tulevasta EU-rahoituksesta
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja Ruotsin Norrbottenin maakunnan poliittiset edustajat ottavat ensimmäistä kertaa yhdessä kantaa EU:n tulevaan rahoituskehykseen. Yhteinen kannanotto kohdistuu EU:n vuosien 2028–2034 budjettiesitykseen, jonka katsotaan heikentävän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asemaa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Norrbottenin välinen yhteistyö on jatkunut tiiviinä jo useiden vuosien ajan. Poliittiset edustajat ovat tavanneet säännöllisesti, ja yhteistyö on viime vuosina kehittynyt entistä strategisemmaksi. Viimeisin tapaaminen järjestettiin elokuussa 2024 Oulussa ja Limingassa. Pohjois-Pohjanmaan edustajien sitä edeltänyt vierailu suuntautui Luulajaan joulukuussa 2023.
– Yhteistyömme Norrbottenin kanssa on pitkäjänteistä ja perustuu yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Nyt viemme sen uudelle tasolle ottamalla yhdessä kantaa EU-rahoitukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pohjoiset maakunnat tekevät näin yhteisesti, sanoo Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Lauri Nikula.
Yhteistyön keskiössä ovat erityisesti liikenne- ja infrastruktuurikysymykset sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) asema EU:ssa. Selkein yhteistyöfoorumi on ollut NSPA-verkosto, jossa Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueet ajavat yhteisiä etujaan.
Huoli EU:n budjettiesityksestä yhdistää
Yhteinen kannanotto nähtiin tarpeelliseksi, koska Euroopan komission esitys EU:n uudeksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 ei sisällä Suomen ja Ruotsin EU-liittymissopimuksiin perustuvaa pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitusta. Tämä poikkeaa merkittävästi nykyisestä kaudesta 2021–2027.
Sekä Suomi että Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin vuonna 1995, ja molempien maiden liittymissopimuksissa tunnustetaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden pysyvät luonnon- ja väestöhaitat. Suomen ja Ruotsin hallitukset ovatkin omissa kannoissaan korostaneet NSPA-rahoituksen merkitystä myös tulevaisuudessa.
– EU-liittymissopimus velvoittaa Suomea ja EU:ta. Sen velvoitteita on kunnioitettava. Komission esitys vaarantaa oikeusvarmuuden ja pohjoisten alueiden tasapuolisen kohtelun, toteaa Itä- ja Pohjois-Suomen seuraavan rahoituskauden esityksiä valmisteleva pääsihteeri Hanna Honkamäkilä.
Maakuntien näkemyksen mukaan pohjoiset harvaan asutut alueet tarvitsevat jatkossakin vahvaa ja nykyaikaistettua koheesiopolitiikkaa. NSPA-alueen rahoitus on määriteltävä EU-asetuksessa selkeästi ja jaettava avoimin, kohdennetuin kriteerein.
– Norrbotten ja Pohjois-Pohjanmaa ovat luonnollisia kumppaneita ja liittolaisia. Molemmat ovat EU-tasolla relevantteja toimijoita turvallisuudessa ja teollisessa siirtymässä, Glenn Berggård, Norrbottenin maakuntahallituksen varapuheenjohtaja.
Katse tulevaan yhteistyöhön
Yhteinen kannanotto on osa laajempaa strategista yhteistyötä, jota Pohjois-Pohjanmaa ja Norrbotten haluavat edelleen syventää.
– Pohjois-Pohjamaalla ja Norrbottenilla on monia yhtäläisiä tekijöitä. Meitä yhdistäviä asioita ovat uusiutuva energia, panostukset datakeskuksiin ja vetytalouteen. Investoinnit raideliikenteeseen ja junayhteyksiin ovat tärkeitä. Meidän yhteinen tavoitteemme on saada yhteydet länteen paremmaksi. Tässä meillä on paljon yhteistä tekemistä edelleen, toteaa maakuntajohtaja Jussi Rämet.
Maakunnat keskustelevat parhaillaan yhteistyön jatkosta ja mahdollisista uusista yhteisistä ulostuloista esimerkiksi liikenteen, arktisen politiikan ja EU-vaikuttamisen saralla. Keskusteluja on käyty Pohjois-Pohjanmaan liiton vierailun yhteydessä Bodeniin ja Luulajaan 18.–19. joulukuuta.
Yhteinen kannanotto on osoitettu Suomen ja Ruotsin hallituksille, Euroopan komissiolle sekä Euroopan parlamentille.
Lisätiedot:
Pohjois-Pohjanmaan liitto
maakuntahallituksen puheenjohtaja Lauri Nikula, 040 913 5722, lauri.nikula@ouka.fi
maakuntajohtaja Jussi Rämet, 040 586 3877, jussi.ramet@pohjois-pohjanmaa.fi
pääsihteeri Hanna Honkamäkilä, 040 685 4040, hanna.honkamakila@pohjois-pohjanmaa.fi
