Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

04.11.2026

Pohjois-Pohjanmaa-palkinto Aatu Turpeiselle

Taustakankaalle on heijastettu vaaleahiuksisen ja parrakkaan miehen kasvot. Etualalla seisoo neljä ihmistä näyttämöllä palkintojen ja kukkien kanssa.

Vuoden 2026 Pohjois-Pohjanmaa-palkinto on myönnetty taivalkoskelaiselle sisällöntuottajalle ja yrittäjälle Aatu Turpeiselle. RebelWerks-kanavan perustaja on tehnyt Pohjois-Pohjanmaata tunnetuksi yhdistämällä kädentaidot, yritteliäisyyden ja digitaalisen sisällöntuotannon.

Turpeinen on rakentanut Taivalkoskelta käsin valtakunnallisen yleisön. Autoihin, koneisiin, rakentamiseen ja korjaamiseen keskittyvällä RebelWerks-kanavalla oli elokuussa 2026 noin 260 000 YouTube-tilaajaa ja yli 200 000 TikTok-seuraajaa. Vuoden 2025 Tubecon Awardsissa RebelWerks palkittiin sekä vuoden aihevaikuttajana että yleisön suosikkina.

Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa palkinnolla nostaa esiin myös nuoren yrittäjän esimerkin siitä, että valtakunnallisesti menestyvää luovan alan yritystoimintaa voi rakentaa pieneltä paikkakunnalta käsin. Turpeisen videoissa näkyvät mekaaninen osaaminen, korjaaminen, kekseliäisyys ja itse tekemisen kulttuuri. Samalla Taivalkoski, Koillismaa ja Pohjois-Pohjanmaa tulevat tutuiksi laajalle nuorelle yleisölle.

Palkinto luovutettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulun teatterissa 2. marraskuuta. Turpeinen osallistui tilaisuuteen videotervehdyksellä, ja palkinnon vastaanotti hänen puolestaan Taivalkosken valtuuston puheenjohtaja Harri Karjalainen.

Pohjois-Pohjanmaa-palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaasta työstä, joka tekee maakuntaa tunnetuksi ja vahvistaa sen identiteettiä.

Pohjois-Pohjanmaa-palkinto
Maakuntapäivät 2026 – esitykset

Aiheeseen liittyvät artikkelit

06.11.2023
Maakuntavaltuuston pj Mari-Leena Talvitien avauspuhe Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 6.11.2023

Arvoisa ministeri, arvoisat kuntien edustajat ja kaikki yhteistyökumppanit, hyvät osallistujat. Lämpimästi tervetuloa ja mukava, että olette saapuneet Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämille maakuntapäiville. Millainen on Pohjois-Pohjanmaa? Olemme maantieteellisesti Suomen 2. suurin maakunta. Kotimaakunta noin 416 000 ihmiselle. Olemme myös nuorten maakunta. Pohjoispohjalaisen keski-ikä on noin 40,2 vuotta.  Katseet kääntyvät monin tavoin pohjoiseen. Pohjoisesta on maailman monien muutosten myötä muodostumassa Suomelle kansallinen ja koko Euroopalle tulevaisuuskysymys niin turvallisuudessa kuin taloudessakin. Pohjoisen merkitys on entisestään korostunut, edelleen valitettavasti jatkuvan Venäjän raa’an hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.  Nykyisellään noin 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Suomenlahden kautta meriteitse. Suomenlahden meriliikenteen mahdollisessa häiriötilanteessa joudumme turvautumaan vaihtoehtoisiin reitteihin. Pohjoisen geopoliittinen tärkeys kiteytyy siihen, että tällaisessa tilanteessa turvaudutaan maayhteyksiin, joista ainoa kulkee Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan, ja siitä maailmalle. Pohjoinen on porttimme länteen. Turvallisuuden lisääntyvä painotus on saanut meidät pohtimaan, miten voimme luotettavimmin turvata maamme huoltovarmuuden myös kriisitilanteissa. Toimivat ja sujuvat liikenneyhteydet ovat turvallisuuden takaamisen ja talouskasvun edellytyksiä. Alueemme keskeisimmät yhteydet ovat kansallisesti tärkeitä.  Raiteilla liikkuvat vientieurot eli vientitonnit. Ne eivät äänestä. Rahti kulkee Oulun ja Raahen satamista raiteilla maksimikapasiteetilla. Sen vuoksi pääministeri Petteri Orpon hallitus toteuttaa Oulu-Liminka kaksoisraiteen. Sen suunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 alkupuolella. Toivottavasti valtioneuvosto tekee rahoituspäätöksen hankkeesta mahdollisimman nopeasti, jo vuoden 2024 aikana. Oulu-Liminka kaksoisraiteen jälkeen pahin tavaraliikenteen eli talouskasvun pullonkaula on Liminka-Ylivieska väli. Sen vuoksi tarvitsemme Liminka-Ylivieska-kaksoisraiteen. Siirretään keskustelu tunneista tonneihin.  Lentoyhteydet Pohjois-Pohjanmaalla toimivat markkinaehtoisesti. Lennot Ouluun ja Kuusamoon ovat alueemme saavutettavuuden edellytyksiä. Oulun lentojen osalta kulunut vuosi on ollut vaikea. Kun Norwegian lopetti reittilentonsa Oulun ja Helsingin välillä, vuorojen väheni, Finnairin pienempien koneiden ja kilpailun lakkaamisen vuoksi lentojen hinnat ovat olleet täysin kohtuuttomia ja saatavuus kortilla.   BusinessOulun, Oulun kaupungin sekä maakuntaliiton toimet uusien lentoyhteyksien ja operaattorien saamiseksi ovat olleet kunnianhimoisia ja monipuolisia. Näille me alueen kansanedustajat yhteistuumin olemme osoittaneet vahvasti poliittista tukea.   Finnair lisää marraskuussa vuoroja ja palauttaa suurempi koneita Oulun ja Helsingin välille. Lufthansa aloittaa joulukuussa lennot Oulusta Müncheniin. Olin keväällä neuvottelemassa Petteri Orpon hallitusohjelman Puhtaan energian Suomi -osiota,…

01.11.2021
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen tervehdyspuheenvuoro maakuntapäivillä 1.11.2021

Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Hyvät pohjoispohjalaiset, arvoisat juhlavieraat, oululaisena ja pohjoispohjalaisena olen otettu mahdollisuudesta tervehtiä 90-vuotiasta Pohjois-Pohjanmaan liittoa. Kunnia tuntuu aivan erityiseltä, sillä itselleni liitto on ollut merkittävä väylä tutustua paitsi alueelliseen päätöksentekoon, myös alueelliseen yhteistyöhön ja omiin juuriin entistä vahvemmin. Kun näissä tehtävissä on, oppii laaja-alaisesti sen, mistä on lähtöisin, kun on lähtöisin Pohjois-Pohjanmaalta. Sitä tunnetta kuvastaa hyvin oululaisrunoilija Samuel Gustaf Berghin (1803-1852) runo Oma maa: Oi Te' pohjolan kesäiset yöt, jona aurinko loistaa Myötensä päillyen veen vienosa taivahan kans'! Teille jos Onnitar sois mun vielä, niin tuntisin kaikki Saaret ja salmet ja myös taivaalla tähet ja kuun. Siellä mun huoleni on, ja siellä ne muinosat muistot, - Sinne mun kultani jäi, sinne mun ystävät myös. – Huoleti kiitelkööt muut Alppein seutuja kauniiks'; Kauniimpi, kalliimpi on mulla mun syntymä maa. Voin samaistua vahvasti Berghin runon tunteisiin. Pohjois-Pohjanmaa on ennen kaikkea koti. Kun työviikon jälkeen Ouluun tullessa junan ikkunasta avautuva maisema pakenee kauemmas horisonttiin, tuntuu, että rintakehä aukeaa ja on kevyempi hengittää. Kun maiseman mäet ja nyppylät tasaantuvat, tasaantuvat myös kiireiset ajatukset ja seesteisyys valtaa mielen. Kotiinpaluu asettaa asiat kirjaimellisesti perspektiiviin. Täällä ihmisen on hyvä asettua aloilleen. Vahva tunneside ei rajoitu ainoastaan maisemaan. Myös meistä pohjoispohjalaisista tuntuu huokuvan tiettyä vakautta ja varmuutta. Tunne on vaikea pukea sanoiksi. Kun katsoo silmiin pohjoispohjalaista, ei edessä ole minkäänlaista teennäisyyden verhoa. Oululaisittain sanottaisiin, että ollaan ölövejä. Eli luotetaan terveellä tavalla itseen ja rohjetaan olla ja kohdata toinen silmän tasalta, suoraan ja välittömästi. Pohjoispohjalaiselle poliitikon ei auta heilutella huulia tavan vuoksi. Pitää olla aidosti läsnä, puhua asiaa ja näyttää myös teoin, että sanat pannaan toteen. Toisaalta suoruus, selkeys ja avoimuus varmistavat, että pohjoispohjalaisen kanssa puhuessa tuntee seisovansa vankalla maaperällä, jossa luottamus ansaitaan ja sitä vaalitaan. Olen aika varma, että tämä ominaisuus edesauttaa kykyämme verkottua ja tehdä yhteistyötä. Reiluun kaveriin on helppo luottaa. Hyvät ystävät, 1930-luvun alussa perustettu,…