Uutiset

06.11.2023

Maakuntavaltuuston pj Mari-Leena Talvitien avauspuhe Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 6.11.2023

Arvoisa ministeri, arvoisat kuntien edustajat ja kaikki yhteistyökumppanit, hyvät osallistujat.

Lämpimästi tervetuloa ja mukava, että olette saapuneet Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestämille maakuntapäiville.

Millainen on Pohjois-Pohjanmaa? Olemme maantieteellisesti Suomen 2. suurin maakunta. Kotimaakunta noin 416 000 ihmiselle. Olemme myös nuorten maakunta. Pohjoispohjalaisen keski-ikä on noin 40,2 vuotta. 

Katseet kääntyvät monin tavoin pohjoiseen. Pohjoisesta on maailman monien muutosten myötä muodostumassa Suomelle kansallinen ja koko Euroopalle tulevaisuuskysymys niin turvallisuudessa kuin taloudessakin. Pohjoisen merkitys on entisestään korostunut, edelleen valitettavasti jatkuvan Venäjän raa’an hyökkäyssodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.

 Nykyisellään noin 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee Suomenlahden kautta meriteitse. Suomenlahden meriliikenteen mahdollisessa häiriötilanteessa joudumme turvautumaan vaihtoehtoisiin reitteihin. Pohjoisen geopoliittinen tärkeys kiteytyy siihen, että tällaisessa tilanteessa turvaudutaan maayhteyksiin, joista ainoa kulkee Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin ja Norjaan, ja siitä maailmalle. Pohjoinen on porttimme länteen. Turvallisuuden lisääntyvä painotus on saanut meidät pohtimaan, miten voimme luotettavimmin turvata maamme huoltovarmuuden myös kriisitilanteissa.

Toimivat ja sujuvat liikenneyhteydet ovat turvallisuuden takaamisen ja talouskasvun edellytyksiä. Alueemme keskeisimmät yhteydet ovat kansallisesti tärkeitä. 

Raiteilla liikkuvat vientieurot eli vientitonnit. Ne eivät äänestä. Rahti kulkee Oulun ja Raahen satamista raiteilla maksimikapasiteetilla. Sen vuoksi pääministeri Petteri Orpon hallitus toteuttaa Oulu-Liminka kaksoisraiteen. Sen suunnitelmien arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 alkupuolella. Toivottavasti valtioneuvosto tekee rahoituspäätöksen hankkeesta mahdollisimman nopeasti, jo vuoden 2024 aikana.

Oulu-Liminka kaksoisraiteen jälkeen pahin tavaraliikenteen eli talouskasvun pullonkaula on Liminka-Ylivieska väli. Sen vuoksi tarvitsemme Liminka-Ylivieska-kaksoisraiteen. Siirretään keskustelu tunneista tonneihin.

 Lentoyhteydet Pohjois-Pohjanmaalla toimivat markkinaehtoisesti. Lennot Ouluun ja Kuusamoon ovat alueemme saavutettavuuden edellytyksiä. Oulun lentojen osalta kulunut vuosi on ollut vaikea. Kun Norwegian lopetti reittilentonsa Oulun ja Helsingin välillä, vuorojen väheni, Finnairin pienempien koneiden ja kilpailun lakkaamisen vuoksi lentojen hinnat ovat olleet täysin kohtuuttomia ja saatavuus kortilla. 

 BusinessOulun, Oulun kaupungin sekä maakuntaliiton toimet uusien lentoyhteyksien ja operaattorien saamiseksi ovat olleet kunnianhimoisia ja monipuolisia. Näille me alueen kansanedustajat yhteistuumin olemme osoittaneet vahvasti poliittista tukea. 

 Finnair lisää marraskuussa vuoroja ja palauttaa suurempi koneita Oulun ja Helsingin välille. Lufthansa aloittaa joulukuussa lennot Oulusta Müncheniin.

Olin keväällä neuvottelemassa Petteri Orpon hallitusohjelman Puhtaan energian Suomi -osiota, yhdessä ministeri Ranteen kanssa. Neuvotteluiden tuloksena linjasimme, että hallituksena tavoitteena on puhtaan sähkön tuotannon kaksinkertaistamista ja 10 prosentin osuutta EU:n puhtaan vedyn tuotannosta. Nämä mahdollistavat myös tulevaisuudessa energiaintensiivisen teollisuuden toiminnan Suomessa ja alueellamme.

 Puhtaan energian tavoitteeseen pääseminen edellyttää parannuksia yritysten toimintaedellytyksiin, luvituksen sujuvuuteen sekä tietysti Suomessa ominaiseen hyvään yhteistyöhön.

 Viime kädessä puhtaan energian tuplaaminen tarkoittaa Suomelle merkittäviä teollisia investointeja ja niiden myötä työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomella on käsillä historiallinen tilaisuus hyötyä globaalista puhtaan siirtymän investointiaallosta. Se tarjoaa teollisuuden uudistumiselle suurimman muutosvoiman vuosikymmeniin. Tästä yksi esimerkki alueellamme on päästöttömän sähkön myötä hiilivapaata terästä tulevaisuudessa valmistava SSAB:n tehdas Raahessa.

Maailman siirtyessä kohti hiilineutraaliutta ratkaisevassa roolissa on päästötön sähköntuotanto. Se mahdollistaa monien perinteisten teollisuuden alojen uudistumisen maapallon kantokyvyn rajoihin sopiviksi. Tässä murroksessa pohjoisella Suomen on monia mahdollisuuksia.

Meillä Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan jo nyt yli 40 prosenttia koko maan tuulivoimasähköstä ja pelkästään Pohjois-Pohjanmaalle on suunnitteilla tuulivoiman miljardi-investointeja. Pohjois-Pohjanmaan liitto tekee tätä tukevaa työtä osakartoittamalla alueita, jotka soveltuvat tuulivoimatuotantoon, ja alueita, jotka eivät. Tämä osaltaan tiivistää kuntien yhteistyötä ja luo pohjaa tuulivoiman hyväksynnälle.

 Alueellisten onnistumisten lisäksi tarvitsemme kansallisia toimia tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden kasvattamiseksi. Orpon hallitus kiinnittääkin erityistä huomiota lisäämällä velvoitteita esimerkiksi voimaloiden purkuun ja alueiden ennallistamiseen liittyen sekä korjaamalla maanomistajien asemaa koskevia epäkohtia.

Merituulivoiman rakentamiselle hallitus asetti kunnianhimoisen tavoitteen unohtamatta esimerkiksi luvitukseen ja verotukseen liittyvien pelisääntöjen viipymätöntä selkeyttämistä. 

Ydinvoiman osalta hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset, joissa hakijoiden taustat ovat kansallisen turvallisuuden kannalta hyväksyttävät. Myös ydinenergialaki uudistetaan ministeri Kai Mykkäsen johdolla vuoteen 2026 mennessä siten, että hankkeiden sujuvuutta parannetaan ja modulaaristen pienydinreaktoreiden rakentamista helpotetaan.

On mahdollista, että Pyhäjoen Hanhikivelle kaavoitetulle ydinvoima-alueelle etsitään lähivuosina vaihtoehtoista toimittajaa tai kenties rakennetaan pienydinvoimaloita. Olisiko tässä maakuntamme yhdeksi uudeksi energiaratkaisuksi?

On tärkeää, että Suomeen kotiutetaan jalostavan teollisuuden investointeja sen sijaan, että Suomesta vietäisiin merkittäviä määriä sähköä tai jalostamatonta vetyä.

Lisääntyvä puhtaan energian tuotanto koko maassa laskee myös meitä kaikkia viime talvena huolestuttaneen kuluttajasähkön hintaa.

Suomella voi myös olla merkittävä rooli Euroopan energiaomavaraisuudessa ja kyvyssä olla vihreän siirtymän etujoukoissa. Kyse on Suomen ja Euroopan turvallisuudesta, maamme talouskasvusta ja alueemme työpaikoista.

Orpon hallitus tavoittelee, että Suomessa tehtäisiin enemmän panostuksia tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tavoitteena on, että Suomessa panostettaisiin T&K-työhön neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Sen vuoksi hallitus toteuttaa parlamentaarisesti sovitut historialliset T&K-panostukset. Ensi vuodelle julkinen rahoitus kasvaa noin 280 miljoonaa euroa.

Tämän ohella tarvitaan elinkeinoelämän ja suurten yritysten lisäpanostuksia sekä pk-yritysten uutta T&K-toimintaa. Tähän hyvä kannustin on yritysten T&K-verovähennys. Yritykset voivat vähentää jo vuoden 2023 verotuksessa T&K-toiminnasta aiheutuneita palkkakuluja ja ostettuja T&K-palveluita. 

Pohjois-Pohjanmaalla on Suomen korkeimpia T&K-panostusten ja bruttokansantuotteen suhdelukuja. Meillä T&K-panostukset ovat jo nykyisellään 5,3 prosenttia BKT:sta, josta yksityisten panostusten osuus on yli 70 prosenttia. Olemme kansallisessa vertailussa edelläkävijä. Siitä huolimatta meidän täytyy jatkaa edelläkävijyyttämme ja tavoitella myös osaamme julkisten panostusten kasvusta.

Toivon, että Oulun ja 30 muun paikkakunnan yhteinen matka Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 näkyy ja kuuluu ensi vuonna alueellamme. Oulu 2026 ja sen arktiseen asenteeseen pohjautuva ”rohkeasti reunalla” kantava ajatus on oiva keino luoda osaltaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä ja samalla monipuolista kulttuuri-ilmastonmuutosta maakuntaamme, laajemmin pohjoiseen. Pienistä asioista voi kasvaa yhdessä jotain valtavan merkityksellistä.

Meillä pohjoisen alueen toimijoilla oli uuteen hallitusohjelmaan selkeä tavoite: Suomi tarvitsee Pohjoisen ohjelman. Teimme keväällä yhteistuumin töitä sen eteen, jotta se kirjattiin pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmassa lukee, että valtioneuvoston kanslian johdolla valmistellaan Pohjoinen ohjelma. Tämä osoittaa sen, että pohjoisen merkitys ymmärretään tärkeäksi nyt myös hallituksen tasolla. Huoltovarmuuden vahvistamisen lisäksi pohjoisen ohjelman avulla voimme entisestään vauhdittaa pohjoisen Suomen teollisuuden kestävää kasvua koko Suomen hyväksi. 

 Pohjoisen ohjelma esivalmistelu on käynnistynyt pääministerin valtiosihteeri Risto Artjoen johdolla valtioneuvoston kansliassa. Hallitusohjelmatekstin mukaisesti Pohjoisen ohjelman valmistelutyötä tukemaan perustetaan neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa.

Jotta saamme nämä mahdollisuudet hyödynnettyä, ratkaisevaa on toimiva yhteistyö.

Kun aikanaan toimin Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, rakensimme uutta Oulua. Tapasin sanoa, että jokainen voi tässä nopeassa tiedonvälityksen maailmassa kilpailla itsensä hengiltä, mutta tulevaisuudessa menestyvät ne, jotka solmivat kumppanuuksia – vaikka pahimman kilpailijan kanssa.

Yhteistyö ei saa rajoittua vain yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kaupunkien, alueiden ja maakuntaliittojen tasolle, vaan sen on oltava valtioiden välistä. Kun Suomi, Ruotsi ja Norja yhdistävät voimansa, voimme saavuttaa enemmän ja hyötyä yhteisistä mahdollisuuksistamme. 

Tänään on myös keskustelun ja verkostoitumisen aika. Huomisen hyvinvoinnin ja tulevaisuuden rakentamiselle on entistä voimakkaampi tarve ja tilaus. Se tarkoittaa ideointia ja ideoiden jalostamista, yhteistyötä ja kumppanuuksia, läheltä tai kauempaa. Kuten tiedetään hyvään, toimivaan ideaan riittää yksi, mutta toteutukseen tarvitaan kumppaneita.