Region Norrbotten vieraili Pohjois-Pohjanmaan liiton vieraana maanantaina ja tiistaina. Pidimme yhteiskokouksen Norrbottenin ja Pohjois-Pohjanmaan ajankohtaisista asioista.
Kokouksessa keskustelimme erityisesti logistisista rajat ylittävistä yhteyksistä, koheesiopolitiikasta ja Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta.
Kansainvälisen päivittäisen junaliikenteen käynnistyminen Oulun ja Haaparannan välillä
Pohjois-Pohjanmaan liitto on esittänyt Suomen hallitukselle, että vuoden 2025 talousarvioon sisällytetään rahoitus kansainvälisen päivittäisen Oulun ja Haaparannan välisen junaliikenteen mahdollistamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön ostosopimukseen tulisi osoittaa valtion talousarvioon 2,1 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.
Matkustajaliikenteen avaaminen rajan yli mahdollistaisi matkailun kehittämisen, ja ratayhteys palvelisi myös Perämerenkaaren työaluetta.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 Oulussa ja maakunnassa hyötyisi myös suuresti paremmasta junayhteydestä Ruotsiin.
Pohjoiset harvaan asutut alueet ja koheesiopolitiikka
EU:n koheesiopolitiikassa tärkein tavoite on säilyttää pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasema.
Perinteisen koheesiopolitiikan lisäksi koheesiopolitiikassa voidaan tunnistaa myös uusia rahoitus- ja toteutustarpeita. EU:n elpymisvälineen RRF:n täysimääräisen käytön ongelmana on, että se on tehty alueiden kustannuksella. RRF on keskitetysti hallittu ja valtion johtama. Valtakunnallisen toteutuksen sijaan kehittämistoiminnan tulee edelleen olla aluelähtöistä.
Koheesiopolitiikka tukee EU:n sisämarkkinoita. EU:n sisämarkkinat ovat 450 miljoonan kuluttajan yhteismarkkinat, joilla tavarat liikkuvat vapaasti. 60 % Suomen viennistä suuntautuu sisämarkkina-alueelle.
EU:n on otettava huomioon EU:n ulkorajan tilanne idässä. Rajat ylittävän rahoituksen menetys Itä-Suomessa tulee korvata jollain tavalla.
Yhteistyön lisääminen Norrbottenin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton välillä EU:n teollisuuspolitiikassa
Keskustelussa nousi esille yhteisiä ehdotuksia EU-rahoituksen saamiseksi teollisuuden kehittämisen. Näitä ovat mm. Perämeren kaaren alueelliset vetylaaksot, kriittisten mineraalien louhinta ja rikastaminen sekä langaton teknologia.
Molemmilla alueilla on merkittävää raskasta teollisuutta, kuten SSAB. Molemmat alueet kärsivät jo nyt työvoimapulasta.
Vihreän siirtymän sosioekonomiset vaikutukset Norbottenissa
Norrbottenin maakunta on julkaissut raportin ”Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset vihreässä siirtymässä”. Raportin pääviesti oli, että alueen uusteollistuminen lisää kansallista bruttokansantuotetta 2-3 %, verotuloja 1,5-3,5 miljardia euroa ja viennin arvoa 10 miljardia euroa. Se luo uusia työpaikkoja ja vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Vaikutukset alueelliseen talouteen ovat valtavat, mutta myös uusien asuntojen ja infrastruktuurin tarve on suuri. Vihreän siirtymän teollistuminen merkitsee myös energian kysynnän voimakasta kasvua.
Ruotsin hallitus julkisti kesän aikana oman Pohjois-Ruotsin strategiansa. Se sisältää monia kehittämisehdotuksia.
Region Norrbotten vieraili Pohjois-Pohjanmaan liiton vieraana maanantaina ja tiistaina. Pidimme yhteiskokouksen Norrbottenin ja Pohjois-Pohjanmaan ajankohtaisista asioista.
Kokouksessa keskustelimme erityisesti logistisista rajat ylittävistä yhteyksistä, koheesiopolitiikasta ja Euroopan unionin teollisuuspolitiikasta.
Kansainvälisen päivittäisen junaliikenteen käynnistyminen Oulun ja Haaparannan välillä
Pohjois-Pohjanmaan liitto on esittänyt Suomen hallitukselle, että vuoden 2025 talousarvioon sisällytetään rahoitus kansainvälisen päivittäisen Oulun ja Haaparannan välisen junaliikenteen mahdollistamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön ostosopimukseen tulisi osoittaa valtion talousarvioon 2,1 miljoonaa euroa vuodesta 2025 alkaen.
Matkustajaliikenteen avaaminen rajan yli mahdollistaisi matkailun kehittämisen, ja ratayhteys palvelisi myös Perämerenkaaren työaluetta.
Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2026 Oulussa ja maakunnassa hyötyisi myös suuresti paremmasta junayhteydestä Ruotsiin.
Pohjoiset harvaan asutut alueet ja koheesiopolitiikka
EU:n koheesiopolitiikassa tärkein tavoite on säilyttää pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasema.
Perinteisen koheesiopolitiikan lisäksi koheesiopolitiikassa voidaan tunnistaa myös uusia rahoitus- ja toteutustarpeita. EU:n elpymisvälineen RRF:n täysimääräisen käytön ongelmana on, että se on tehty alueiden kustannuksella. RRF on keskitetysti hallittu ja valtion johtama. Valtakunnallisen toteutuksen sijaan kehittämistoiminnan tulee edelleen olla aluelähtöistä.
Koheesiopolitiikka tukee EU:n sisämarkkinoita. EU:n sisämarkkinat ovat 450 miljoonan kuluttajan yhteismarkkinat, joilla tavarat liikkuvat vapaasti. 60 % Suomen viennistä suuntautuu sisämarkkina-alueelle.
EU:n on otettava huomioon EU:n ulkorajan tilanne idässä. Rajat ylittävän rahoituksen menetys Itä-Suomessa tulee korvata jollain tavalla.
Yhteistyön lisääminen Norrbottenin ja Pohjois-Pohjanmaan liiton välillä EU:n teollisuuspolitiikassa
Keskustelussa nousi esille yhteisiä ehdotuksia EU-rahoituksen saamiseksi teollisuuden kehittämisen. Näitä ovat mm. Perämeren kaaren alueelliset vetylaaksot, kriittisten mineraalien louhinta ja rikastaminen sekä langaton teknologia.
Molemmilla alueilla on merkittävää raskasta teollisuutta, kuten SSAB. Molemmat alueet kärsivät jo nyt työvoimapulasta.
Vihreän siirtymän sosioekonomiset vaikutukset Norbottenissa
Norrbottenin maakunta on julkaissut raportin ”Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset vihreässä siirtymässä”. Raportin pääviesti oli, että alueen uusteollistuminen lisää kansallista bruttokansantuotetta 2-3 %, verotuloja 1,5-3,5 miljardia euroa ja viennin arvoa 10 miljardia euroa. Se luo uusia työpaikkoja ja vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä.
Vaikutukset alueelliseen talouteen ovat valtavat, mutta myös uusien asuntojen ja infrastruktuurin tarve on suuri. Vihreän siirtymän teollistuminen merkitsee myös energian kysynnän voimakasta kasvua.
Ruotsin hallitus julkisti kesän aikana oman Pohjois-Ruotsin strategiansa. Se sisältää monia kehittämisehdotuksia.
Satama-asiat esillä Itämeren merityöryhmän kokouksessa Oulussa
07.06.2024 / 12:48
Euroopan merellisten reuna-alueiden yhteistyöjärjestö CPMR:n Itämeren komission merityöryhmä kokoontui 3.-4.6 kokoukseen Oulussa. Kokouksen aiheena oli Itämeren satamien rooli.
Tilaisuudessa kuultiin mm. entisen Puolustusvoimien tiedustelupäällikön, kansanedustaja Pekka Toverin katsaus Itämeren turvallisuustilanteeseen sekä esityksiä Oulun ja Tukholman satamista sekä Raahen seudulta. Uudessa TEN-T -asetuksessa Oulun satama nousi kattavalta verkolta ydinverkolle.
” Satamat ovat olleet tärkeä aihe merityöryhmän asialistalla tällä EU-mandaattikaudella ja niiden merkitys tulee Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi entisestään korostumaan tulevaisuudessa. On myös tärkeää turvata riittävä CEF-rahoitustaso satamien investointien tueksi. Keskeisten kumppanialueidemme osallistuminen merityöryhmän kokoukseen Oulussa oli erityisen arvokasta.”, toteaa merityöryhmän puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen jäsen Sari Nurro.
Tiistaina 4.6 merityöryhmä teki vierailun Raahen satamaan, missä esiteltiin sataman roolia Pohjois-Pohjanmaan energiamurroksen ja tuulivoimakuljetusten keskiössä. Raahen satama on kasvanut tuulivoimakuljetusten myötä yhdeksi Suomen vilkkaimmista satamista.
”Käynti Raahen satamassa oli mielenkiintoinen kokemus kumppanialueiden edustajille nähdä monipuolisen energia- ja kiertotaloussataman toimintaa käytännössä.”, Nurro jatkaa.
Euroopan merellisten reuna-alueiden yhteistyöjärjestö CPMR on kaikkiaan 24 maassa toimiva 150 alueen välinen kansainvälinen yhteistyöjärjestö, joka jakautuu kuuteen alueelliseen komissioon. Pohjois-Pohjanmaan liitto toimii aktiivisesti CPMR:n Itämeren komissiossa yhdessä muiden jäsenalueiden kanssa Suomesta, Ruotsista, Saksasta ja Virosta.
Naton DIANA-ohjelma luo Oulun alueen yrityksille mahdollisuuksia puolustusteollisuudessa
07.06.2024 / 07:51
Suomi on ollut reilun vuoden Naton jäsen. Jäsenyys on vaatinut muutosta ajattelussamme. Oman maan puolustamisen lisäksi olemme nyt liittokunnan jäsen. Meidän velvollisuutemme on huolehtia, että Naton tarpeiden yhteensovittamisen ohella Nato-kumppanimme ymmärtävät meidän erityispiirteemme ja tarpeemme.
Naton jäsenenä Suomi on liittynyt mukaan Naton tutkimus- ja innovaatioaloitteisiin. Erityisen merkittävä Oululle oli Naton DIANA-ohjelman päätös.
DIANA on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. DIANA toteuttaa Naton innovaatiopolitiikka, mikä pohjaa uusiin murroksellisiin teknologioihin. Suomessa DIANA-ohjelman rakenne on kansallinen yrityskiihdyttämö ja kaksi testikeskusta, 6G Testikeskus Oulun yliopiston koordinoimana, ja toinen VTT:n avaruus- ja kvanttiteknologian testikeskus. Toimipaikkoina DIANA:lla ovat Oulun ja Espoon lisäksi Sodankylä.
Suurvaltakilpailussa murrokselliset teknologiat ovat elintärkeitä kilpailuedun säilyttämiseksi yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden alalla. Alalla on oltava käytössään viimeinen tieto uusimmista teknologioista. Usein tämä tieto löytyy nykyään pienistä startup -yrityksistä.
Aikaisemmin monet murrokselliset teknologiat kehitettiin puolustuskäyttöön, josta ne levisivät siviilikäyttöön. Kuuluisa esimerkki puolustushallinnon rahoituksella tehdyistä innovaatioista on Yhdysvaltain ARPANET, josta kehittyi internet. Tänä päivänä tilanne on kääntynyt osittain toisinpäin. Teknologia kehittyy kovaa vauhtia ja yritysvetoisesti.
Kaikki yrittäjät eivät välttämättä koe puolustusteollisuutta alaksi, jolle ensi sijassa halutaan suuntautua. DIANA-ohjelman idea on etsiä ja löytää sellaisia siviilipuolen sovelluksia, joita voitaisiin hyödyntää myös puolustusalalla.
DIANA:ssa haetaan erityisesti innovatiivisia ratkaisuja, jossa on kriittinen kaksikäyttömahdollisuus. Sovellusta voidaan siis käyttää siviili- ja sotilaspuolella. Puolustusalalla on paljon salassa pidettävää tietoa. DIANA:n tavoite on lähtökohtaisesti olla sellaisen tiedon ohjelma, jossa tieto ei ole salassa pidettävää. Jos siviiliteknologinen sovellus on hyödynnettävissä puolustusalalla, asian luonne muuttuu.
DIANA:n yrityskiihdyttämössä syntyvät yritysten teolliset ja tekijänoikeudet (IPR) jäävät yrityksille. Idea on tuoda yhteen erilaisia ihmisiä fyysisesti, jolloin ymmärretään paremmin erilaiset ongelmat riippuen mistä näkökulmasta asiaa katsotaan.
DIANA-ohjelman koko testikeskusverkosto on yritysten käytössä. Tavoite on, että yritys ymmärtää puolustussektorin markkinoiden luonteen. DIANA on osa Naton toimintaa, jolloin se tarjoaa pääsyn Naton ja liittokunnan maiden markkinoille.
DIANA-ohjelmaan pääsee mukaan yrityksille suunnatun haasteohjelman kautta. DIANA-ohjelmaan valittava yritys saa kuuden kuukauden intensiivisen koulutus- ja mentorointipaketin puolustusmarkkinoille pääsyä varten. Yrityskehitysohjelma tukee teknologian kehittämistä ja demonstrointia liiketoiminnan kiihdyttämiseksi puolustusalalle. Mentorointia tarjotaan erilaisilta asiantuntijoilta niin teollisuudesta, rahoituksesta, tutkimussektorilta, loppukäyttäjiltä kuin valtionvallalta.
Yrityskehitysohjelmaan haetaan mukaan vuotuisen kohta avautuvan haastekampanjan avulla. Haasteet ovat ohjelman teemoja. Viime vuonna haasteita oli kolme ja tänä vuonna niitä on viisi. Hakemuslomake haastekampanjaan osallistumiseksi on yksinkertainen, minkä takia oman idean selkeään esittämiseen kannattaa panostaa.
Haastekampanjan ensimmäisessä vaiheessa yritys saa 100 000 euroa. Toiseen vaiheeseen valitaan supistettu joukko yrityksiä ja rahoitusta annetaan 300 000 euroa. Viimeistään tässä vaiheessa asiaa käydään läpi myös potentiaalisten investorien kanssa. DIANA tarjoaa luotettavan investoijaverkoston, johon Suomesta kuuluu Teollisuussijoitus TESI.
DIANA:n viime vuoden teemat olivat energiaturvallisuus, tiedon turvallinen jakaminen ja havainnointi- ja valvontajärjestelmät. Ilmastonmuutoksen ja digitaalisuuden aiheuttamat turvallisuusuhat koskevat yhtä lailla siviili- kuin sotilassovelluksia.
Energiaverkkojen kehittäminen on tästä hyvä esimerkki. Ilmastonmuutos ja vihreään energiaan siirtyminen vaikuttavat Naton ja EU:n jäsenvaltioiden sotilasliikenneinfrastruktuurin ja -valmiuksien häiriönsietokykyyn ja energiaturvallisuuteen.
Suomen yrityskiihdyttämö ja testiverkosto on täydessä valmiudessa tammikuussa 2025, jolloin se osallistuu täysipainoisesti tänä vuonna valittavien DIANA-ohjelman yritysten tukemiseen.
DIANA tarjoaa yrityksille mahdollisuuden parantaa liiketoimintamahdollisuuksiaan verkostoitumalla Naton transatlanttisessa ekosysteemissä. Se vahvistaa myös kansallista teknologista ja teollista osaamista ja on paikka yhteensovittaa ja omaksua Naton TKI-filosofia.
Hanna Honkamäkilä toimii kansainvälisten asioiden päällikkönä Pohjois-Pohjanmaan liitossa.
Hannu Nikurautio on tutkimusjohtaja Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen tutkimuskeskuksessa.
Kiinteän laajakaistarakentamisen lain 1262/2020 mukaista tukea on haettavissa Haapaveden kaupungin alueella. Pohjois-Pohjanmaan liitolle osoitetut hakemukset on toimitettava viimeistään 17.6 klo 12.00 mennessä sähköisenä osoitteella kirjaamo@pohjois-pohjanmaa.fi
Lisätietoa hankealueesta, hakumenettelystä ja valintaperusteista löytyy osoitteesta https://www.pohjois-karjala.fi/laajakaista.
Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa
21.05.2021 / 09:13
Eva Pongracz, Professori Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä
Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit – joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin – pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.
Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta.
Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi.
Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä on merkittävä. Kiertokaaren tekemät sekajätteen lajittelututkimukset osoittivat, että poltettavan jätteen seassa on aivan liikaa kierrätettäväksi kelpaavaa tavaraa, jopa 75 prosenttia. Tästä kolmasosa on ruokaa ja loput pakkausmateriaaleja, muovia ja paperia. Tästä ei kuitenkaan kannata syyttää pakkauksia, sillä ne ovat vain (yli)kulutuksen merkkejä. Voidaankin todeta, että Suomessa on erittäin hyvä kierrätysjärjestelmä, mutta sen heikoin lenkki on kuluttaja itse.
Kiertotalouden ehkä kiehtovin ajatus on jakamistalous. Miksi ostaisi kalliita tavaroita, joita käyttää harvoin, jos sitä voisi lainata? Tästä on monia hyviä esimerkkejä maailmalla ja Suomessakin; kirjastot ja vuokraamot vanhempina niistä. Viime vuosina palvelut ovat sähköistyneet ja jakamistalous siirtynyt Internettiin. Kuunnellaan äänikirjoja ja leffat “striimataan” netistä. Jakamistalous nähdään jopa yhtenä pandemian taloudellisena menestyksenä: ruokaa tilataan netin kautta, pidetään videoneuvotteluja ja elokuvien suoratoistopalvelut pelastavat illat. Jakamistalouden suosio kasvaa ja siitä nauttii erityisesti vauras keskiluokka. Toisaalta pandemia nosti esille myös varjopuolia: Internetin hiilidioksidipäästöt ylittävät lentomatkustuksen päästöt, ruoan kotiinkuljetus lisää kertakäyttöpakkausten määrää ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus tulee näkyväksi. Nettipalvelujenkin etuja pilaa ylikulutus, kun musiikin kuuntelun sijaan katsotaan videoita ja jokainen perheenjäsen katsoo eri kanavaa eri huoneessa. Suomi onkin maailman kärjessä mobiilidatan siirrossa henkeä kohti.
Kestävän jakamistalouden – ja kiertotalouden yleisesti – pilarit ovat ajattelutavan muutos, suunnitelmallisuus ja kohtuullisuus. Tähän pyrkiessä yhdeksi tavoitteiksi voisi asettaa korjauspalvelujen ja uudelleenkäytön edistämisen. Tämä vaatii sekä fiksua tuotesuunnittelua, että vastuullisia kulutustottumuksia ja myös toimivia digialustoja. Oulun korkea ICT-osaaminen tarjoaa tähän oivallisia liiketoimintamahdollisuuksia, jakamistalouden ja alustatalouden sovellusten ja palvelujen kehittämisessä. Pidetään kuitenkin kiikarissa mikä on lopputavoite: luonnonvarojen kohtuulliseen kulutukseen pohjautuva talous, joka turvaa yhteiskunnan hyvinvoinnin.
Eva Pongracz, Professori Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä
Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale”* ja hyvinvoinnin edistäjä
27.04.2021 / 13:03
Museot tuottavat hyvinvointia ja pidentävät elämää, se on tutkittua faktaa! Ihmisillä on voimakas tarve kulttuurisille elämyksille, sen todistaa jo koronanaikainen kulttuurinnälkä. Kaipuu museoihin on ollut niin kova, että varausjärjestelmät kaatuivat taidemuseo Amos Rexin avattua rajatusti ovensa sulun jälkeen.
Suomi on museoiden luvattu maa. Jo pelkästään meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota. Museokortilla pääsee maakunnassamme yhteentoista museoon. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on pääsylippu yli 300 suomalaiseen museoon, ja se on toiminut moottorina museoiden kävijämäärien ennennäkemättömässä kasvussa. Digitaalinen toimintaympäristö on museoille ennennäkemätön mahdollisuus. Digitaaliset palvelut ovat nousseet suureen rooliin hyvinvointia tukevana palveluna. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu Finna on onnistunut vastaamaan huutoon, ja se saavuttikin vuonna 2019 jo yli 2,5 miljoonaa käyntiä! Koronavuonna 2020 hakujen määrä kasvoi tästä vielä noin neljänneksellä. Museoiden virtuaalikierrokset ovat olleet monelle korona-ajan henkireikä. Verkkonäyttelyt ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, mutta koronavuosi toi virtuaaliset opastuskierrokset paitsi suuren yleisön tietoisuuteen myös monien pienempien museoiden palvelupalettiin. Esimerkiksi Raahen museo avasi Pakkahuoneen museon ja Laivapatruunin kodin ovet virtuaalisille vierailuille.
Etenkin pienille tai kaukana kasvukeskuksista sijaitseville museoille digitaalisuus mahdollistaa saavutettavien palveluiden tarjoamisen. Aina ei tarvita edes suuria taloudellisia resursseja. Persoonallista, viihdyttävää ja informatiivista sisältöä voi saada aikaan jo pelkillä digiajan perustyökaluilla, kuten kännykällä ja kuvankäsittelyohjelmalla, sekä tietenkin luovuudella ja mielikuvituksella!
Museot vaikuttavat yksilöön ja yhteiskuntaan. Ne kertovat tarinoita ja välittävät tietoa menneistä ajoista ja erilaisista olosuhteista. Sillä tavoin ne lisäävät ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, synnyttävät empatiaa ja vähentävät jännitteitä yhteiskunnassa. Näinä aikoina juuri empatiaa tarvitaan tiedon rinnalle, jotta kykenisimme rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän päivän museot eivät toki pelkästään tallenna menneisyyttä, vaan kurottavat monella tapaa tulevaisuuteen. Silti juuri menneistä oppiminen auttaa meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Museoilla on siis voimaa myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja monet museot ovatkin rohkaistuneet ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin.
Oma panoksensa museoilla on annettavana myös matkailulle. Koronavuosi on vauhdittanut kotimaanmatkailua, ja nyt kun museoiden ovet on saatu jälleen avata, on museoilla oma tärkeä roolinsa paikkakunnan vetovoimatekijänä. Siihen alkavat uskoa myös päättäjät. Vai mitä muuta voisi päätellä siitä, että jopa 25 kuntaa haki kodiksi tulevalle erä- ja luontokulttuurimuseolle? Peukut pystyyn Oulun puolesta, uusi erikoismuseo olisi Pohjois-Pohjanmaalle erittäin tervetullut! Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeessakin on paikallaan nähdä museoiden potentiaali elämystentuottajana niin paikallisille kuin matkailijoillekin. Museovierailuista jää voimakas muistijälki, joka tuo ihmiset meille kylään aina uudestaan!
*Raahen museon perustajan C.R. Ehrströmin kuolematon museon määritelmä vuodelta 1862
Miska Eilola Kirjoittajan toimii vs. museonjohtajana Raahen museossa
Kuva: Satu Kiviniitty
Blogi on osa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelman valmisteluprosessia.
Liiku ja voi hyvin
16.04.2021 / 08:42
Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut.
Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa.
Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse.
Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta.
Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen.
Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä rääkkäämistä veren maku suussa. Tätä liikuntatapaa näemme edelleen turhan paljon esimerkiksi hiihtoladulla. Liikuntasuositusten mukaan aikuisille suositellaan sydämen sykkeen nopeuttavaa liikkumista vähintään 2,5 tuntia viikossa. Tähän tavoitteeseen riittää jo reipas kävely, pyöräily tai rauhallinen hiihto. Lisäksi suositellaan kaksi kertaa viikossa lihaskunnon ylläpitämiseksi suuria lihasryhmiä kuormittavaa liikuntaa: porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta, kuntosali tai pallopelit. Iän karttuessa tulisi lihasvoiman, notkeuden ja etenkin tasapainon hallinnan korostua harjoitteissa.
Uudet lasten ja nuorten uudet liikuntasuositukset julkaistiin juuri. Suositusten yksi keskeinen tavoite on: vähennä paikallaoloa, liiku päivittäin. Alle 17-vuotiaiden toivotaan harrastavan reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunnin päivässä. Eli liikuntaa, jossa hengästyt. Liikkumisen ei tarvitse tapahtua yhtäjaksoisesti, vaan se voi koostua pienemmistä osista. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolme kertaa viikossa.
Lopetan tämän tarinani siihen mistä aloitin. Vaikka liikunnan edistäminen ja mahdollistaminenkin maksaa, on se kuitenkin huomattavasti halvempaa kuin mikä on liikkumattomuuden hinta.
Esko Hassinen aluejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry
Esko Hassinen Aluejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu (PoPLi) ry
Liikenne on paitsi ympäristön myös elämänlaadun kysymys, ja meillä Pohjois-Pohjanmaalla on paljon tehtävissä
15.04.2021 / 08:41
Pohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin.
Jenni Pitko Kansanedustaja
Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta.
Väylävirasto julkaisi vastikään selvityksensä pääradan muutostarpeista. Radan kehittäminen Tampereelta pohjoiseen palvelisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Johtopäätöksenä selvitys esittää, että kaksoisraiteen rakentamisen urakka voitaisiin toteuttaa osissa. Lyhyilläkin väleillä kaksoisraiteen lisääminen voisi tehostaa radan käyttöä.
Junayhteys Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta ottaa tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun säännöllinen lähijuna aloittaa kiirastorstaina Ruotsin puolella. Suomen hallitus on sopinut, että myös Suomen puolen rata laitetaan kuntoon. Henkilöjunayhteys Ruotsiin ja Eurooppaan toisi Pohjois-Suomen matkailulle uusia mahdollisuuksia ja meille Pohjoisen ihmisille mahdollisuuden liikkua ilmastokestävästi Eurooppaan.
Ylivoimaiseksi suurimmat päästöt liikkumisesta syntyvät tieliikenteestä ja henkilöliikenteen osalta yksityisautoista. Näiden korvaamiseksi tarvitsemme Oulun seudulle aidosti toimivan lähijunaliikenteen sekä lisää nopeita ja käteviä bussivuoroja kaupunkiseudulle. Vaihtoehtoiset käyttövoimat, eritoten sähköautot, lisääntyvät jatkuvasti. Sähköautojen tekniikka kehittyy koko ajan, jolloin sekä suurempien käyttösäteiden autojen hinnat laskevat. Samalla latauspisteverkosto kehittyy, jolloin sähköauton on houkuttelevampi vaihtoehto joka puolella.
Pyöräilynkään mahdollisuuksia ei pidä väheksyä. Hyviä pyöräväyliä kehittämällä pyöräilyn mahdollisuuksia voidaan parantaa merkittävästi, myös kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan tasaisella maaseudulla voi sähköpyöräily tarjota paljon uusia mahdollisuuksia.
Oulun seudun ulkopuolellakin on potentiaalia lisätä joukkoliikennettä, esimerkiksi helposti saatavien digitaalisten palvelujen avulla. Isoilla työnantajilla voisi olla tässä myös ratkaiseva rooli, jos työsuhde-etuna tarjottaisiin yhä useammin joukkoliikennettä ja liikennöitsijän kanssa neuvoteltaisiin sopivat vuorot.
Liikenteen kehityksen potentiaali kasvaa entisestään, mikäli pystymme ottamaan enemmän irti liikenteen digitalisaatiosta ja kehittämään matkaketjuja. Pohjois-Pohjanmaan seutu, eritoten Oulun seutu on ennenkin ollut teknologian kehityksen moottoreita Suomessa. Liikenteen tulevaisuus on täynnä valtaisia mahdollisuuksia myös uudelle liiketoiminnalle.
Ratkomalla pitkien etäisyyksien haasteita, voimme näyttää suuntaa myös muulle Suomelle ja maailmalle. Alueellamme on esimerkiksi valtavan upeita luontokohteita, joiden saavutettavuus ilman omaa autoa olisi palvelus meille ja tuleville sukupolville. Koronapandemia on lisännyt kiinnostusta luonnossa liikkumiseen. Aikoina, joina kohtaamme valtavia ympäristöongelmia, emme voi vähätellä sen tärkeyttä, että madallamme kynnystä nauttia luonnosta ja kokea yhteyttä ympäristöömme.
Liikenne on merkittävä elämänlaatukysymys. Toimia liikenne tekee elämästä ja arjestamme sujuvaa. Toisaalta liikenne on myös merkittävä osa ympäristökriisin ratkaisua. Pohjois-Pohjanmaalla on upea luonto ja häkellyttävän hienot neljä vuodenaikaa. Nämä ovat ilmaston lämmetessä kovan muutosuhan alla. Panostamalla kestävään liikkumiseen turvaamme näiden säilymistä ennallaan.
Jenni Pitko, kansanedustaja (vihr.)
Kuinka TKI-toiminnasta ja korkeakouluyhteistyöstä tehdään yhä vaikuttavampaa?
13.04.2021 / 08:39
Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopiston tutkimuksen vararehtori
Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi.
Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat maailmaa muuttaneet keksinnöt pohjautuvat alansa eturintaman perustutkimukseen, josta esimerkkeinä ovat antibiootit, laser teknologia tai vaikkapa Suomen Millenium -teknologiapalkinnon 2018 saajan Tuomo Suuntolan tutkimukseen perustuva lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa käytettävä ohutkalvomenetelmä.
Korostan korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan työn tiivistä liittymistä toisiinsa. Sovelluskehitys saattaa edellyttää lisää perustutkimusta ja toisaalta perustutkimuksen tähtäimenä on usein uuden tiedon käytännön hyötykäyttö. Tieteellinen tutkimus, joka on maailmassa alansa kärjessä, on juuri sitä tutkimusta, joka kiinnostaa hyödyntäjiä.
Oulun yliopiston tieteenalojen kirjo on poikkeuksellisen laaja ja tarjoaa runsaasti hyödyntämispotentiaalia. Alueellinen yhteistyö tutkijoiden, yritysten, kaupunkien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kesken onkin meillä vahvaa. Yliopisto on otettu hienosti mukaan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategian suunnitteluun ja Oulun Innovaatioallianssin kautta voidaan laajapohjaisesti keskittää toimintoja ja rakentaa innovaatioekosysteemejä.
Tutkijamme ovat mukana monissa kansainvälisissä hankkeissa ja niissä yhteistyötä tehdään pääosin kansainvälisen yhteisön kanssa. Yksi yhteistyön muoto ja vaikuttavuutta lisäävä asia voisi olla se, että pyrittäisiin jalkauttamaan ja hyödyntämään näissä kansainvälisissä hankkeissa ja laajemminkin kansainvälisessä yhteisössä tehtävää huippututkimusta ja osaamista entistä aktiivisemmin ja paremmin alueelle. Näin saisimme vaikuttavuutta kasvatettua. Tämä tapahtuisi alueellisen yhteistyön puitteissa alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa.
Korkeatasoista tutkimusta ei voi tehdä ilman ajanmukaisia laitteistoja, tietoaineistoja ja asiantuntevaa henkilökuntaa. Toinen yhteistyötä ja vaikuttavuutta lisäävä asia onkin tutkimuksen infrastruktuurien yhteiskäyttö ja hankinta korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken. Sitä olemme yliopistossa jo aktiivisesti toteuttaneet suurempien ja kalliimpien infrojen osalta, mutta voisimme parantaa esim. laboratorioiden yhteiskäyttöä ja myös pienempien infrojen käyttöä. Siten investoinnit tutkimuksen infrastruktuureihin palvelevat tieteellistä tuloksellisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyämme sekä yhteistyötä yritysten kanssa.
Osaamisen ja innovaatioiden tulevaisuuden menestyminen pohjautuu tieteellisten kärkialojen tukemiseen. Oulun yliopisto tavoittelee huippututkimuksen kautta ratkaisuja maailmanlaajuisiin kysymyksiin viidellä fokusalueella, jotka ovat Kestävät materiaalit ja järjestelmät, Digitalisaatio ja älykäs yhteiskunta, Ihmiset muuttuvassa maailmassa, Elinikäinen terveys, sekä Muuttuva ilmasto ja pohjoinen ympäristö. Näiden alojen tutkimuksesta syntyy maailmanluokan osaamista ja innovaatioita, joita voidaan hyödyntää mm. päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä koko maailmassa ja jotka kannattelevat alueemme elinvoimaisuutta.
Taina Pihlajaniemi, Oulun yliopiston tutkimuksen vararehtori
