Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

jarjestoneuvottelukunta

23.06.2022
Osallisuutta järjestötyöstä! Vuoden 2022 järjestötekopalkinnon teemana osallisuuden kokemus

Maakunnassa tehtävää järjestötyötä nostetaan esiin vuosittain jaettavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestötekopalkinnolla. Tämän vuoden teemaksi maakunnallinen järjestöneuvottelukunta valitsi osallisuuden kokemuksen. Haussa on siis järjestöteko, jonka myötä kohderyhmän hyvinvointi ja osallisuuden tunne on vahvistunut. ” Palkinto jaetaan nyt neljännen kerran. Sen kautta järjestö tai yhdistys voi tuoda omaa toimintaansa laajempaan tietoisuuteen. Toivomme runsasta määrää monipuolisia ehdotuksia” sanoo strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Ehdokkaiden ilmoittaminen avataan syyskuun alussa. Palkinnon saajan valitsee maakuntahallitus ja palkinnon jako tapahtuu marraskuussa pidettävillä maakuntapäivillä. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa. Lisätietoja: Järjestötekopalkinto ja järjestöneuvottelukunnan toiminta (Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivut) Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Esa Aunola / Pohjois-Pohjanmaan kylät ry / p. 040-551 3986, esa.aunola@ppkylat.fi Strategiapäällikkö, neuvottelukunnan sihteeri / Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto / p. 050-301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi   [caption id="attachment_33548" align="alignnone" width="500"] Vuoden 2021 järjestötekopalkinnon saivat Raution kyläyhdistys ry ja Raution kauppaosuuskunta yhteisöllisestä toiminnasta kylän elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. (Kuva kyläkauppa Raution fb-sivu).[/caption]

22.03.2022
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta uudelle toimikaudelle 15 jäsenen voimin

Järjestöillä on suuri merkitys maakunnan kehittämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla tämä on ymmärretty ja sisäistetty. Jatkossa järjestöjen asemaa osana monialaista kehittämistyötä halutaan vahvistaa ja vakiinnuttaa entisestään. Tämä on keskeinen päämäärä nyt jo kolmannen toimintakauden aloittavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnalla. ”Järjestöt halutaan mukaan uuden, juuri julkaistun Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanoon”, sanoo vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen. Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, toimia yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuustyön kanssa ja tuoda järjestötoimintaa tunnetuksi. Näkyvyyttä ja tunnustusta hyvälle työlle saadaan muun muassa vuosittain jaettavalla järjestötekopalkinnolla. Järjestöneuvottelukunnassa on monipuolinen edustus eri alojen järjestöistä. Lisäksi mukana on kuntajäsen, sekä asiantuntijajäseniä valtion aluehallinnosta, maakuntaliitosta ja hyvinvointialueelta. Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan seuraavat jäsenet toimikaudelle 2022–2025: Järjestöjen edustajat: Toiminnanjohtaja Esa Aunola, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Aluejohtaja Esko Hassinen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Toiminnanjohtaja Riikka Hautala, Nouseva Rannikkoseutu ry Toiminnanjohtaja Timo Nevanperä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto Hallituksen jäsen Helena Kinnunen, Suomen Latu ry Pääsihteeri Arja Sutela, Nuorten ystävät ry Toiminnanjohtaja Marko Miesmaa, Pohjanmaan Partiolaiset ry Toiminnanjohtaja Anna Katajala, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Aluejohtaja Heli Hietala, Suomen 4H-liitto, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuu Puheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs, Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry Puheenjohtaja Risto Örling, Pohjois-Pohjanmaan EETU ry Hallituksen jäsen Kaija Sepponen, Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri ry Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry Puheenjohtaja Anna-Liisa Lämsä, Mielenvireys ry Kehityspäällikkö Tanja Tanhua, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Kuntaedustaja: Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulun kaupunki Asiantuntijajäsenet: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Erityisasiantuntija, kulttuuri, Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto Asiantuntija Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Jäsen nimetään myöhemmin)   Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, puh. 050 301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi Linkki järjestöneuvottelukunnan verkkosivuille. Linkki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan.

18.01.2022
Maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan paikat jaossa vuosille 2022–2025

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton hallitus asetti järjestöneuvottelukunnan vuosille 2022–2025 kokouksessaan 20.12.2021. Järjestöneuvottelukunnan tehtäviä ovat maakunnan aluekehitystyöhön osallistuminen, järjestötoiminnan näkyväksi ja tunnetuksi tekeminen, kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksien sekä järjestöjen välisen että järjestöjen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön edistäminen. Järjestöneuvottelukunta toimii työryhmänä huolehtien siitä, että järjestöt saadaan laajasti mukaan tehtävien toteuttamiseen. Järjestöjä pyydetään asettamaan ehdokkaansa järjestöneuvottelukunnan jäseneksi 15.2.2022 mennessä. Ehdokkaaksi asettaminen tapahtuu tästä linkistä Järjestön asettama ehdokas sitoutuu työskentelemään koko maakunnan järjestökentän hyväksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus nimeää järjestöneuvottelukunnan 14.3.2022. Järjestöneuvottelukunnan jäsenten valintakriteerit: Järjestöneuvottelukunta muodostetaan eri alojen järjestöistä siten, että se on mahdollisimman monialainen ja kattava. Järjestöjen toimialueena on koko Pohjois-Pohjanmaa tai sitä laajempi alue tai Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva laaja alue. Järjestöt toimivat aktiivisesti monipuolisen järjestöyhteistyön edistäjänä maakunnan alueella. Mukana olevan järjestön edustaja pystyy sitoutumaan järjestöneuvottelukunnan työskentelyyn koko toimikaudeksi 2022–2025.   Huomioitavaa: Järjestöneuvottelukuntaan valitaan 10–12 jäsentä. Kaikki neuvottelukunnan jäsenet ovat varsinaisia jäseniä. Varsinaisilla jäsenillä ei ole varajäseniä. Järjestöneuvottelukunta kokoontuu 5–6 kertaa vuodessa pääsääntöisesti päiväsaikaan. Jäsenille korvataan kokouksista aiheutuneet matkakustannukset KVTES:n mukaisesti. Samoin mahdolliset ansionmenetykset korvataan. Kokouspalkkioita ei makseta. Järjestöjäsenten lisäksi neuvottelukunnassa on maakuntaliiton ja valtion aluehallinnon edustajat sekä 1–2 kuntaedustajaa.   Lisätietoja antaa Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 301 7546 tai ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi

10.12.2021
”Kumppanuus harrastamisen Suomen mallin toteuttamisessa on yhdistykselle mahdollisuus”

Näin totesi 4H-järjestön aluejohtaja Heli Hietala kertoessaan Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnassa 4H:n kokemuksista koulun yhteydessä toimivien kerhojen järjestämiseen osallistumisesta ja toiminnan koordinoinnista. Hietala totesi, että toiminnan kautta yhdistys voi tavoittaa kattavasti paikkakunnan koululaisia, tuoda omaa perustoimintaansa tutuksi ja mahdollisesti löytää uusia innokkaita jäseniä myös pitempiaikaiseen toimintaan. 4H:n kokemuksen mukaan malli on tiivistänyt yhteistyötä paikkakunnilla ja yhdistys on voinut kerhojen kautta viedä käytäntöön itsellensä tärkeitä toimintatapoja, kuten 4H:n tapauksessa yrittäjyyskasvatusmallia. ”Kumppanuus harrastamisen Suomen mallissa tarjoaa siis yhdistykselle kehittymisen ja kasvun mahdollisuuksia”  toteaa Hietala. Kerhojen toteuttaminen asettaa yhdistyksille myös vaatimuksia. Niillä tulee olla osaamista ja kokemusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta sekä kykyä heidän toiveidensa mukaisten kerhosisältöjen toteuttamiseen. On tärkeää, että lapsille tarjotaan laadukasta toimintaa ja hyviä kokemuksia, jotka innostavat harrastamisen jatkamiseen. Pitkän linjan järjestötoimijana 4H-yhdistysen ollut helppoa lähteä mukaan mallin toteuttamiseen. Sen osaaminen on korkeatasoista ja infra kunnossa. Paikallisyhdistyksiä on runsaasti ja toiminta lasten kanssa tuttua. Kerhojen sisällöt kuten kokkaus ja kädentaidot ovat perustekemistä. Haasteitakin on matkan varrella havaittu. Kerhojen ajankohdat poikkeavat yhdistyksen normaalista toiminnasta, korona on tuonut vaikeuskerrointa käytännön toimintaan; tiedonkulussa ja toiminnan koordinoinnissa on kehittämisen varaa. Paikallista koordinaatiota tarvitaan ja myös tässä roolissa 4H on ottanut vastuuta. Kaiken kaikkiaan 4H on kokenut osallistumisensa harrastamisen Suomen malliin positiivisesti. Heli Hietala kannustaa muutakin järjestökenttää mukaan. ”Harrastamisen Suomen malli tarjoaa yhdistyksille monia mahdollisuuksia ja niiden kannattaakin aktiivisesti tarjota yhteistyötään kerhotoiminnan toteuttamiseen”. Mallin merkityksellisyyttä korostaa se, että sen kehittäminen on nostettu yhdeksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2022–2025 kärkihankkeeksi. Kaikkia toimijoita siis tarvitaan mukaan tekemään mallista juuri Pohjois-Pohjanmaan tarpeisiin vastaava toimintatapa. Nyt 9.12.2021 pidetty Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan kokous oli sen nelivuotiskauden viimeinen. Toiminta on koettu tärkeäksi. Neuvottelukunnan asettamisesa tulevalle valtuustokaudelle päätetään maakuntahallituksen vuoden viimeisessä kokouksessa. Uutisen laati Auli Suorsa erityisasiantuntija, kulttuuri / Pohjois-Pohjanmaan liitto Lisätietoa: Harrastamisen Suomen mallista 4H-järjestön toiminnasta Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnasta (suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen p. 358 (0)50 301 7546)

14.06.2021
Muuttuva työelämä haastaa myös yhdistyksiä kehittymään

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta pureutui kevätkauden viimeisessä kokouksessaan tärkeään teemaan eli yhdistysten tulevaisuuden rooliin työllistäjinä ja työnantajina. Maakunnassa kiperiä kysymyksiä ovat muun muassa osaavan työvoiman turvaaminen eri toimialoilla ja joka puolella maakuntaa, koulutustason ja osaamisen vahvistaminen, työelämän muutospaineisiin vastaaminen ja kaikkien osallistumisen mahdollistaminen. Yhdistyksillä on tässä kaikessa oma tärkeä, jatkossa vielä vahvistuvakin, roolinsa. Yhdistysten painoarvo siis nousee, mutta toisaalta yhteiskunnalliset muutospaineet haastavat yhdistyksiä myös kehittämään toimintaansa. Palkkatyön osuus ja ammatillinen toiminta ovat yhdistyksissä nousseet huomattavasti etenkin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yhdistysten yhteiskunnallinen asema muuttui niiden saatua uudenlaista roolia julkisen sektorin kumppanina palvelutuotannossa. Jyväskylän yliopistossa työskentelevän yliopistonlehtori Petri Ruuskasen mukaan samansuuntainen kehitys jatkuu ja yhdistysten merkitys työllistäjänä entisestään vahvistuu. Yhdistysten vetovoima työpaikkana on tällä hetkellä hyvä. Niiden yleishyödyllinen luonne ja työn autonomisuus motivoivat työntekijöitä hakeutumaan kolmannelle sektorille. Toisaalta kehittämistarpeitakin työyhteisönä on muun muassa työhyvinvoinnin, työn organisoinnin ja johtamistaitojen osalta. Tutkimusten mukaan yhdistysten on tärkeää lisätä toiminnassaan työn ennakoitavuutta, pohtia työn ja ei-työn välistä rajaa, vähentää tehtäviin liittyvää näkymätöntä työtä ja huomioida palkkatyöntekijöiden ja vapaaehtoisten erilaiset roolit. ”Yhdistyksissä käytännön työelämäongelmien ratkaisemisen taidot ja sosiaalinen osaaminen korostuvat. Tähän tuleekin yhdistyksissä laittaa enemmän painoarvoa. Johtajalla ja johtajuudella on tärkeä rooli.”, totesi Esa Aunola Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:stä. Neuvottelukunnan jäsenten kesken käydyssä keskustelussa rahoituksen pirstaleisuuden todettiin vaikeuttavan yhdistysten toimintaa ja kehittämistä. Vakautta ja pitkäjänteisyyttä kaivataan, mutta niin, että samalla yhdistysten jonkinasteinen oma harkinta rahoituksen kohdentamisessa turvattaisiin. Tämä säilyttäisi järjestötoiminnalle ominaisen autonomisen aseman ja dynaamisen luonteen osana yhteiskuntaa. Pohjois-Pohjanmaalla työmarkkinoiden isoja haasteita ovat alle 25-vuotiaiden työttömyys ja ikääntyvien pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Heidän auttamisessaan työelämään yhdistyksillä on merkittävä rooli. Ne pystyvät tarjoamaan esimerkiksi työelämän ”kokeilupaikkoja” nuorille, jotka vielä etsivät oikeaa alaa tai tapaa olla työelämässä. Työelämä rakentuu entistä useammin osasista, erilaisista poluista. Niiden yhteen nivomiseen yhdistyksiä todellakin tarvitaan! Jokainen työnantaja, niin myös yhdistys, joutuu miettimään entistä tarkemmin omaa kilpailukykyään työmarkkinoilla. Keskeiseksi tekijäksi tällöin nousee työn ja työpaikan osaamistarpeet, työntekijöiden osaamisidentiteetti, sekä niiden…

22.04.2021
Järjestöjen tulevaisuus on yhteistyössä

Vuoden 2021 toisessa kokouksessaan Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta perehtyi uudistuvaan rakennerahasto-ohjelmaan ja eri rahoitusvaihtoehtoihin sekä meneillään olevaan maakuntaohjelmatyöhön. Järjestöesittelyssä oli Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto ry. ”Järjestöt pärjäävät tulevaisuudessa vain yhteistyötä tiivistämällä, mitä voidaan hyödyntää muun muassa hanketoiminnassa. Rahoitusmuodoista esimerkiksi ESR-rahoitus on valtavan hieno ja iso mahdollisuus järjestöille.” Näin kiteytti pääsihteeri Arja Sutela Nuorten Ystävät ry:stä nykyisistä eri rahoitusvaihtoehdoista ja uudesta valmisteilla olevasta rakennerahasto ohjelmasta käytyä keskustelua. Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 ohjelman valmistelutilannetta ja sisältöluonnoksia kokouksessa oli avaamassa Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen rahoituspäällikkö Riitta Ilola. Ohjelman toimeenpano käynnistyy tämän vuoden syksyllä. Järjestöiltä toivotaan aktiivista roolia hankkeiden toteuttamisessa. Etenkin ESR rahoitusmuotona soveltuu hyvin järjestöjen toimintaan. Myös maaseuturahaston uuden ohjelmakauden 2023-2027 suunnittelu on jo käynnistynyt. Valmistelussa voi olla mukana maaseutufoorum verkoston kautta, mihin ELY-keskuksen asiantuntija Kukka Kukkonen innosti maaseudun kehittämisestä kiinnostuneita järjestöjä mukaan. Edellä mainittujen lisäksi alueelliset Leader-ryhmätkin laativat omia ohjelmiaan. Vaikuttamisen paikkoja on siis monia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2022–2025 valmisteluun on osallistunut useita järjestöjen edustajia. Neuvottelukunta totesi, että prosessi on jo tähän mennessä ollut kattava, laajasti osallistava ja innostava. Esiin nousseet aiheet ja teemat ovat ajankohtaisia ja sisällöltään sellaisia, joiden kehittämiseen järjestötkin voivat jatkossa laajasti antaa omaa panostaa. Pohjois-Pohjanmaalla on ollut nuorisoseuratoimintaa jo vuodesta 1888, jolloin ensimmäinen seura perustettiin Tyrnävälle. Nuorisoseurojen Liitto maakuntaan perustettiin vuonna 1906. Tällä hetkellä sillä on yli 3800 jäsentä, alueella 90 rekisteröityä nuorisoseuraa ja 40 nuorisoseurantaloa. Nuorisoseurat tarjoavat kulttuurisia harrastuksia niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa iloa, elämyksiä ja onnistumisia. Toimintaan kuuluukin monipuolista harrastustoimintaa ja tapahtumia, joista keskeisin on maakuntajuhla. Kehittämistoiminnan pääpaino on kulttuurisen nuorisotoiminnan tukemisessa sekä eri sukupolvia yhdistävän yhteisöllisen toiminnan kehittämisessä. Lisätietoja: Puheenjohtaja Esko Hassinen / Pohjois-Pohjanmaan liikunta ja Urheilu ry (p. 0400 364 642) Suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen / Pohjois-Pohjanmaan liitto (p. 050-301 7546) Lisätietoa järjestöneuvottelukunnasta (Uutisen kirjoitti Auli Suorsa /Pohjois-Pohjanmaan liitto)