Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Blogi

tapahtumat

05.02.2021
Tulevaisuuden rakentajat -blogi: Tapahtumat – hätätilasta uuteen nousuun?

Tapahtuma-ala on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana voimallisesti. Nyt koronapandemia on suistanut sen ja alan ammattilaiset suoranaiseen hätätilaan. Mitä tämä kaikki merkitsee alan tulevaisuuden kannalta? Miten tästä päästään uuteen nousuun, kun pandemia laantuu? Lue Taina Ronkaisen blogikirjoitus aiheesta.

05.02.2021
Tapahtumat – hätätilasta uuteen nousuun?

Vuosi sitten tapahtumien ympäristöhankkeen infotilaisuudessa vitsailin sivulauseessa, että ympäristöystävällisintä olisi jättää festivaalit järjestämättä. Tapahtumajärjestäjät olivat kuulemassa, miten Euroopan kestävin kulttuuripääkaupunki -hanke voi auttaa tapahtumia keventämään ympäristökuormaansa aikana, jolloin ilmaston lämpeneminen nähdään tulevaisuuden suurimpana uhkana. Eipä aikaakaan, kun näkymätön virus kiilasi kaikkien kuviteltavissa olevien kriisien ohi ja porukoissa viihtyminen alkoi näyttäytyä jopa hengenvaarallisena. Tapahtuma-alan tekijöiltä, ääniteknikoista esiintyviin taiteilijoihin, loppuivat työt kuin seinään. Loppukesästä Oulun korkeudella kyettiin erityisjärjestelyin ja käsidesin voimalla järjestämään vain pienempiä tapahtumia. Massatapahtumat peruttiin kaikkialla maailmassa.    Vakavaksi vetää tutkimus, joka kertoo kulttuurin ja luovien alojen kärsineen Euroopassa toiseksi eniten koronapandemian vuoksi. Esittävien taiteiden liikevaihto on supistunut vuodessa 90 % eli lähes lentoliikenteen verran. Toimiala ei suinkaan ollut kituva, päinvastoin. Tapahtuma-alan tunnusluvut olivat Suomessakin kaksinkertaistuneet vajaassa 10 vuodessa: toissa vuonna 3200 toimijan yhteenlaskettu liikevaihto oli 2,35 miljardia euroa, ja alalla työskenteli 200 000 henkilöä. Tämä käy ilmi koronavuonna tapahtumaelinkeinon edunvalvojaksi perustetun Tapahtumateollisuus ry:n selvityksestä. Jotain hyvääkin siis. Tapahtuma-ala on vihdoin järjestäytynyt ja pitää meteliä merkityksestään. Nyt vaaditaan jämeriä tukitoimia ja strategiaa, jonka avulla tapahtumien järjestäminen turvallisesti on mahdollista – ilman niitä tekijät kaikkoavat muihin töihin ja alan jälleenrakennus kompuroi. Tapahtumateollisuus on myös käynnistänyt valtakunnallisen vaikuttavuustutkimukseen tähtäävän hankkeen, jossa Oulukin on mukana.   Tapahtumien Hubi -hankkeen vuonna 2019 teettämässä selvityksessä todettiin kulttuurifestivaalien tuottavan taloudelle välittöminä ja välillisinä vaikutuksina yli 20 miljoonaa euroa vuodessa myös Pohjois-Pohjanmaalla. Ja luovuuden tukeminen kannattaa: julkisen sektorin festivaaleihin sijoittama euro tuottaa lähes seitsemän euron arvonlisäyksen aluetalouteen, mikä on iso luku eurooppalaisessakin vertailussa. Lisäksi meillä on tutkittu kulttuurimainetta positiivisin tuloksin. Taloustutkimuksen keväällä 2020 tekemän kyselyn mukaan kolme neljästä suomalaisesta suhtautuu kulttuuriin ja taiteeseen myönteisesti, myös pohjoispohjalaiset. Kahdeksan kymmenestä näkee kulttuurin hyvinvointia edistävänä asiana. Yli seitsemän kymmenestä kokee, että kulttuuri on tärkeää kaupunkien maineelle ja elinkeinoelämälle. Yhtä moni kokee, että kulttuuri on yhteisöllinen, ihmisten välistä ymmärrystä lisäävä asia. Kuusi kymmenestä suomalaisesta on ylpeä suomalaisen kulttuurin tasosta ja kokee, että…