Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Uutiset

13.04.2021

Blogi: Kuinka TKI-toiminnasta ja korkeakouluyhteistyöstä tehdään yhä vaikuttavampaa?

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja yhteiskuntaa. Tehtävää hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tieteellinen perustutkimus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Tätä työtä siivittää tutkijoiden uteliaisuus ja kiinnostus ymmärtää paremmin tutkimuksensa kohdetta. Uuden tiedon merkitys on luonteeltaan universaalia ja saatetaan maailman tiedeyhteisön tietoon tieteellisten julkaisujen ja esitelmien kautta. Soveltavassa tutkimuksessa puolestaan tavoitteena on hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa esimerkiksi halutun tyyppisen tuotteen toteuttamiseksi.

Onkin syytä huomata, että monet, ehkä useimmat maailmaa muuttaneet keksinnöt pohjautuvat alansa eturintaman perustutkimukseen, josta esimerkkeinä ovat antibiootit, laser teknologia tai vaikkapa Suomen Millenium -teknologiapalkinnon 2018 saajan Tuomo Suuntolan tutkimukseen perustuva lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa käytettävä ohutkalvomenetelmä.

Korostan korkeatasoisen perustutkimuksen ja soveltavan työn tiivistä liittymistä toisiinsa. Sovelluskehitys saattaa edellyttää lisää perustutkimusta ja toisaalta perustutkimuksen tähtäimenä on usein uuden tiedon käytännön hyötykäyttö. Tieteellinen tutkimus, joka on maailmassa alansa kärjessä, on juuri sitä tutkimusta, joka kiinnostaa hyödyntäjiä.

Oulun yliopiston tieteenalojen kirjo on poikkeuksellisen laaja ja tarjoaa runsaasti hyödyntämispotentiaalia. Alueellinen yhteistyö tutkijoiden, yritysten, kaupunkien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kesken onkin meillä vahvaa. Yliopisto on otettu hienosti mukaan muun muassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntastrategian suunnitteluun ja Oulun Innovaatioallianssin kautta voidaan laajapohjaisesti keskittää toimintoja ja rakentaa innovaatioekosysteemejä.

Tutkijamme ovat mukana monissa kansainvälisissä hankkeissa ja niissä yhteistyötä tehdään pääosin kansainvälisen yhteisön kanssa. Yksi yhteistyön muoto ja vaikuttavuutta lisäävä asia voisi olla se, että pyrittäisiin jalkauttamaan ja hyödyntämään näissä kansainvälisissä hankkeissa ja laajemminkin kansainvälisessä yhteisössä tehtävää huippututkimusta ja osaamista entistä aktiivisemmin ja paremmin alueelle. Näin saisimme vaikuttavuutta kasvatettua. Tämä tapahtuisi alueellisen yhteistyön puitteissa alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa.

Korkeatasoista tutkimusta ei voi tehdä ilman ajanmukaisia laitteistoja, tietoaineistoja ja asiantuntevaa henkilökuntaa. Toinen yhteistyötä ja vaikuttavuutta lisäävä asia onkin tutkimuksen infrastruktuurien yhteiskäyttö ja hankinta korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken. Sitä olemme yliopistossa jo aktiivisesti toteuttaneet suurempien ja kalliimpien infrojen osalta, mutta voisimme parantaa esim. laboratorioiden yhteiskäyttöä ja myös pienempien infrojen käyttöä. Siten investoinnit tutkimuksen infrastruktuureihin palvelevat tieteellistä tuloksellisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyämme sekä yhteistyötä yritysten kanssa.

Osaamisen ja innovaatioiden tulevaisuuden menestyminen pohjautuu tieteellisten kärkialojen tukemiseen. Oulun yliopisto tavoittelee huippututkimuksen kautta ratkaisuja maailmanlaajuisiin kysymyksiin viidellä fokusalueella, jotka ovat Kestävät materiaalit ja järjestelmät, Digitalisaatio ja älykäs yhteiskunta, Ihmiset muuttuvassa maailmassa, Elinikäinen terveys, sekä Muuttuva ilmasto ja pohjoinen ympäristö. Näiden alojen tutkimuksesta syntyy maailmanluokan osaamista ja innovaatioita, joita voidaan hyödyntää mm. päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä koko maailmassa ja jotka kannattelevat alueemme elinvoimaisuutta.

Taina Pihlajaniemi,
Oulun yliopiston tutkimuksen vararehtori

Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.

Asiasanat:

blogi, maakuntaohjelma, mako

Aiheeseen liittyvät artikkelit

22.03.2022
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta uudelle toimikaudelle 15 jäsenen voimin

Järjestöillä on suuri merkitys maakunnan kehittämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla tämä on ymmärretty ja sisäistetty. Jatkossa järjestöjen asemaa osana monialaista kehittämistyötä halutaan vahvistaa ja vakiinnuttaa entisestään. Tämä on keskeinen päämäärä nyt jo kolmannen toimintakauden aloittavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnalla. ”Järjestöt halutaan mukaan uuden, juuri julkaistun Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanoon”, sanoo vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen. Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, toimia yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuustyön kanssa ja tuoda järjestötoimintaa tunnetuksi. Näkyvyyttä ja tunnustusta hyvälle työlle saadaan muun muassa vuosittain jaettavalla järjestötekopalkinnolla. Järjestöneuvottelukunnassa on monipuolinen edustus eri alojen järjestöistä. Lisäksi mukana on kuntajäsen, sekä asiantuntijajäseniä valtion aluehallinnosta, maakuntaliitosta ja hyvinvointialueelta. Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan seuraavat jäsenet toimikaudelle 2022–2025: Järjestöjen edustajat: Toiminnanjohtaja Esa Aunola, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Aluejohtaja Esko Hassinen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Toiminnanjohtaja Riikka Hautala, Nouseva Rannikkoseutu ry Toiminnanjohtaja Timo Nevanperä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto Hallituksen jäsen Helena Kinnunen, Suomen Latu ry Pääsihteeri Arja Sutela, Nuorten ystävät ry Toiminnanjohtaja Marko Miesmaa, Pohjanmaan Partiolaiset ry Toiminnanjohtaja Anna Katajala, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Aluejohtaja Heli Hietala, Suomen 4H-liitto, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuu Puheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs, Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry Puheenjohtaja Risto Örling, Pohjois-Pohjanmaan EETU ry Hallituksen jäsen Kaija Sepponen, Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri ry Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry Puheenjohtaja Anna-Liisa Lämsä, Mielenvireys ry Kehityspäällikkö Tanja Tanhua, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Kuntaedustaja: Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulun kaupunki Asiantuntijajäsenet: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Erityisasiantuntija, kulttuuri, Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto Asiantuntija Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Jäsen nimetään myöhemmin)   Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, puh. 050 301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi Linkki järjestöneuvottelukunnan verkkosivuille. Linkki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan.

21.05.2021
Blogi: Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit - joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin - pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta. Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi. Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä…

27.04.2021
Blogi: Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale” ja hyvinvoinnin edistäjä

Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus.... Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.

16.04.2021
Blogi: Liiku ja voi hyvin

Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta. Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen. Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä…