Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Uutiset

27.04.2021

Blogi: Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale” ja hyvinvoinnin edistäjä

Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus….

Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.

Asiasanat:

blogi, kulttuuri, Museotoimi

Aiheeseen liittyvät artikkelit

12.09.2022
”Kulttuuri vahvasti mukana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Pohjois-Pohjanmaalla”

Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin  järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…

21.05.2021
Blogi: Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit - joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin - pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta. Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta. Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi. Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä…

27.04.2021
Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale”* ja hyvinvoinnin edistäjä

Museot tuottavat hyvinvointia ja pidentävät elämää, se on tutkittua faktaa! Ihmisillä on voimakas tarve kulttuurisille elämyksille, sen todistaa jo koronanaikainen kulttuurinnälkä. Kaipuu museoihin on ollut niin kova, että varausjärjestelmät kaatuivat taidemuseo Amos Rexin avattua rajatusti ovensa sulun jälkeen.Suomi on museoiden luvattu maa.Jo pelkästään meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota. Museokortilla pääsee maakunnassamme yhteentoista museoon. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on pääsylippu yli 300 suomalaiseen museoon, ja se on toiminut moottorina museoiden kävijämäärien ennennäkemättömässä kasvussa. Digitaalinen toimintaympäristö on museoille ennennäkemätön mahdollisuus. Digitaaliset palvelut ovat nousseet suureen rooliin hyvinvointia tukevana palveluna. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu Finna on onnistunut vastaamaan huutoon, ja se saavuttikin vuonna 2019 jo yli 2,5 miljoonaa käyntiä! Koronavuonna 2020 hakujen määrä kasvoi tästä vielä noin neljänneksellä. Museoiden virtuaalikierrokset ovat olleet monelle korona-ajan henkireikä. Verkkonäyttelyt ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, mutta koronavuosi toi virtuaaliset opastuskierrokset paitsi suuren yleisön tietoisuuteen myös monien pienempien museoiden palvelupalettiin. Esimerkiksi Raahen museo avasi Pakkahuoneen museon ja Laivapatruunin kodin ovet virtuaalisille vierailuille.Etenkin pienille tai kaukana kasvukeskuksista sijaitseville museoille digitaalisuus mahdollistaa saavutettavien palveluiden tarjoamisen. Aina ei tarvita edes suuria taloudellisia resursseja. Persoonallista, viihdyttävää ja informatiivista sisältöä voi saada aikaan jo pelkillä digiajan perustyökaluilla, kuten kännykällä ja kuvankäsittelyohjelmalla, sekä tietenkin luovuudella ja mielikuvituksella! Museot vaikuttavat yksilöön ja yhteiskuntaan. Ne kertovat tarinoita ja välittävät tietoa menneistä ajoista ja erilaisista olosuhteista. Sillä tavoin ne lisäävät ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, synnyttävät empatiaa ja vähentävät jännitteitä yhteiskunnassa. Näinä aikoina juuri empatiaa tarvitaan tiedon rinnalle, jotta kykenisimme rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän päivän museot eivät toki pelkästään tallenna menneisyyttä, vaan kurottavat monella tapaa tulevaisuuteen. Silti juuri menneistä oppiminen auttaa meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Museoilla on siis voimaa myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja monet museot ovatkin rohkaistuneet ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Oma panoksensa museoilla on annettavana myös matkailulle. Koronavuosi on vauhdittanut kotimaanmatkailua, ja nyt kun museoiden ovet on saatu jälleen avata, on museoilla oma tärkeä roolinsa…

16.04.2021
Blogi: Liiku ja voi hyvin

Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta. Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen. Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä…