Blogi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Kainuun liitolle 160 000 euron erityisavustuksen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Hanke toteutetaan vuosien 2024–2025 aikana tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. KAIPO – Kulttuurin vahvistuvat verkostot Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen avulla luodaan vaikuttavuutta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien ja niiden kuntien kulttuuritoimintaan. Naapurimaakunnilla on jo nyt jonkin verran taide- ja kulttuurialan yhteistyötä, mikä antaa hyvän pohjan hankkeen toteuttamiselle, sekä entistä laaja-alaisemman yhteistyön ja osaamisen kehittämiselle. Hankkeen toiminnan myötä maakuntien, kuntien ja kulttuuritoimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy ja edellytykset resurssien tehokkaammalle käytölle vahvistuvat. Kulttuuripalveluihin syntyy uusia toimintamalleja ja sisältöjä, ja kuntien kulttuurivastaavat saavat työhönsä lisää tukea. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat ovat mukana Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuodessa. Hankkeessa luodaan edellytyksiä myös sen laadukkaiden sisältöjen toteuttamiseen. Hankkeen yhteiskehittämisen myötä tavoitteena on entistä vahvemmat kulttuurikunnat ja -maakunnat. Hankkeen toimenpiteissä keskeistä on yhteiskehittäminen jota tehdään kumppanuuspöytämallilla. Teemat valikoidaan kuntien omien tarpeiden pohjalta. Kumppanuuspöytiin kutsutaan kuntien edustajien lisäksi kulloinkin käsittelyssä olevaan teemaan liittyviä keskeisiä kulttuurialan toimijoita. Hankkeen ensimmäisenä toimena onkin kartoittaa kehittämistarpeita kyselyn avulla. Sen tuloksista kuullaan 12.2.2024 järjestettävässä kick off tilaisuudessa. KAIPO-hankkeen toteuttamisesta vastaa Kainuun liitto. Hankkeen etenemistä voi seurata sen omilta verkkosivuilta:  https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/hankkeet/kaipo/  Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksilla kuntien kulttuuritoimintaan edistetään kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain (166/2019) tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista. Nyt toteutettava kahden maakunnan alueelle ulottuva hanke pohjaa työlle, jota Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla on tehty aiemmissa maakuntien omissa kehittämistehtävissä vuosina 2022–2023. Lisätietoja: Kainuun liitto, projektikoordinaattori Joni Kinnunen, puh. 044 797 4254 tai joni.kinnunen@kainuunliitto.fi Pohjois-Pohjanmaan liitto, kulttuurin erityisasiantuntija Auli Suorsa, puh. 050-386 8443 tai auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Alueiden aiemmat kehittämistehtävät: Kulttuuri-Kainuu https://kainuunliitto.fi/yhteistyo/hankkeet/kulttuuri-kainuu/ Kulttuurikenno https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/kulttuuri/kulttuurikenno-hanke/ [caption id="attachment_42678" align="alignleft" width="523"] Kuva: Kainuun liiton verkkosivut[/caption]

Vuoden 2023 syksyn aikana taiteilijat Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä kokosivat yhdessä kuntalaisten kanssa taideteokset viiteen kuntaan. Materiaalina olivat metalliset kierrätystavarat eli mikättimet, jotka saivat teoksissa uuden elämän arjen aarteina. Teoksiin ja niiden valmistamisprosessiin voi tutustua julkaistun videon kautta Pohjois-Pohjanmaan liiton Youtube kanavalla: Ympäriämpäri: Yhteisötaidetta pihoilla ja poluilla (youtube.com) Hailuodossa, Alavieskassa, Pyhäjoella, Sievissä ja Kalajoella sijaitsevat teokset kurkistavat nyt talvella lumesta odottaen kevään saapumista ja jatkotyöstämistä. ”Nämä taideteokset ovat siitä mukavia, etteivät ne ole koskaan ihan valmiita. Niiden työstämistä voi jatkaa yksin tai yhdessä lisäämällä uusia mikättimiä oman mielen mukaan. Teokset muuntuvat ajan saatossa niin sään kuin kuntalaisten taideaktiivisuuden myötä,” sanoo Sinikka Eirola. Mikättimistä tehtyjä teoksia koottiin yhteisöllisissä taidetyöpajoissa. Samalla teemalla halutaan jatkaa ja palata teosten äärelle yhä uudelleen yhdessä ja erikseen. ”Pyhäjoen kirkkopuistossa sijaitseva teos herätti kovasti mielenkiintoa jo tekovaiheessa. Ajatuksena on jatkaa sen runsastuttamista esimerkiksi kotiseutupäivillä. Minulla on jo valmiina pussillinen vanhoja avaimia, jotka varmasti löytävät paikkansa muiden mikättimien joukosta. Samalla avaimet ja muutkin esineet voivat inspiroida kertomaan kotiseututarinoita pyhäjokisille tärkeistä paikoista, tapahtumista ja muistoista,” ideoi Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Heikki Lahnaoja.  Teosten työstämisessä rohkaistaan oma-aloitteisuuteen, kunhan mikättimet kiinnitetään tiukasti paikoilleen. Teosten sijaintipaikat ovat: - Alavieskassa puistoalue seurakuntatalon läheisyydessä (Papinpolku 1), - Sievissä Villenjärven uimaranta (Rantatie 2), - Kalajoella Jokipuisto kaupungintalon vieressä (Kalajoentie 5), - Pyhäjoella kirkkopuisto (Vanhatie 27), - Hailuodossa vanhan koulun pihaan johtava polku (Luovontie 61 A). Ympäriämpäri – Taidetta pihoille ja poluille taidepilotti oli osa Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanketta. Se toimeenpanee kulttuurin alueellista kehittämistehtävää Pohjois-Pohjanmaalla. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisätiedot: Taiteilija Sinikka Eirola, Kulttuuriyhdistys Vimma p. 0442823833, sinikka.eirola@gmail.com Hankkeen projektipäällikkö Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto p. 050 386 8443, auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi Taidepilottien esittely Taidepilotit - (pohjois-pohjanmaa.fi) Kulttuurikennohankkeen esittely Kulttuurikenno -hanke - (pohjois-pohjanmaa.fi Facebook, Instagram Kuvatekstit: - Alavieskan yhteisötaideteos sai muotonsa vanhaan puunrunkoon (kuva Sinikka Eirola). - Taitelijat Sinikka Eirola ja Tiina Vehkaperä työssään Alavieskassa (kuva Auli Suorsa). - Hailuodossa yhteisötaideteos toimii…

Oletko ammattimainen taiteilija tai kulttuurialan toimija Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun tai Pohjois-Karjalan alueelta? Oletko sinä tai organisaatiosi kansainvälisesti aktiivinen tai onko teillä kansainvälisiä tavoitteita tai toiveita? Haluatko auttaa Barentsin alueen kulttuurialan ja kulttuurin parissa tehtävän yhteistyön kehittämisessä? Jos vastasit kyllä, niin toivomme että lähdet mukaan laatimaan Barentsin alueen kulttuuriraporttia vastaamalla kyselyyn. Kulttuuriraportti tulee olemaan katsaus Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kulttuurielämästä ja sen kansainvälisestä toiminnasta kehittämisehdotuksineen. Raportissa esitetään kuvaus kulttuurielämän nykytilasta, mahdollisuuksista ja haasteista sekä tulevista kehittämistarpeista ja -strategioista. Tutkimus huomioi koronapandemian, Venäjän Ukrainan vastaisen sodan ja taloudellisen matalasuhdanteen vaikutukset. Barentsin alueen kulttuuritoimijat ovat raportin laadinnassa tärkeässä roolissa ja osallistuvat kyselyn kautta nykytilanteen analysointiin ja kehitysideoiden laatimiseen. Tutkimukseen liittyy kyselyn lisäksi tutkimuskäynnit ja tiedonkeruu sekä valikoitujen toimijoiden haastattelut. Raportin on tilannut Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro-Arctic Council). Siihen osallistuvat Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin hallitukset sekä alueen aluehallinnot. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitot. Tutkimuksen toimeksiantajana on Barentsin euroarktisen neuvoston kulttuurityöryhmä Working Group on Culture. Linkki kyselyyn: https://forms.gle/xshpYeUPScRMWUAK7    Vastausaikaa on 28.4. asti! Lue lisää tiedotuskirjeestä. Viestiä ja linkkiä voi lähettää eteenpäin potentiaalisille osallistujille. Kiitos kaikille vastaajille! Lisätietoja Kysely: Vastaava tutkija Eric Sjöström, Erda konsult AB, (eric@erdakonsult.se) Barentsin alueen kulttuuriyhtistyö:  Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi)  

Kestävyysvaatimus läpäisee vahvasti koko yhteiskuntaa, kaikkia sen toimintoja ja toimijoita. Tekniset ratkaisut eivät yksin riitä muutokseen. Tarvitsemme uudenlaisen elämäntyylin, arvojen ja ajattelutapojen sisäistämistä. Tarvitsemme kulttuurista kestävyysmurrosta. Miten kulttuuri voi konkreettisesti vastata ekologiseen kestävyyskriisiin? Mikä rooli kulttuurilla voi olla vihreässä siirtymässä, ekologisessa jälleenrakennuksessa ja demokratian vahvistamisessa? Miten kulttuuri on osa ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla? Näitä isoja kysymyksiä käsitellään kulttuurifoorumissa 23.3.2023 Oulun musiikkikeskuksessa. Päivän teemana on Kestävyyttä Kulttuurista Pohjois-Pohjanmaalle. Kestävyysmurroksen haasteeseen on jo tarttunut joukko kulttuurialan toimijoita, taiteilijoita ja tutkijoita. Eräs heistä on kulttuuriperinnön dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti, joka kuuluu Helsingissä Tieteen ja toivon talon tutkijayhteisöön sekä Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimusryhmään. Hän tutkii ryhmän kanssa soiden kokemisen tapoja ja trendejä 2000-luvulla, niiden vaikutusta suosuhteeseen sekä laajemmin soiden monimuotoiseen kulttuuriperintöön. ”Toivotun tulevaisuuden rakentaminen lähtee menneisyyden ymmärtämisestä. Dynaaminen museo on tähän hyvä toimintamalli. Sitä voidaan hyödyntää myös Ouluun rakentuvassa uudessa museossa,” sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski. Hän on kehittänyt dynaamisen museon konseptia, jota parhaillaan toimeenpannaan Lustossa. Sen kautta museot voivat ottaa entistä vahvan roolin tulevaisuustyössä ja kestävyyshaasteeseen vastaamisessa. Latvala-Harvilahden ja Paaskosken lisäksi kulttuurifoorumissa puheenvuoron pitävät Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen ja Kulttuurikauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen. Foorumin viidessä eri työpajassa päivän teemoihin syvennytään konkreettisella tasolla. Kulttuurifoorumin ohjelma ja tiedot työpajoista löytyvät tästä linkistä. Foorumin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke. Hankkeella toimeenpannaan opetus- ja kulttuuriministeriön alueellista kulttuurin kehittämistehtävää. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Antti Huntus, Taiteen edistämiskeskus (p. 0295 330 810 antti.huntus@taike.fi) Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi).

Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin  järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…

Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus.... Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.

Museot tuottavat hyvinvointia ja pidentävät elämää, se on tutkittua faktaa! Ihmisillä on voimakas tarve kulttuurisille elämyksille, sen todistaa jo koronanaikainen kulttuurinnälkä. Kaipuu museoihin on ollut niin kova, että varausjärjestelmät kaatuivat taidemuseo Amos Rexin avattua rajatusti ovensa sulun jälkeen.Suomi on museoiden luvattu maa.Jo pelkästään meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota. Museokortilla pääsee maakunnassamme yhteentoista museoon. Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti on pääsylippu yli 300 suomalaiseen museoon, ja se on toiminut moottorina museoiden kävijämäärien ennennäkemättömässä kasvussa. Digitaalinen toimintaympäristö on museoille ennennäkemätön mahdollisuus. Digitaaliset palvelut ovat nousseet suureen rooliin hyvinvointia tukevana palveluna. Museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteinen hakupalvelu Finna on onnistunut vastaamaan huutoon, ja se saavuttikin vuonna 2019 jo yli 2,5 miljoonaa käyntiä! Koronavuonna 2020 hakujen määrä kasvoi tästä vielä noin neljänneksellä. Museoiden virtuaalikierrokset ovat olleet monelle korona-ajan henkireikä. Verkkonäyttelyt ovat olleet arkipäivää jo vuosien ajan, mutta koronavuosi toi virtuaaliset opastuskierrokset paitsi suuren yleisön tietoisuuteen myös monien pienempien museoiden palvelupalettiin. Esimerkiksi Raahen museo avasi Pakkahuoneen museon ja Laivapatruunin kodin ovet virtuaalisille vierailuille.Etenkin pienille tai kaukana kasvukeskuksista sijaitseville museoille digitaalisuus mahdollistaa saavutettavien palveluiden tarjoamisen. Aina ei tarvita edes suuria taloudellisia resursseja. Persoonallista, viihdyttävää ja informatiivista sisältöä voi saada aikaan jo pelkillä digiajan perustyökaluilla, kuten kännykällä ja kuvankäsittelyohjelmalla, sekä tietenkin luovuudella ja mielikuvituksella! Museot vaikuttavat yksilöön ja yhteiskuntaan. Ne kertovat tarinoita ja välittävät tietoa menneistä ajoista ja erilaisista olosuhteista. Sillä tavoin ne lisäävät ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta, synnyttävät empatiaa ja vähentävät jännitteitä yhteiskunnassa. Näinä aikoina juuri empatiaa tarvitaan tiedon rinnalle, jotta kykenisimme rakentavaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän päivän museot eivät toki pelkästään tallenna menneisyyttä, vaan kurottavat monella tapaa tulevaisuuteen. Silti juuri menneistä oppiminen auttaa meitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Museoilla on siis voimaa myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja monet museot ovatkin rohkaistuneet ottamaan kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Oma panoksensa museoilla on annettavana myös matkailulle. Koronavuosi on vauhdittanut kotimaanmatkailua, ja nyt kun museoiden ovet on saatu jälleen avata, on museoilla oma tärkeä roolinsa…

"Miten ihmeessä nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla? Jokainen meistä lienee joskus osallistunut työpajaan, webinaariin tai kahvipöytäkeskusteluun, jossa on pohdittu tätä – etten sanoisi – ikuisuuskysymystä. Jotta tässä blogitekstissä ei kierrettäisi samojen vanhojen ajatusten kanssa ympyrää, ehdotan, että muutetaan hieman ajattelutapaa." Näin aloittaa projektikoordinaattori Satu Himanen oman Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelmaan kuuluvan blogikirjoituksensa. Lue mitä Satu ehdottaa tehtäväksi maakunnan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogit löytyvät täältä.

Miten ihmeessä nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla? Jokainen meistä lienee joskus osallistunut työpajaan, webinaariin tai kahvipöytäkeskusteluun, jossa on pohdittu tätä – etten sanoisi - ikuisuuskysymystä. Jotta tässä blogitekstissä ei kierrettäisi samojen vanhojen ajatusten kanssa ympyrää, ehdotan, että muutetaan hieman ajattelutapaa. Kas näin:Ei pohdita sitä, miten nuoret saataisiin pysymään kotiseudulla. Mietitään sen sijaan, miten saamme heidät parhaiten viihtymään täällä. Mitä esimerkiksi kunnissa voitaisiin tehdä, jotta mahdollisimman monelle nuorelle jäisi tunne, että häntä on kuultu ja hän on voinut vaikuttaa. Näin nuoret tuntevat kotikunnan omakseen ja jää ajatus, että kotiseudulla on hyvä asua.Ei myöskään tuudittauduta siihen, että ”osa palaa kyllä, kun huomaa, ettei ruoho muualla ole sen vihreämpää”? ”Kyllä routa porsaan kotiin ajaa” ei voi olla strategia omien nuorten ja nuorten aikuistemme suhteen. Mitä jos sensijaan pohdittaisiin, miten pitää aktiivisesti yhteyttä lähteneisiin, vaikka he olisivatkin tällä hetkellä muualla kirjoilla?Voisiko esimerkiksi digimaailma tarjota uudenlaisia tapoja olla mukana itselle tärkeiden paikkojen ja asioiden kehittämisessä ja ylläpitämisessä, jos perinteisiin talkoisiin ei kauempaa pääsekään osallistumaan? Entä saisiko kotipaikan ympärille kudottua alumniverkoston kokoontumisajoineen ja tapahtumineen?Eikä ylipäätään puhuta vain pysymisestä ja palaamisesta. Sovitaan, että tästä lähtien kannustetaan myös lähtijöitä. On tärkeää, että on niitä, jotka lähtevät käymään muualla ja avartavat katsettaan, saavat kokemusta ja kartuttavat osaamistaan. Kun nuori saa kannustusta kokeilla siipiään ja lähtee hyvillä mielin toteuttamaan unelmiaan, jää kotiseudun kannustavasta ilmapiiristä positiivinen muistijälki.Ja vielä: Hyväksytään se, että – teimme mitä tahansa – kaikki eivät koskaan palaa. Tuuletetaan iloisesti kotiseudun kasvattien menestystä maailmalla, ja sitä, että he vievät palan kotiseutua ja pohjoispohjalaisuutta muualle. Tarjotaan heille tapoja ja kanavia kertoa ylpeänä, mistä ovat tulleet.Onhan meillä kotiseutupipot ja kuntakorvakorut valmiina, jotta maailmalla voidaan kantaa ylpeinä kotiseudun värejä ja symboleja?Satu HimanenKirjoittaja on projektikoordinaattorina Maaseudun Sivistysliiton Tää on mulle tärkee -hankkeessa. Siinä etsitään yhdessä pohjoispohjalaisten nuorten aikuisten kanssa uudenlaisia keinoja pitää suhde kotiseudulle elävänä. Blogi on osa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurin kehittämisohjelman valmisteluprosessia.

Tapahtuma-ala on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana voimallisesti. Nyt koronapandemia on suistanut sen ja alan ammattilaiset suoranaiseen hätätilaan. Mitä tämä kaikki merkitsee alan tulevaisuuden kannalta? Miten tästä päästään uuteen nousuun, kun pandemia laantuu? Lue Taina Ronkaisen blogikirjoitus aiheesta.