Pohjois-Pohjanmaan ilmastotyön neuvottelukunnan kolmas toimikausi käynnistyi Oulussa 26.5.2026 järjestetyllä kokouksella. Neuvottelukunta kokoaa yhteen alueen keskeiset toimijat eri sektoreilta vahvistamaan yhteistyötä ja ilmastotyön vaikuttavuutta. Kolmas toimikausi jatkaa neuvottelukunnan aiempaa työtä. Ensimmäisellä kaudella määritettiin yhteinen suunta ja laadittiin ilmastotiekartta, toisella vietiin tavoitteita käytäntöön. Nyt painopiste on yhteistyön vahvistamisessa, vaikuttavuudessa ja ajantasaisen tilannekuvan rakentamisessa. Kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan roolia ilmastotyön edistäjänä sekä alueen keskeisiä ilmastokysymyksiä. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa hiilinielut ja maankäyttö, energiamurros, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä maa- ja metsätalouden ja huoltovarmuuden kysymykset. Kuntien ilmastotyö konkretisoituu arjen ratkaisuissa, kuten yhdyskuntarakenteessa, liikennejärjestelmässä ja ympäristönsuojelussa, mutta resurssit ovat rajalliset. Yritykset ovat keskeisiä ilmastoratkaisujen toteuttajia, ja osaaminen,…
IP AKKE -rahoitukseksi kutsutaan kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa, jota valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on käytettävissä noin 16 miljoonaa Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon. Rahoittavana viranomaisena toimii Etelä-Karjalan liitto, joka avasi hankehaut maaliskuun 2026 alussa. IP AKKE -rahoitushaun ensimmäinen valintajakso päättyi perjantaina 15.5.2026. Ensimmäisellä valintajaksolla hakuun saapui yhteensä 33 hakemusta, joissa haettiin rahoitusta yhteensä yli 52 miljoonaa euroa. Hakemusmäärä ylitti odotukset ja kertoo vahvasta kiinnostuksesta ohjelmien toimeenpanoon. Samalla haettu tuen määrä ylittää reippaasti käytettävissä olevan 16 miljoonan euron määrärahan. “Hakemusmäärä osoittaa, että ohjelmien tavoitteet koetaan erittäin ajankohtaisiksi ja tarpeellisiksi. Erityisen ilahduttavaa on se, että ylimaakunnallinen yhteistyö näkyy…
Nyt toteutettavassa Pohjois-Pohjanmaan järjestökyselyssä kartoitetaan yhdistysten toiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kyselyn vastauksia hyödynnetään yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisessä, koulutus- ja tukipalvelujen suunnittelussa sekä yhdistysten toimintaedellytysten edistämiseksi mm. kunnissa ja hyvinvointialueella. Tuloksia käytetään myös kansallisessa vaikuttamistyössä. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti eri maakunnissa, ja tuloksista kootaan myös kansallinen yhteenveto. Pohjois-Pohjanmaan tulokset julkaistaan elokuussa 2026. Kysely on suunnattu kaikille maakunnassa toimiville yhdistyksille (pl. uskonnolliset ja poliittiset yhdistykset). Pyydämme, että kustakin yhdistyksestä annetaan vain yksi vastaus. Yksittäiset vastaukset käsitellään luottamuksella ja tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Yksittäisiä yhdistyksiä koskevia tai tunnistettavia tietoja ei julkaista tai jaeta ulkopuolisille tahoille. Lisätietoa tietosuojasta: Pohjois-Pohjanmaan liiton tietosuojasivu Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20…
Toukokuussa 2025 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaalla maaseutumaisten alueiden kehittämistä edistävä Interreg Europe -rahoitteinen Rural COOP -hanke. Hankkeen nimi on lyhenne sen englanninkielisestä nimestä, Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation. Hankkeen työskentelytapa on osallistava ja yhteiskehittävä. Käytännössä tämä näkyy tiiviinä yhteistyönä ja yhteydenpitona hankekonsortion toimijoiden välillä. Myös maakunnallinen sidosryhmä työskentelee aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan toimijoille on luvassa erilaisia Rural COOP -tilaisuuksia syksyn 2026 aikana. Hankkeen ensimmäiset kuukaudet menivät hanketta organisoidessa, mutta kuluva vuosi on tuonut mukanaan uusia toiminnallisuuksia. Esimerkiksi sidosryhmätyö on käynnistynyt vauhdikkaasti maakunnan alueella. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan liiton Rural COOP -hanketiimi on osallistunut hankekonsortiolle järjestettävään ennakointikoulutukseen. Tarkoituksena oli…
Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön kanssa vuosien ajan. Tänä keväänä neljännen vuoden opiskelijat ovat suorittaneet aluekehityksen ja -politiikan soveltavan tutkimuksen kurssia, jonka opintosisältöihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut. Toukokuun alussa oli aika kokoontua kurssin loppuseminaariin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloihin. Seminaarin aikana maantieteen tutkimusyksikkö esitteli toimintaansa ja tämänhetkisistä tutkimusaloja ja -aiheita. Lisäksi liiton asiantuntijat kertoivat työtehtävistään ja koulutustaustoistaan ja opiskelijat esittelivät kurssilla valmistuneet ryhmätyönsä. Aiheina opiskelijat tutkivat verkostojen, yhteistyön ja luottamuksen sekä kehittämisresurssien merkitystä ja jakautumista maakuntamme sisällä sekä Pohjois-Suomen maakuntien välistä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kurssitöiden keskeisinä havaintoina nousivat kehittämisen keskittyminen suuriin keskuksiin sekä yhteistyön ja kilpailun vaikutukset luottamuksen…
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta kantaa huolta järjestöjen heikkenevistä toimintaedellytyksistä ja sen vaikutuksista ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja kuntien palveluihin. Toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta linjasi, että järjestöjen asemaa ja vaikuttavuutta on vahvistettava entistä määrätietoisemmin. Järjestöt ovat keskeinen osa alueen elinvoimaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. ”Järjestöjen merkitys ihmisten arjessa, hyvinvoinnissa ja yhteisöllisyydessä on nyt tärkeämpi kuin ehkä koskaan aiemmin. Siksi tarvitsemme entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. On tehtävä vahvaa vaikuttamistyötä järjestöjen työn turvaamiseksi”. Näin neuvottelukunnan työn painopisteet tiivisti juuri valittu puheenjohtaja, Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri, Raija Näppä. Varapuheenjohtajana neuvottelukunnassa toimii Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Jussi Ylitalo. Vaikuttamistyö tarvitsee tuekseen tietoa. Sitä…
Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri - arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten…
Suomen hallituksen on huolehdittava siitä, että pohjoisten harvaanasuttujen seutujen NSPA-rahoituksen palauttaminen ja harvaan asuttujen pohjoisten alueiden erityispiirteiden täysimääräinen huomioiminen ovat Suomen EU-neuvottelukannan ja kansallisen ohjelmavalmistelun sitovia lähtökohtia. NSPA-erityisrahoituksen oikeudellinen perusta on tunnistettu Suomen liittymissopimuksessa, perustamissopimuksessa sekä nykyhallituksen omassa EU-kannanmuodostuksessa. NSPA-rahoituksen heikentyminen merkitsisi suoraa ja pysyvää leikkausta koko Suomen EU-rahoitussaantoon. Tämä heikentäisi Suomen nettomaksuasemaa, vaikeuttaisi alueelliseen kasvuun ja huoltovarmuuteen tehtäviä investointeja sekä heikentäisi Suomen kykyä vastata omiin ja EU:n yhteisiin turvallisuustavoitteisiin. Tulevan rahoituskauden ratkaisut tehdään nyt. Itä- ja Pohjois-Suomi tuottaa merkittävän osan EU:n raaka-aineista ja puhtaasta energiasta Itä- ja Pohjois-Suomen tarjoama elinvoima, alueellinen kilpailukyky, osaaminen, kokonaisturvallisuus ja kestävä kasvu ovat välttämätön…
Lahdessa pidetyssä Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton eli CPMR:n energia- ja liikennetyöryhmien seminaarissa käsiteltiin alueellisten energia- ja liikennejärjestelmien sähköistämistä, sekä sen nykytilaa, haasteita ja kehityspolkuja Tilaisuuden pääpuheenvuoron pitänyt Euroopan parlamentin jäsen Aura Salla muistutti, että monet Euroopan maat ovat edelleen riippuvaisia Venäjältä saatavasta energiasta. Sähköverkon haasteet ovat siis yhteisiä koko Euroopan alueella. – Uusiutuvat energiamuodot vastaavat tällä hetkellä liki 50 prosenttia Euroopan energiantuotannosta, mutta uusiutuvien energiamuotojen käyttöasteessa on Euroopan maiden välillä suuria eroja, Aura Salla kertoi. Eurooppalaiset ratkaisut olivatkin keskeisessä roolissa seminaarissa. Puheenvuoroissa pureuduttiin muun muassa Euroopan verkkopakettiin sekä Energian valtatiet -hankkeeseen. Verkkopaketin tavoitteena on vahvistaa rahoitusta sekä vauhdittaa lupaprosesseja…
Pohjois-Pohjanmaan liitto avaa kahdennentoista hankkeiden hakukierroksen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. Hakukierros on avoinna ajalla 4.5.-30.9.2026. Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mukaisia toimenpiteitä. Tällä hakukierroksella rahoitetaan vain erityistavoitteiden 1.1, 2.3 ja 3.1 mukaisia hankkeita. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 –ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainittujen erityistavoitteiden sisältöihin. Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi 2.820.000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (EAKR ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 70% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Lisätietoja hakukierroksista tästä linkistä.
