Pohjois-Pohjanmaan liiton tammikuun uutiskirjeen teemana on matkailu. Uutiskirjeessä nostetaan esille erilaisia näkökulmia Pohjois-Pohjanmaan matkailuun. Yksi haastatelluista on Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari, jonka haastattelu julkaistaan ennakkoon kotisivuilla. Tammikuun uutiskirje tulee tilaajille keskiviikkona 28.1.2026. Jos et ole jo uutiskirjeen tilaaja, liity joukkoon. Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari: "Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa rauhaa ja irtiottoa arjesta" Kerro itsestäsi ja matkastasi matkailun pariin Visit Finlandin johtajaksi. Onko jokin yllättänyt sinut Visit Finlandissa tai sen toiminnassa? Joulukuun 15. päivä vuonna 2026 minulla tuli täyteen 15 vuotta Visit Finlandin palveluksessa. Olen valmistunut Helsingin Kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi ja ensimmäisen reilun vuosikymmenen työskentelin markkinointiviestinnän parissa. Toimin mediatoimistossa asiakkuusjohtajana ja…
Pohjois-Pohjanmaan väkiluku on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maakunnassa asui vuoden 2025 lopussa 418 130 asukasta. Väkiluku väheni vuoden aikana yhteensä 201 henkilöllä, mikä vastaa - 0,05 prosentin muutosta. Väestökehityksen taustalla on erityisesti maan sisäisen muuttoliikkeen tappion syveneminen. Pohjois-Pohjanmaan maakunta menetti muuttoliikkeessä muualle Suomeen yhteensä 1 819 asukasta, mikä on yli 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2024 ja suurin muuttotappio Pohjois-Pohjanmaan historiassa. Aiempien vuosien poikkeuksellisen suuri nettomaahanmuutto ei ole johtanut pysyvään väestön asettumiseen Pohjois-Pohjanmaalla. Maakuntien välinen muuttotappio koostuu suurelta osin ulkomailla syntyneistä henkilöistä eli aiemmin Pohjois-Pohjanmaalle ulkomailta muuttaneista asukkaista, jotka ovat sittemmin muuttaneet toisiin maakuntiin. ”Luvut ovat…
Manner-Suomen maakuntahallitusten puheenjohtajat kokoustivat Kuntatalolla Helsingissä 20. tammikuuta 2026. Kokouksessa maakuntahallitusten puheenjohtajien puheenjohtajaksi valittiin Johannes Koskinen (SDP) Hämeestä. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Etelä-Pohjanmaan Janne Sankelo (KOK) ja 2. varapuheenjohtajaksi Lauri Nikula (KESK) Pohjois-Pohjanmaalta. – Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyö on ollut toimivaa ja tiivistä. Samalla asenteella lähestyn kaikkien maakuntien yhteistyötä, Lauri Nikula toteaa. Maakuntahallitusten puheenjohtajien kokous on maakuntien liittojen vapaaehtoisuuteen perustuva poliittinen keskinäisen yhteistyön ryhmä, jonka toimikausi on sama kuin maakuntahallitusten toimikausi. – Valtion aluehallinnon mullistus korostaa tarvetta kehittää alueellista demokratiaa ja sen vaikuttavuutta. Siksi on tärkeää, että maakuntien liitot tekevät valtakunnallista yhteistyötä eri tasoilla. Maakuntahallitusten puheenjohtajien yhteistyöllä vahvistetaan maakuntien ääntä ja vaikutusmahdollisuuksia aluepolitiikassa, sanoo ryhmän…
Pohjois-Pohjanmaan liitossa on haettavana rahoitusta EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027. Avautuvan hakukierroksen yhteydessä Pohjois-Pohjanmaa liitto rahoittaa ainoastaan hankkeita, jotka ovat JTF -toimintalinjan seitsemän ”Oikeudenmukaisen siirtymän Suomi” erityistavoitteen 7.1 ”Turpeesta luopumisen alueellisesti oikeudenmukainen siirtymä” mukaisia. Hakukierros on avoinna ajalla 26.1.-31.3.2026. Hakukierroksella saapuneiden hakemusten rahoittamiseen on suunniteltu käytettäväksi enintään 2.000 000 euroa. Haettavan tukirahoituksen (JTF ja valtio) osuus voi olla korkeintaan 70% kehittämishankkeen ja korkeintaan 70% investointihankkeen kokonaiskustannuksista. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelma-asiakirjaan ja edellä mainitun erityistavoitteen sisältöön sekä Pohjois-Pohjanmaan oikeudenmukaisuuden siirtymäsuunnitelmaan. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden on toteutettava ohjelma-asiakirjaa ja…
Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat varoittavat, että pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) rahoituksen heikentäminen EU:n seuraavalla rahoituskaudella vaarantaisi Euroopan unionin huoltovarmuutta, puhtaan energian investointeja ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Lisäksi NSPA:n perusperiaatteiden ohittaminen on vastoin Suomen EU-liittymissopimusta. Maakuntien mukaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuki (NSPA) ei ole kansallinen poikkeus tai erityistoive, vaan EU:n perussopimuksiin ja Suomen EU-jäsenyyteen perustuva velvoite. Euroopan unionin on tuettava alueita, joilla on pysyviä rakenteellisia haittoja, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja vaativat ilmasto-olosuhteet. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksen kannanotossa edellytetään, että Suomi puolustaa määrätietoisesti NSPA-rahoitusta EU-neuvotteluissa ja että maakuntaliitot ovat täysipainoisesti mukana rahoituksen kansallisessa valmistelussa ja toimeenpanossa. Työ on…
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on osa maakuntaliiton aluekehittämistyötä. Pohjois-Pohjanmaan liitto pyytää järjestöjä asettamaan ehdokkaansa Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan jäseneksi toimikaudelle 2026–2029 16.2.2026 mennessä. Ehdokkaaksi asettaminen tapahtuu tästä linkistä. Järjestön asettama ehdokas sitoutuu työskentelemään koko maakunnan järjestökentän hyväksi. Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus nimeää järjestöneuvottelukunnan maaliskuussa 2026. Järjestöneuvottelukunnan tehtävinä on osallistua aktiivisesti maakunnan aluekehitystyöhön, tehdä järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi, edistää kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksia sekä edistää järjestöjen välistä että järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Lisäksi järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestökenttä saadaan laajamittaisesti mukaan yhteistyöhön. Neuvottelukunta täsmentää tavoitteita ja tehtäviä toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Järjestöneuvottelukunnan jäsenten valintakriteerit: Järjestöneuvottelukunta kootaan eri alojen järjestöistä siten, että se on kattava…
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja Ruotsin Norrbottenin maakunnan poliittiset edustajat ottavat ensimmäistä kertaa yhdessä kantaa EU:n tulevaan rahoituskehykseen. Yhteinen kannanotto kohdistuu EU:n vuosien 2028–2034 budjettiesitykseen, jonka katsotaan heikentävän pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asemaa. Pohjois-Pohjanmaan ja Norrbottenin välinen yhteistyö on jatkunut tiiviinä jo useiden vuosien ajan. Poliittiset edustajat ovat tavanneet säännöllisesti, ja yhteistyö on viime vuosina kehittynyt entistä strategisemmaksi. Viimeisin tapaaminen järjestettiin elokuussa 2024 Oulussa ja Limingassa. Pohjois-Pohjanmaan edustajien sitä edeltänyt vierailu suuntautui Luulajaan joulukuussa 2023. – Yhteistyömme Norrbottenin kanssa on pitkäjänteistä ja perustuu yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Nyt viemme sen uudelle tasolle ottamalla yhdessä kantaa EU-rahoitukseen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun pohjoiset…
Rural COOP -hankkeen maakunnallinen sidosryhmä kokoontui joulukuussa vuoden 2025 toiseen tapaamiseen keskustelemaan Pohjois-Pohjanmaan ajankohtaisista kehittämistarpeista, kehittämisen välineistä sekä tulevista toimenpiteistä. Päivitimme tilannekuvan Rural COOP- hankkeesta, kartoitimme alueellisia kehittämistarpeita, kävimme läpi hyvän hankehakemuksen tunnuspiirteitä ja suuntasimme katseen Oulussa järjestettävään opintovierailuun syksyllä 2026.Pohjois-Pohjanmaalla maakunnalliseen sidosryhmään kuuluvat Iin ja Muhoksen kunnat, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Oulun ammattikorkeakoulu sekä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti. Kehittämistarpeet – yhteiset haasteet ja mahdollisuudet Keskusteluissa tunnistettiin mm. seuraavia kehittämistarpeita, ja pohdittiin mahdollisuuksia niiden ratkomiseen: Kansainvälistymisen ja viennin haasteet: osaamisvajeet ja tukien haun koettu vaikeus nousivat esiin. Pohdittiin, onko kansainvälistymiseen sopivia oppimisympäristöjä tarjolla. Todettiin myös, että vientiosaamisen vahvistamisen lisäksi…
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kiittää valtioneuvostoa selkeästä kannanotosta, jossa tunnistetaan koheesiopolitiikan aluelähtöisyys, rahoituksen ennakoitavuus sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisrahoituksen merkitys.[1] Pidämme tärkeänä, että Suomi puolustaa näitä periaatteita rahoitusneuvotteluissa. Samalla esitämme valtioneuvostolle, EU parlamentille ja komissiolle seuraavat täsmennykset ja konkreettiset toimet, jotta Kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma vahvistaa koko EU:n ja Suomen alueiden kehitystä. Koheesiopolitiikan tulee perustua monitasoiseen hallintoon ja kumppanuuteen. Itä- ja Pohjois- Suomen neuvottelukunta tukee komission esitystä parlamentille marraskuussa 2025 täydentää NRP-asetusta COM (2025) 565 final/2 siten, että horisontaalisiksi periaatteiksi oikeusvaltioperiaatteen ja EU:n ihmisoikeusasiakirjan rinnalle nostetaan kumppanuus ja monitasoinen hallinto. Maakunnan liitoilla tulee olla selkeä vastuu EU:n 2028–2034…
