Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors

Uutiset

08.12.2022

Vaihtoehtoiset käyttövoimat tapetilla Euroopassa

Perifeeristen merellisten alueitten liiton (CPMR, Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) keskusteluissa on noussut esille jo pidemmän aikaa vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden tilanne EU:n reuna-alueilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infran käyttöönotosta asettaa haastavat vaatimukset sekä TEN-T-ydinverkolla että kattavalla verkolla, kun edellytyksenä on enintään 60 kilometrin välein oleva latausasema. Tämä edellyttää luultavimmin merkittäviä investointeja infraan. Asetusehdotuksessa edellytetään myös vetyasemien rakentamista merkittäville kaupunkialueille.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi osallistui marraskuussa 2022 CPMR:n Itämeren komission liikenneasioiden työryhmän kokoukseen Tukholmassa. Jussinniemi painotti keskusteluissa, ettei sähköautoilu ei ole yksistään ratkaisu tulevaisuuden liikenteessä. ”Tarvitaan ratkaisu, jossa sähkö, vety sekä uusiutuvat kestävästi tuotetut biopolttoaineet kuten biokaasu ja bioetanolibensiini korvaavat fossiiliset polttoaineet.

Jouni Jussinniemi on tuonut keskusteluun megawattiajattelun, joka tarkoittaa ymmärtämistä siitä, minkälaisen määrän energiaa esimerkiksi henkilöautot, ajoneuvoyhdistelmät tai traktorit tarvitsevat huoltoasemilla. Kun ajoneuvoyhdistelmään polttoainesäiliöön laitetaan 300 litraa dieselöljyä, siirretään energiaa noin kolme megawattia. Henkilöauton polttoainesäiliön täytössä energiaa siirtyy 600–700 kilowattia. Huoltoasemat, joissa tankataan päivittäin suuria määriä polttoaineita, tarvitsee uudet muuntamot, syöttöjärjestelmät ja kaapeloinnit. Tätä infraa meillä ei ole tällä hetkellä, joten kysymys on isoista investoinneista.

Myös keskusteluissa on ollut raakamateriaalien tarve autoilun sähköistämisessä. Tavallisessa henkilöautossa on noin 20 kiloa kuparia, kun taas nykyisisten sähköautojen moottoreissa kuparia on noin 80 kiloa. Suomen autokannan sähköistäminen voi vaatia jopa lähemmäs 200 miljoonaa kiloa kuparia. Tämä on käytännössä neitseellistä kuparia, koska kiertovolyymia ei ole olemassa. Lisäksi latausverkon luominen tarvitsee kuparia ja alumiinia.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on tuonut esiin käyttövoimiin liittyen biopolttoaineiden merkitystä sekä niiden tuotannon potentiaalia maakunnassa eri yhteyksissä. Myös sähköautojen potentiaali ja soveltuvuus pohjoisille alueille on epävarmaa. Biopolttoaineiden potentiaali ei rajoitu pelkästään ajoneuvoihin vaan sillä on myös potentiaalia lentoliikenteen käyttövoimamurroksessa.

Polttomoottori ei ole kuollut, ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee tiensä päähän, Jussinniemi korostaa. Suomessa riittää raaka-aineita biokaasun tuottamiseksi liikenteen tarpeisiin. Kansallisella ja EU-tasolla on varmistettava hyvä tukitaso tuotantolaitos- ja jakeluasemaverkon luomiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan EU-tason päätökset kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käytön turvaamiseksi tulevaisuudessa.

Lisätiedot:
1. varapj Jouni Jussiniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi

Maakuntainsinööri Lauri Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Asiasanat:

energia, liikenne

Aiheeseen liittyvät artikkelit

08.12.2022
Oulun satama mukana TEN-T-asetusehdotuksessa

Pohjois-Pohjanmaan liitto on pitkäjänteisesti ajanut Oulun sataman ja lentoaseman nostamista osaksi TEN-T-ydinverkkoa. Alkuvuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki ottivat yhdessä kantaa sataman nostamiseksi osaksi ydinverkkoa korostaen etenkin sataman strategisesti merkittävää sijaintia Suomen ja EU:n pohjoisten liikenneyhteyksien kannalta. Lisäksi liitto on nostanut Oulun sataman merkitystä esille CPMR:n Itämeren komission kannanotoissa. EU:n liikenneneuvosto hyväksyi maanantaina 5.12.2022 yleisnäkemyksen TEN-T-asetusehdotuksesta. TEN-T eli Trans-European Transport Network on EU:n laajuinen liikenneverkko, mikä määrittää merkittävimmät väylät, satamat, lentoasemat ja rautatieterminaalit sekä tähtää niiden kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen vuoteen 2050 mennessä. Liikenneneuvoston maanantaina hyväksymässä asetusehdotuksessa Oulun satamaa esitetään nostettavaksi TEN-T-ydinverkkoon. Suomea kokouksessa edustanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti Suomen riippuvuutta merenkulusta ja oli iloinen Suomen aktiivisen vaikutustyön tuottamasta tuloksesta. Liikenneneuvoston kannan jälkeen odotetaan Euroopan parlamentin kantaa, joka saadaan mahdollisesti vuoden 2023 helmikuussa. Parlamentin kannanoton jälkeen käynnistyy neuvottelut, joissa jäsenmaat, parlamentti ja komissio hakevat yhteistä näkemystä TEN-T-asetusehdotukseen. Lisätiedot: Maakuntainsinööri Lauri Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi

15.09.2021
Pohjois-Pohjanmaan liitto: Väyläverkon investointiohjelma ei takaa Pohjois-Pohjanmaan saavutettavuutta

Pohjois-Pohjanmaan liitto antoi 15.9.2021 lausuntonsa valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2022–2029. Investointiohjelman mukainen liikennejärjestelmän kehittäminen ei takaa Pohjois-Pohjanmaan eikä Pohjois-Suomen saavutettavuutta, ei vastaa elinkeinoelämän tarpeita eikä tue kestävää liikkumista ja ilmastotavoitteita. Investointiohjelma on puutteellinen erityisesti elinkeinokuljetusten edellytysten parantamisen näkökulmasta. Ohjelmassa ei ole huomioitu Pohjois-Suomen erityisolosuhteita ja elinkeinoelämän vaatimuksia. Alueen merkitys koko Suomen kansantaloudelle sekä kansalliseen ja kansainväliseen saavutettavuuteen on merkittävä ja sen tulee näkyä alueelle kohdistuvissa väyläverkon investoinneissa. Pohjois-Pohjanmaan kannalta keskeisimmät toimenpiteet valtakunnallisen liikennejärjestelmätavoitteiden saavuttamiseksi puuttuvat kokonaan. Investointiohjelmassa erityisesti raideliikenteen kehittäminen painottuu vain Etelä-Suomeen, mikä vaikeuttaa Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittymistä ja investointien vaatiman raideliikenteen parantamista. Liikenne 12 -suunnitelman talouskehyksessä esitetty rahoitustaso on totaalisen riittämätön tulevaisuuden liikenneverkolle. Investointiohjelmalla ei voida saavuttaa suunnitelmalle asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi maantieverkolla on strategisen tilannekuvan mukaan jopa kolmen miljardin euron kehittämistarpeet seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Korjausvelan kasvu ja tiestön heikkeneminen vaikuttaa merkittävässä määrin negatiivisesti alueen teollisuuden toimintaedellytyksiin sekä matkailun sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Kokonaisrahoitustaso on täysin riittämätön Pohjois-Suomen kannalta merkittävien toimenpiteiden, kuten pääväylien kehittämisinvestointien ja korjausvelan vähentämisen toteuttamisessa. Pääradan kehittäminen on tärkeää talouden kasvun ja kestävän liikkumisen osalta. Pääradan Ylivieska–Oulu-rataosuus on toiseksi merkittävin ja vilkkain tavaraliikenteen rataosuus valtakunnassa ja henkilöliikenteen osalta se palvelee yli miljoona matkustajaa vuodessa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta esimerkiksi Kokkolan eteläpuolella pääradalla tavaraliikenteen määrät ovat hyvin vähäiset eikä suunnitellut investoinnit tue Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä niin kuin investoinnit pääradan pohjoisimmilla osuuksilla. Merkittävimpien väylien kehittäminen on tärkeää. Tämän ohella Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä yritysten ja ihmisten sujuvan arjen kannalta on äärimäisen tärkeää ylläpitää myös toimivaa alempitasoista tieverkkoa. Erityisesti tieverkoston liikennöitävyys on viime vuosina huolestuttavasti rapautunut. Perustienpitoon tulee varata riittävästi resursseja. Linkki lausuntoon.