21.02.2023
TEN-T-verkon logistiikkaketjut esillä Varsovan konferenssissa
Puolan Varsovassa järjestettiin 14.2.2023 Euroopan laajuisen TEN-T-verkon konferenssi, jossa käsiteltiin laajasti logistiikkaketjujen kehittämisen vaatimuksia ja Euroopan turvallisuustilanteen vaikutuksia ydinverkkokäytäviin. Euroopan laajuisen ydinverkon olennaisena tehtävänä korostuu Euroopan kuljetusvirtojen yhdistäminen niin pohjois- ja eteläsuunnassa kuin idän ja lännen suunnassa. Ruotsin liikenneministeri Andreas Carlson painotti Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden asettavan uudenlaiset vaatimukset ydinverkon pohjoisille alueille sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä verkon kehittämisessä. Liettuan liikenne- ja viestintäministeri Marius Skuodis korosti puheenvuorossaan vaihtoehtoisten reittien merkitystä sekä sotilaallisen liikkuvuuden näkökulman tärkeyttä. Konferenssissa käsiteltiin laajasti Ukrainan ja Moldovan kytkemistä osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Euroopan komission esityksessä Ukraina kytketään osaksi ydinverkkokäytäviä viljakuljetusten turvaamiseksi. Komission esitys nähdään Ukrainan integroimisen ja sodanjälkeisen jälleenrakentamisen eleenä. Konferenssiin osallistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemen mukaan Pohjois-Pohjanmaan yrityksillä on laajaa potentiaalia ja osaamista Ukrainan jälleenrakentamisessa. Suomessa ja Pohjois-Pohjanmalla on mietittävä etukäteen kuinka maakunta auttaa yrityksiä kytkeytymään jälleenrakennukseen ja miten mahdollistetaan osallistuminen kun on aika jälleenrakentaa Ukrainaa. Tilaisuuteen etäyhteydellä osallistunut Ukrainan jälleenrakentamisen ja infrastruktuurin kehittämisen viraston johtaja Mustafa Nayyem kertoi Ukrainan keskittyvän tällä hetkellä lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteisiin, ja odottaa Venäjän aiheuttamien laajojen infrastruktuurillisten tuhojen jatkuvan. Satamien roolia korostettiin tehokkaiden kuljetusketjujen kehittämisessä. Baltic-Adriatic-ydinverkkokäytävän koordinaattori Anne Jensenin korosti eurooppalaisten satamien kytkeytyvyyttä ydinverkkoon sekä satamilta vaadittavaa panostusta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Suomessa on kehitettävä tuotantoa ja jakelua jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjontaa saadaan satamiin, silllä tulevaisuudessa niiden kysyntä tulee kasvamaan, Jussinniemi painottaa. Rautatiekuljetuksiin liittyvässä paneelikeskustelussa korostui eri kuljetusmuotojen yhdistettävyys. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen kuluvalla rahoituskaudella noin 70 prosenttia kokonaisbudjetista keskittyy rautatieverkon kehittämiseen. Entistä tehokkaampaan kehittämiseen liittyy laajasti sekä ilmastollisia että uudessa tilanteessa myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmia. Tähän liittyen rautatieverkon sähköistämistä halutaan edistää kaikkialla Euroopassa. Lisätietoja: Jouni Jussinniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi Lauri Romppainen, maakuntainsinööri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi
08.12.2022
Vaihtoehtoiset käyttövoimat tapetilla Euroopassa
Perifeeristen merellisten alueitten liiton (CPMR, Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) keskusteluissa on noussut esille jo pidemmän aikaa vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden tilanne EU:n reuna-alueilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infran käyttöönotosta asettaa haastavat vaatimukset sekä TEN-T-ydinverkolla että kattavalla verkolla, kun edellytyksenä on enintään 60 kilometrin välein oleva latausasema. Tämä edellyttää luultavimmin merkittäviä investointeja infraan. Asetusehdotuksessa edellytetään myös vetyasemien rakentamista merkittäville kaupunkialueille. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi osallistui marraskuussa 2022 CPMR:n Itämeren komission liikenneasioiden työryhmän kokoukseen Tukholmassa. Jussinniemi painotti keskusteluissa, ettei sähköautoilu ei ole yksistään ratkaisu tulevaisuuden liikenteessä. ”Tarvitaan ratkaisu, jossa sähkö, vety sekä uusiutuvat kestävästi tuotetut biopolttoaineet kuten biokaasu ja bioetanolibensiini korvaavat fossiiliset polttoaineet. Jouni Jussinniemi on tuonut keskusteluun megawattiajattelun, joka tarkoittaa ymmärtämistä siitä, minkälaisen määrän energiaa esimerkiksi henkilöautot, ajoneuvoyhdistelmät tai traktorit tarvitsevat huoltoasemilla. Kun ajoneuvoyhdistelmään polttoainesäiliöön laitetaan 300 litraa dieselöljyä, siirretään energiaa noin kolme megawattia. Henkilöauton polttoainesäiliön täytössä energiaa siirtyy 600–700 kilowattia. Huoltoasemat, joissa tankataan päivittäin suuria määriä polttoaineita, tarvitsee uudet muuntamot, syöttöjärjestelmät ja kaapeloinnit. Tätä infraa meillä ei ole tällä hetkellä, joten kysymys on isoista investoinneista. Myös keskusteluissa on ollut raakamateriaalien tarve autoilun sähköistämisessä. Tavallisessa henkilöautossa on noin 20 kiloa kuparia, kun taas nykyisisten sähköautojen moottoreissa kuparia on noin 80 kiloa. Suomen autokannan sähköistäminen voi vaatia jopa lähemmäs 200 miljoonaa kiloa kuparia. Tämä on käytännössä neitseellistä kuparia, koska kiertovolyymia ei ole olemassa. Lisäksi latausverkon luominen tarvitsee kuparia ja alumiinia. Pohjois-Pohjanmaan liitto on tuonut esiin käyttövoimiin liittyen biopolttoaineiden merkitystä sekä niiden tuotannon potentiaalia maakunnassa eri yhteyksissä. Myös sähköautojen potentiaali ja soveltuvuus pohjoisille alueille on epävarmaa. Biopolttoaineiden potentiaali ei rajoitu pelkästään ajoneuvoihin vaan sillä on myös potentiaalia lentoliikenteen käyttövoimamurroksessa. Polttomoottori ei ole kuollut, ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee tiensä päähän, Jussinniemi korostaa. Suomessa riittää raaka-aineita biokaasun tuottamiseksi liikenteen tarpeisiin. Kansallisella ja EU-tasolla on varmistettava hyvä tukitaso tuotantolaitos- ja jakeluasemaverkon luomiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan EU-tason päätökset kestävästi tuotettujen…
15.09.2021
Pohjois-Pohjanmaan liitto: Väyläverkon investointiohjelma ei takaa Pohjois-Pohjanmaan saavutettavuutta
Pohjois-Pohjanmaan liitto antoi 15.9.2021 lausuntonsa valtion väyläverkon investointiohjelmasta vuosille 2022–2029. Investointiohjelman mukainen liikennejärjestelmän kehittäminen ei takaa Pohjois-Pohjanmaan eikä Pohjois-Suomen saavutettavuutta, ei vastaa elinkeinoelämän tarpeita eikä tue kestävää liikkumista ja ilmastotavoitteita. Investointiohjelma on puutteellinen erityisesti elinkeinokuljetusten edellytysten parantamisen näkökulmasta. Ohjelmassa ei ole huomioitu Pohjois-Suomen erityisolosuhteita ja elinkeinoelämän vaatimuksia. Alueen merkitys koko Suomen kansantaloudelle sekä kansalliseen ja kansainväliseen saavutettavuuteen on merkittävä ja sen tulee näkyä alueelle kohdistuvissa väyläverkon investoinneissa. Pohjois-Pohjanmaan kannalta keskeisimmät toimenpiteet valtakunnallisen liikennejärjestelmätavoitteiden saavuttamiseksi puuttuvat kokonaan. Investointiohjelmassa erityisesti raideliikenteen kehittäminen painottuu vain Etelä-Suomeen, mikä vaikeuttaa Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kehittymistä ja investointien vaatiman raideliikenteen parantamista. Liikenne 12 -suunnitelman talouskehyksessä esitetty rahoitustaso on totaalisen riittämätön tulevaisuuden liikenneverkolle. Investointiohjelmalla ei voida saavuttaa suunnitelmalle asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi maantieverkolla on strategisen tilannekuvan mukaan jopa kolmen miljardin euron kehittämistarpeet seuraavan kymmenen vuoden ajalle. Korjausvelan kasvu ja tiestön heikkeneminen vaikuttaa merkittävässä määrin negatiivisesti alueen teollisuuden toimintaedellytyksiin sekä matkailun sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Kokonaisrahoitustaso on täysin riittämätön Pohjois-Suomen kannalta merkittävien toimenpiteiden, kuten pääväylien kehittämisinvestointien ja korjausvelan vähentämisen toteuttamisessa. Pääradan kehittäminen on tärkeää talouden kasvun ja kestävän liikkumisen osalta. Pääradan Ylivieska–Oulu-rataosuus on toiseksi merkittävin ja vilkkain tavaraliikenteen rataosuus valtakunnassa ja henkilöliikenteen osalta se palvelee yli miljoona matkustajaa vuodessa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta esimerkiksi Kokkolan eteläpuolella pääradalla tavaraliikenteen määrät ovat hyvin vähäiset eikä suunnitellut investoinnit tue Suomen elinkeinoelämän kilpailukykyä niin kuin investoinnit pääradan pohjoisimmilla osuuksilla. Merkittävimpien väylien kehittäminen on tärkeää. Tämän ohella Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä yritysten ja ihmisten sujuvan arjen kannalta on äärimäisen tärkeää ylläpitää myös toimivaa alempitasoista tieverkkoa. Erityisesti tieverkoston liikennöitävyys on viime vuosina huolestuttavasti rapautunut. Perustienpitoon tulee varata riittävästi resursseja. Linkki lausuntoon.
