Puolan Varsovassa järjestettiin 14.2.2023 Euroopan laajuisen TEN-T-verkon konferenssi, jossa käsiteltiin laajasti logistiikkaketjujen kehittämisen vaatimuksia ja Euroopan turvallisuustilanteen vaikutuksia ydinverkkokäytäviin. Euroopan laajuisen ydinverkon olennaisena tehtävänä korostuu Euroopan kuljetusvirtojen yhdistäminen niin pohjois- ja eteläsuunnassa kuin idän ja lännen suunnassa. Ruotsin liikenneministeri Andreas Carlson painotti Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyden asettavan uudenlaiset vaatimukset ydinverkon pohjoisille alueille sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön merkitystä verkon kehittämisessä. Liettuan liikenne- ja viestintäministeri Marius Skuodis korosti puheenvuorossaan vaihtoehtoisten reittien merkitystä sekä sotilaallisen liikkuvuuden näkökulman tärkeyttä. Konferenssissa käsiteltiin laajasti Ukrainan ja Moldovan kytkemistä osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Euroopan komission esityksessä Ukraina kytketään osaksi ydinverkkokäytäviä viljakuljetusten turvaamiseksi. Komission esitys nähdään Ukrainan integroimisen ja sodanjälkeisen jälleenrakentamisen eleenä. Konferenssiin osallistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemen mukaan Pohjois-Pohjanmaan yrityksillä on laajaa potentiaalia ja osaamista Ukrainan jälleenrakentamisessa.  Suomessa ja Pohjois-Pohjanmalla on mietittävä etukäteen kuinka maakunta auttaa yrityksiä kytkeytymään jälleenrakennukseen ja miten mahdollistetaan osallistuminen kun on aika jälleenrakentaa Ukrainaa. Tilaisuuteen etäyhteydellä osallistunut Ukrainan jälleenrakentamisen ja infrastruktuurin kehittämisen viraston johtaja Mustafa Nayyem kertoi Ukrainan keskittyvän tällä hetkellä lyhyen aikavälin korjaustoimenpiteisiin, ja odottaa Venäjän aiheuttamien laajojen infrastruktuurillisten tuhojen jatkuvan. Satamien roolia korostettiin tehokkaiden kuljetusketjujen kehittämisessä. Baltic-Adriatic-ydinverkkokäytävän koordinaattori Anne Jensenin korosti eurooppalaisten satamien kytkeytyvyyttä ydinverkkoon sekä satamilta vaadittavaa panostusta vaihtoehtoisiin polttoaineisiin meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi. Suomessa on kehitettävä tuotantoa ja jakelua jotta vaihtoehtoisten polttoaineiden tarjontaa saadaan satamiin, silllä tulevaisuudessa niiden kysyntä tulee kasvamaan, Jussinniemi painottaa. Rautatiekuljetuksiin liittyvässä paneelikeskustelussa korostui eri kuljetusmuotojen yhdistettävyys. Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineen kuluvalla rahoituskaudella noin 70 prosenttia kokonaisbudjetista keskittyy rautatieverkon kehittämiseen. Entistä tehokkaampaan kehittämiseen liittyy laajasti sekä ilmastollisia että uudessa tilanteessa myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmia. Tähän liittyen rautatieverkon sähköistämistä halutaan edistää kaikkialla Euroopassa. Lisätietoja:  Jouni Jussinniemi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja, p. 044 588 5577, jouni.jussinniemi@pyhajarvi.fi Lauri Romppainen, maakuntainsinööri, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Pohjois-Pohjanmaan liitto on pitkäjänteisesti ajanut Oulun sataman ja lentoaseman nostamista osaksi TEN-T-ydinverkkoa. Alkuvuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki ottivat yhdessä kantaa sataman nostamiseksi osaksi ydinverkkoa korostaen etenkin sataman strategisesti merkittävää sijaintia Suomen ja EU:n pohjoisten liikenneyhteyksien kannalta. Lisäksi liitto on nostanut Oulun sataman merkitystä esille CPMR:n Itämeren komission kannanotoissa. EU:n liikenneneuvosto hyväksyi maanantaina 5.12.2022 yleisnäkemyksen TEN-T-asetusehdotuksesta. TEN-T eli Trans-European Transport Network on EU:n laajuinen liikenneverkko, mikä määrittää merkittävimmät väylät, satamat, lentoasemat ja rautatieterminaalit sekä tähtää niiden kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen vuoteen 2050 mennessä. Liikenneneuvoston maanantaina hyväksymässä asetusehdotuksessa Oulun satamaa esitetään nostettavaksi TEN-T-ydinverkkoon. Suomea kokouksessa edustanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti Suomen riippuvuutta merenkulusta ja oli iloinen Suomen aktiivisen vaikutustyön tuottamasta tuloksesta. Liikenneneuvoston kannan jälkeen odotetaan Euroopan parlamentin kantaa, joka saadaan mahdollisesti vuoden 2023 helmikuussa. Parlamentin kannanoton jälkeen käynnistyy neuvottelut, joissa jäsenmaat, parlamentti ja komissio hakevat yhteistä näkemystä TEN-T-asetusehdotukseen. Lisätiedot: Maakuntainsinööri Lauri Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi