Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content
Post Type Selectors
Search in posts
Search in pages

Uutiset

21.05.2021

Blogi: Samassa veneessä ollaan – kiertotalous ja Pohjois-Pohjanmaa

Sitran määritelmän mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Kiertotalouden ajatus on, että luonnosta otetut materiaalit – joita on jo jalostettu ihmiskunnan tarpeisin – pysyvät käytössä ja talousjärjestelmässä mahdollisimmat pitkään. Näin ollen talouskasvu ei ole riippuvainen luonnonvarojen kulutuksesta.

Konseptina kiertotalous ei ole uusi. Ajatus syntyi jo 1960-luvulla ja sanana se mainittiin ensimmäistä kertaa vuonna 1966. Konseptin teki tunnetuksi daami Ellen MacArthur, maailmanennätyksen haltija soolopurjehtija, joka havahtui luonnonvarojen rajallisuuteen, kun eli veneensä rajoitetun lastin varassa 71 päivän ajan purjehtiessaan maapallon ympäri vuonna 2005. Hän perusti nimeänsä kantavan säätiön vuonna 2010 ja kehitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa nyt tunnetun kiertotalousmallin, josta muodostui muun muassa EU:n vihreän kehityksen ohjelman kulmakivi. Säätiön kehittämä kiertotalouden malli otti käyttöön ajatuksia mm. teollisesta ekologiasta, kehdosta kehtoon -ajattelumallista ja palvelutaloudesta.

Teollisen ekologian ajatuksena on, että toisen jäte on toisen raaka-aine. Suomi ja maakuntamme voi olla ylpeä siitä, että on edelläkävijänä teknologiateollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntämisessä. Tuloksena jopa luonnontuotteita parempia jalosteita, esimerkkinä Oulun yliopistossa kehitetty ennätysluja ekobetoni. Teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen on myös ilmastoteko, ja siinä Pohjois-Pohjanmaalla todella paljon potentiaalia, kun on suuria yrityksiä ja sitä suurempia jätevirtoja ja sitä tukeva tutkimusta. Yhtenä mahdollisuutena olisi esim. Laanilan teollisuusalueen kehittäminen ekoteollisuuspuistoksi.

Kehdosta kehtoon -ajattelumallin ideana on, että käytön jälkeen tuote muodostuu helposti uudelleenkäytettäväksi, tai se voidaan kierrättää täydellisesti. Tätä voidaan tukea suunnittelulla, jossa biologisia ravinteita (sataorosenttisesti maatuvat) ja ns. teknologisia ravinteita (sataprosenttisesti kierrätettävät) ei sekoiteta. Huomasin huvikseni, että suomenkielinen Wikipedia tarjoaa samankaltaisena ajatuksena elinkaariajattelua, utopiaa ja entropiaa. Paljon totuutta jokaisessa, mutta entropia eli ”epäjärjestys” on erittäin hyvä havainto. Termodynamiikan lait kun eivät tue sataprosenttista kierrätystä. Pääajatus kuitenkin on, että tuotteet on suunniteltava kierrätettäväksi tai uudelleenkäytettäväksi. Tästä hyvä esimerkki Suomessa on pantillisten pullojen kierrätys, jossa yhdistyy kierrätystä tukeva suunnittelu, kuluttajia motivoiva pantti ja kehittynyt infrastruktuuri. Kuluttajien rooli kierrätyksen edistäjinä on merkittävä. Kiertokaaren tekemät sekajätteen lajittelututkimukset osoittivat, että poltettavan jätteen seassa on aivan liikaa kierrätettäväksi kelpaavaa tavaraa, jopa 75 prosenttia. Tästä kolmasosa on ruokaa ja loput pakkausmateriaaleja, muovia ja paperia. Tästä ei kuitenkaan kannata syyttää pakkauksia, sillä ne ovat vain (yli)kulutuksen merkkejä. Voidaankin todeta, että Suomessa on erittäin hyvä kierrätysjärjestelmä, mutta sen heikoin lenkki on kuluttaja itse.

Kiertotalouden ehkä kiehtovin ajatus on jakamistalous. Miksi ostaisi kalliita tavaroita, joita käyttää harvoin, jos sitä voisi lainata? Tästä on monia hyviä esimerkkejä maailmalla ja Suomessakin; kirjastot ja vuokraamot vanhempina niistä. Viime vuosina palvelut ovat sähköistyneet ja jakamistalous siirtynyt Internettiin. Kuunnellaan äänikirjoja ja leffat “striimataan” netistä. Jakamistalous nähdään jopa yhtenä pandemian taloudellisena menestyksenä: ruokaa tilataan netin kautta, pidetään videoneuvotteluja ja elokuvien suoratoistopalvelut pelastavat illat. Jakamistalouden suosio kasvaa ja siitä nauttii erityisesti vauras keskiluokka. Toisaalta pandemia nosti esille myös varjopuolia: Internetin hiilidioksidipäästöt ylittävät lentomatkustuksen päästöt, ruoan kotiinkuljetus lisää kertakäyttöpakkausten määrää ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus tulee näkyväksi. Nettipalvelujenkin etuja pilaa ylikulutus, kun musiikin kuuntelun sijaan katsotaan videoita ja jokainen perheenjäsen katsoo eri kanavaa eri huoneessa. Suomi onkin maailman kärjessä mobiilidatan siirrossa henkeä kohti.

Kestävän jakamistalouden – ja kiertotalouden yleisesti – pilarit ovat ajattelutavan muutos, suunnitelmallisuus ja kohtuullisuus. Tähän pyrkiessä yhdeksi tavoitteiksi voisi asettaa korjauspalvelujen ja uudelleenkäytön edistämisen. Tämä vaatii sekä fiksua tuotesuunnittelua, että vastuullisia kulutustottumuksia ja myös toimivia digialustoja. Oulun korkea ICT-osaaminen tarjoaa tähän oivallisia liiketoimintamahdollisuuksia, jakamistalouden ja alustatalouden sovellusten ja palvelujen kehittämisessä. Pidetään kuitenkin kiikarissa mikä on lopputavoite: luonnonvarojen kohtuulliseen kulutukseen pohjautuva talous, joka turvaa yhteiskunnan hyvinvoinnin.

Eva Pongracz,
Professori Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksiköstä

Kirjoitus kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman blogisarjaan – näkemyksiä ja oivalluksia kehittämisestä.

Asiasanat:

blogi, maakuntaohjelma, mako

Aiheeseen liittyvät artikkelit

22.03.2022
Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta uudelle toimikaudelle 15 jäsenen voimin

Järjestöillä on suuri merkitys maakunnan kehittämisessä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla tämä on ymmärretty ja sisäistetty. Jatkossa järjestöjen asemaa osana monialaista kehittämistyötä halutaan vahvistaa ja vakiinnuttaa entisestään. Tämä on keskeinen päämäärä nyt jo kolmannen toimintakauden aloittavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnalla. ”Järjestöt halutaan mukaan uuden, juuri julkaistun Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman toimeenpanoon”, sanoo vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen. Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on myös yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken sekä järjestöjen, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä, toimia yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuustyön kanssa ja tuoda järjestötoimintaa tunnetuksi. Näkyvyyttä ja tunnustusta hyvälle työlle saadaan muun muassa vuosittain jaettavalla järjestötekopalkinnolla. Järjestöneuvottelukunnassa on monipuolinen edustus eri alojen järjestöistä. Lisäksi mukana on kuntajäsen, sekä asiantuntijajäseniä valtion aluehallinnosta, maakuntaliitosta ja hyvinvointialueelta. Maakuntahallitus nimesi Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukuntaan seuraavat jäsenet toimikaudelle 2022–2025: Järjestöjen edustajat: Toiminnanjohtaja Esa Aunola, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry Aluejohtaja Esko Hassinen, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Toiminnanjohtaja Riikka Hautala, Nouseva Rannikkoseutu ry Toiminnanjohtaja Timo Nevanperä, Pohjois-Pohjanmaan Nuorisoseurojen Liitto Hallituksen jäsen Helena Kinnunen, Suomen Latu ry Pääsihteeri Arja Sutela, Nuorten ystävät ry Toiminnanjohtaja Marko Miesmaa, Pohjanmaan Partiolaiset ry Toiminnanjohtaja Anna Katajala, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Aluejohtaja Heli Hietala, Suomen 4H-liitto, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Kainuu Puheenjohtaja Marja-Liisa Pylväs, Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry Puheenjohtaja Risto Örling, Pohjois-Pohjanmaan EETU ry Hallituksen jäsen Kaija Sepponen, Kaatuneitten Omaisten Oulun piiri ry Toiminnanjohtaja Pertti Kukkonen, Auta Lasta ry Puheenjohtaja Anna-Liisa Lämsä, Mielenvireys ry Kehityspäällikkö Tanja Tanhua, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Kuntaedustaja: Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulun kaupunki Asiantuntijajäsenet: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Erityisasiantuntija, kulttuuri, Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto Asiantuntija Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Jäsen nimetään myöhemmin)   Lisätietoja: vs. suunnittelujohtaja Ilpo Tapaninen, puh. 050 301 7546, ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi Linkki järjestöneuvottelukunnan verkkosivuille. Linkki Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan.

27.04.2021
Blogi: Museumi, tuo ”siwistyksen woimallinen wälikappale” ja hyvinvoinnin edistäjä

Tiesitkö, että meillä Pohjois-Pohjanmaalla on kuutisenkymmentä museota? Niistä yhteentoista pääsee sisään museokortilla. Museovierailuihin on siis meilläkin hyvät mahdollisuudet. Ja museot tottavie kiinnostavat. Kävijämäärien kasvu on ollut nopeaa. Mikä museoissa kiinnostaa ja miksi niihin kannattaa jatkossa satsata enemmän? Tätä pohtii omassa blogikirjoituksessaan Raahen museon vs. museonjohtaja Miska Eilola. Lue koko blogikirjoitus.... Kaikki kulttuurin kehittämisohjelman blogikirjoituksett löytyvät täältä.

16.04.2021
Blogi: Liiku ja voi hyvin

Liikkumattomuus maksaa. Koko Suomen tasolla liikkumattomuuden hinnaksi on UKK-Instituutin johtaja Tommi Vasankarin johdolla toimittamassa Liikkumattomuuden lasku kasvaa -tutkimuksessa arvioitu 3,2 miljardista jopa 7,5 miljardiin euroon vuodessa. Vertailuksi voidaan ottaa esimerkiksi puolustusvoimain hävittäjähankinta, joka on Suomen valtion historian kallein hankinta. Hinnaksi on arvoitu 7-10 miljardia. Hävittäjät uusitaan noin 30 vuoden välein, mutta liikkumattomuuden kustannukset ovat vuosittaisia. Liikkumattomuuden kustannuksista tällä hetkellä suurin osa kohdistuu aikuisväestöön, työikäisiin. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös lasten ja nuorten liikku-minen on koko ajan vähentynyt ja ylipaino kasvanut. Saman tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa Pohjois-Pohjanmaalla lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Eri sairastavuusindeksillä mitattuna Pohjois-Pohjanmaa on yksi sairaimmista maakunnista Suomessa. Kenen tehtävänä sitten on ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen? Ratkaistaanko asia uusilla sote-keskuksilla? Ei ratkaista. Ihmisten hyvinvointi ja terveys kuuluu kaikille. Ensisijaisesti se kuuluu tietenkin jokaiselle henkilölle itselleen. Mikään ulkopuolinen taho ei voi pakottaa tai määrätä henkilöä elämään terveellisesti. Viime kädessä jokainen päättää sen itse. Yhteiskunta, johon kuuluu niin valtio, maakunnat ja kunnat voivat olla edistämässä ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena tulee olla, että lisätään asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, ehkäistään sairauksia ja syrjäytymistä sekä vahvistetaan osallisuutta. Liikunnan ja liikkumisen lisääminen on hyvinvointityön keskeinen ratkaisu: Positiiviset vaikutukset henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, terveysongelmien ehkäisyyn, oppimistuloksiin, työkykyyn ja syrjäytymisen ehkäisyyn ja kotoutumiseen ovat kiistattomat. Liikunnan tulevat ratkaisut edistävät myös koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteuttamista. Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut ihmisten liikunta-aktiivisuuden kehittämisen vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Ohjelma jatkaa edellisen hallituksen aloittamaa Liikkuva Suomi -ohjelmaa, jossa tavoitteena on ihmisten terveyden kannalta liikkumisen lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Nyt tämä toiminta tulee saada mukaan poikkihallinnollisesti niin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaan ja alueen kuntien strategioihin. Tulevalla uudella valtuustokaudella liikunnan asemaa kuntien hyvinvointityössä tulee vahvistaa. Liikunnan edistäminen tulee ottaa hyvinvointityön ja kuntastrategian painopisteeksi. Liikunta tulee nähdä poikkihallinnollisena ja laaja-alaisena strategisena kokonaisuutena. Sillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan ja kuntalaisten hyvinvointiin, vetovoimaisuuteen, viihtyvyyteen, matkailuun sekä yritysten elinvoimaisuuteen. Fyysisen kunnon kohentamisen ei tarvitse olla itsensä…

15.04.2021
Blogi: Liikenne on paitsi ympäristön myös elämänlaadun kysymys, ja meillä Pohjois-Pohjanmaalla on paljon tehtävissä

Pohjois-Pohjanmaan tilanne on mielenkiintoinen. Alue on monin paikoin voimakkaasti kasvava, toisaalla vahvasti supistuva. Olemme etäällä muista kasvukeskuksista ja pääkaupungista, jolloin saavutettavuus on alueemme kehityksen erityinen kysymys. Arvojen muututtua ja Suomen päästövähennysten edessä tarvitsemme ympäristön kannalta kestäviä tapoja matkustaa niin muualle Suomeen kuin Eurooppaankin. Helsinki-Oulu-väli on Suomen suosituin sisäinen lentomatka. Päärataa nopeuttamalla voisi junalla päästä Helsinkiin jopa kolmessa ja puolessa tunnissa nykyisellä junakalustolla ja näin saada lentämisen rinnalle sujuvan vaihtoehdon. Alle neljän tunnin junalle tarvitsemme hallitukselta vihreää valoa ja rahoitusapua EU:lta. Junaliikenne tällä välillä oli ennen koronaa huimassa kasvussa. Luvut yhdessä tavaraliikenteen tonnien kanssa puhuvat selkeää kieltä lisäraiteiden puolesta. Väylävirasto julkaisi vastikään selvityksensä pääradan muutostarpeista. Radan kehittäminen Tampereelta pohjoiseen palvelisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Johtopäätöksenä selvitys esittää, että kaksoisraiteen rakentamisen urakka voitaisiin toteuttaa osissa. Lyhyilläkin väleillä kaksoisraiteen lisääminen voisi tehostaa radan käyttöä. Junayhteys Eurooppaan Tornion ja Haaparannan kautta ottaa tällä viikolla askeleen eteenpäin, kun säännöllinen lähijuna aloittaa kiirastorstaina Ruotsin puolella. Suomen hallitus on sopinut, että myös Suomen puolen rata laitetaan kuntoon. Henkilöjunayhteys Ruotsiin ja Eurooppaan toisi Pohjois-Suomen matkailulle uusia mahdollisuuksia ja meille Pohjoisen ihmisille mahdollisuuden liikkua ilmastokestävästi Eurooppaan. Ylivoimaiseksi suurimmat päästöt liikkumisesta syntyvät tieliikenteestä ja henkilöliikenteen osalta yksityisautoista. Näiden korvaamiseksi tarvitsemme Oulun seudulle aidosti toimivan lähijunaliikenteen sekä lisää nopeita ja käteviä bussivuoroja kaupunkiseudulle. Vaihtoehtoiset käyttövoimat, eritoten sähköautot, lisääntyvät jatkuvasti. Sähköautojen tekniikka kehittyy koko ajan, jolloin sekä suurempien käyttösäteiden autojen hinnat laskevat. Samalla latauspisteverkosto kehittyy, jolloin sähköauton on houkuttelevampi vaihtoehto joka puolella. Pyöräilynkään mahdollisuuksia ei pidä väheksyä. Hyviä pyöräväyliä kehittämällä pyöräilyn mahdollisuuksia voidaan parantaa merkittävästi, myös kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan tasaisella maaseudulla voi sähköpyöräily tarjota paljon uusia mahdollisuuksia. Oulun seudun ulkopuolellakin on potentiaalia lisätä joukkoliikennettä, esimerkiksi helposti saatavien digitaalisten palvelujen avulla. Isoilla työnantajilla voisi olla tässä myös ratkaiseva rooli, jos työsuhde-etuna tarjottaisiin yhä useammin joukkoliikennettä ja liikennöitsijän kanssa neuvoteltaisiin sopivat vuorot. Liikenteen kehityksen potentiaali kasvaa entisestään, mikäli pystymme ottamaan enemmän irti…