04.10.2021
Maakuntahallituksen 2017–2021 puheenjohtajan Matias Ojalehdon puhe edustajainkokouksessa 4.10.2021
Tervetuloa edustajainkokoukseen.
Onnittelut vaalimenestyksestä. Teistä valtaosa tulee valituksi maakuntavaltuutetuiksi. Istuin kaksitoista ja puoli vuotta sitten nuorena edustajana vastaavassa kokouksessa ja nyt on turvallista jäädä eläkkeelle, kun näkee salissa uusia kasvoja. En yleensä pidä pitkiä avauspuheita, mutta nyt on kulunut yli puolitoista vuotta siitä, kun on livenä päässyt puhumaan isommalle kokousporukalle.
Neljässä vuodessa voi tapahtua todella paljon. Niin tapahtui edellisen maakuntavaltuuston aikana ja niin tulee tapahtumaan seuraavankin kauden aikana. Olimme varmoja, että uudet maakunnat ja maakuntavaalit olisi pidetty jo aikoja sitten. Valmistelimme monialaisia maakuntia hyvässä vauhdissa ja hyvällä yhteistyöllä yli puoluerajojen, mutta yhtäkkiä pari vuotta sitten tulikin täysi pysäys.
Nyt aluevaalit kolkuttavat ovella, mutta maakuntaliitot jatkavat toimintaansa ainakin toistaiseksi tutuilta pohjilta. Maakuntaliiton vastuulla on edelleen aluekehitys ja aluesuunnittelu, kuten EU-rahoitukseen ja maakuntakaavoitukseen liittyvät tehtävät.
Yksi tärkeimmistä maakunnan tehtävistä on toimia alueen kuntien ja koko Pohjois-Suomen äänitorvena ja edunvalvojana kansallisessa ja EU-tason päätöksenteossa. Saimme juuri suuren edunvalvontaurakan päätökseen, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä teki päätöksensä rakennerahastojen varojen kansallisiin jakokriteereihin liittyen. Ei lopputulemaan täysin tyytyväinen voi olla, vaikka absoluuttisiin euroihin voikin – emme kuitenkaan menetä rahaa, mikä oli pitkin prosessia ilmassa leijunut uhka.
Seuraava suurempi ponnistus tulee olemaan väyläverkon investointiohjelma. Se näyttäytyy tällä hetkellä aivan katastrofaaliselta Pohjois-Suomen osalta. Oikeastaan varsinainen investointiohjelma ei tue strategista Liikenne 12 -suunnitelmaa millään tavalla. Meille ei olisi seuraavaan kymmeneen vuoteen herumassa yhtäkään suurempaa investointia, Oulu–Kontiomäki-radan korjausta lukuunottamatta. Faktojen perusteella olisimme kyllä ansainneet enemmän infrarahaa pohjoiseen.
Tämän muuttamisessa on teille valtavasti tehtävää ja tässä yhteydessä on hyvä miettiä strategiaa, miten maakunnassa edunvalvontaa jatkossa hoidetaan? Onko maailma muuttunut niin paljon, että vain äärimmäisen voimakkaalla ja vastakkainasettelua nostavalla tavalla voi lobbauksessa pärjätä? Politiikan tekeminen on muuttunut pinnallisemmaksi ja sisällöt muuttuvat entistä enemmän siihen suuntaan, miltä asiat näyttävät. Liitto on aiemmin aina pyrkinyt hyvin asiapitoisiin perusteluihin ja asiallisiin työskentelytapoihin, mutta onko tässä tehtävä strategian muutos?
Olemme viimeaikoina kuulleet positiivisia uutisia Haapaveden bioenergialaitoksen sekä Pyhäjärven kaivoksen hyödyntämisestä energian tuotantoon ja varastointiin. Ministeri Lintilän ansiosta saimme 65 miljoonaa euroa kansallista tukirahaa näihin hankkeisiin. Tulevaisuudessa edullinen ja puhdas energia on entistäkin tärkeämpi osa, kun teollisia investointeja alueelle houkutellaan. Pohjois-Pohjanmaata on rakennettu vuosisadan aikana ensin vesivoimalla joet valjastamalla ja sitten turpeella. Nyt panostamme tuulivoimaan ja ehkä Pyhäjoelta saadaan lähitulevaisuudessa myös ydinsähköä. Oma sähköntuotanto on aivan ratkaisevassa roolissa, kun houkutellaan datakeskuksia tai vetyteknologiaan nojaavia ja muita energiaintensitiivisia aloja maakuntaamme.
Kolmas edunvalvonta-asia ja seuraava maakuntaa koskeva suurempi lakimuutos voi olla maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen. Sen valmistelun yhteydessä on aivan välttämätöntä tuoda julki niitä positiivisia seikkoja, mitä maakuntakaavalla on aikaan saatu. Kuntarajoja ylittäviä suurhankkeita, kuten tuulivoimapuistoja, olisi ollut erittäin vaikea toteuttaa ilman maakunnallista panosta. Paras osaaminen ja alueen tuntemus on täällä, ei Helsingissä tai ympäristöministeriössä. Päätösvallan siirtyminen ympäristöministeriöön ei oo vähimmässäkään määrin Pohjois-Suomen etu. Siksi on tärkeää, että tulevat päättäjät ovat valmistelun edetessä hereillä ja pitävät Pohjois-Suomen puolia.
Pohjois-Pohjanmaan liitto viettää tänä vuonna juhlavuotta, täytämme pyöreitä. 90-vuotisjuhlien kunniaksi järjestämme tässä syksyn aikana erilaisia juhlallisuuksia, jotka alkavoivat Oulun kotiseutupäiviltä ja huipentuvat maakuntapäiviin. Merkitkää maakuntapäivät jo nyt kalenteriin! Tapahtumat eivät ole keskittyneet vain Ouluun vaan kiertävät ympäri maakuntaa.
Meillä on neljän vuoden ajan toiminut yksi yhtenäinen Pohjois-Pohjanmaa-puolue. Talousarviotkin ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta lähteneet yksimielisinä eteenpäin ja vaikeistakin asioista on löydetty kompromisseja. Keskustelua ei ole vältelty, mutta riitoja kyllä. Harvaan asutun Pohjois-Suomen menestymisen ehto on yhteistyökyky. Toivon sydämeni pohjasta, että löydätte yhteisen sävelen yli puolue-, kunta- ja maakuntarajojen.
