Ajankohtaista

Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima TE2024 -hanke on tukenut Pohjois-Pohjanmaan alueen kuntia valmistautumisessa työllisyyspalveluiden siirtoon. Hankkeen asiantuntijapalveluhankinnoilla on tehty lähtötilanneselvityksiä kuntien työllisyydenhoidon niin euromääräisistä resurssoinneista kuin työllisyyspalveluita tekevien henkilöstöjen osalta. Lisäksi on selvitetty uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen, kuntien riskienhallintaan ja tuettu kuntia työllisyyspalveluiden palvelumuotoilussa. Hankkeen päättyessä tämän vuoden lopussa Pohjois-Pohjanmaan liiton TE2024 -hanke järjestää päätösseminaarin Kuusamotalossa 16. –17.10.2024. Kutsutilaisuus on suunnattu Pohjois-Pohjanmaan kuntien johtohenkilöille sekä uusia työllisyyspalveluita tuottaville organisaatioille ja niiden henkilöstöille. Seminaarin ohjelmassa on muun muassa väestörakenteen muutoksen vaikutukset työllisyysalueiden toimintaan, uudistuksen vaikutukset kuntatalouteen sekä korkeakoulutettujen liikkuvuuden ja työssäkäynnin vaikutus alueiden elinvoimaan. Toisen päivän aikana käydään läpi nuorten yrittäjien odotuksia uusilta työllisyyspalveluilta, hyvinvointialueen roolia yhteistyön edistäjänä ja kumppanina sekä työllisyysalueiden tilannekatsaukset. Lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto esittelevät näkökulmiaan työllisyysalueiden palveluihin. Lopuksi esitellään hankkeen tulokset. Palautteiden perusteella kunnat ovat hyötyneet suuresti TE2024 -hankkeen asiantuntijapalveluhankinnoista. Kommenteissa on todettu muun muassa, että palveluhankinnat ovat osuneet valmistelun ytimeen. Asiantuntijapalvelut ovat kuntien käytössä marraskuun loppuun saakka. – Erityisen ilahduttavaa on se, että hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa on ollut yli 1 000 osallistujaa alueen kunnista. Tilaisuudet ovat tarjonneet kaikille erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä päästä tuntemaan työllisyyspalveluiden sisältöjä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen. Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hankkeen toteutusaika on 13.5.2022 – 31.12.2024. Hankkeen kokonaisbudjetti on 500 000 euroa. Kuntien yhteinen rahoitusosuus on noin kymmenen prosenttia kokonaisbudjetista.

Euroopan alueiden komitean alainen aluepolitiikkavaliokunta (COTER) kokoontuu Oulussa 17.–18. syyskuuta. Tiistaina pidetyssä kokouksessa COTER hyväksyi yksimielisesti Euroopan alueiden komitean puheenjohtajan Vasco Cordeiron ja COTER-valiokunnan puheenjohtajan, Cluj-Napocan pormestarin Emil Bocin laatiman EU:n koheesiopolitiikan uudistamista koskevan lausunnon. Lausunto antaa vahvan tuen Euroopan unionin tähän asti harjoittamalle koheesiopolitiikalle, mikä on Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä tervetullut kannanotto unionin vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta koskevaan keskusteluun. Maakunnan kannalta on tärkeää, että koheesiopolitiikalla on jatkuvuutta. – Euroopan unionin koheesiopolitiikkaan kohdistuu muutospaineita tällä hetkellä. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemys on, että nykyinen malli on erittäin toimiva. Se huomioi alueiden erityistarpeet ja antaa mahdollisuuden luoda taloudellista kasvua paikallisten vahvuuksien pohjalta, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet toteaa. Koheesiopolitiikka koko pohjoisen etu Euroopan unionin koheesiopolitiikka tuo merkittävää rahoitusta Pohjois-Suomen maakuntien kehittämiseen. Pohjois-Pohjanmaa on suurin tuensaaja kokonaispotin eli euromääräisen kokonaisrahoituksen osalta. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tasoittaa alueellisia kehitPohjois-Pohjanmaan maakunnan kannalta on tärkeää, että Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on jatkuvuutta. Oulussa kokoontuvan Euroopan alueiden komitean alaisen aluepolitiikkavaliokunnan (COTER) hyväksymä lausunto onkin Pohjois-Pohjanmaan liiton mielestä tervetullut kannanotto vuonna 2028 alkavaa rahoituskautta koskevaan keskusteluun.tyneisyyseroja. Euroopan unionin rahoitustuen avulla edistetään taloudellista kasvua ja tuetaan talouden monipuolistamista muun muassa tukemalla yrityksiä ja TKI-toimintaa, edistämällä ilmastotoimia sekä kehittämällä työllisyyttä, koulutusta ja ihmisten osallisuutta. Suomen liittyessä Europan unioniin Itä- ja Pohjois-Suomen poikkeuksellisen harva asutus ja pitkät etäisyydet tunnistettiin pysyviksi kehityshaitoiksi. Tämän takia Itä- ja Pohjois-Suomen erityisestä tukitarpeesta on sovittu Suomen EU-liittymissopimuksessa. Itä- ja Pohjois-Suomen harva väestötiheys on tällä hetkellä tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle. – On erittäin ilahduttavaa, että COTER huomioi lausunnossaan Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutut alueet ja korostaa koheesiopolitiikan roolia vakavista ja pysyvistä väestöön liittyvistä vaikeuksista kärsivien alueiden tukemisessa. Asian huomiointi on koko Suomen kannalta tärkeää, Jussi Rämet toteaa. Koheesiopolitiikan on vastattava alueellisiin tarpeisiin COTER kannattaa vakaasti sitä, että yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin malli, monitasoinen hallinto ja kumppanuusperiaate ovat edelleen vuoden 2027 jälkeisen koheesiopolitiikan ohjaavia periaatteita. Tähän näkemykseen on Jussi Rämetin mukaan helppo yhtyä. – Maakuntaliitot ovat aluekehitysviranomaisina…

Syksyn aikana Suomessa järjestetään kolme Euroopan alueiden komitean (AK) valiokuntakokousta. Sarjan aloittaa Oulussa 17.–18. syyskuuta kokoontuva aluepolitiikkavaliokunta (COTER). Oulun kokouksessa hyväksytään valiokunnan suositukset EU:n koheesiopolitiikan uudistamisesta. Lausunnon painoarvoa korostaa, että sen on laatinut Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Vasco Cordeiro yhdessä COTER-valiokunnan puheenjohtajan, Cluj-Napocan pormestarin Emil Bocin kanssa. Muissa esityslistalla olevissa lausunnoissa käsitellään muun muassa alueiden välistä yhteistyötä, pelastuspalveluita raja-alueilla sekä koheesiopolitiikan roolia väestönkehitykseen liittyviin haasteisiin vastaamisessa. ”Nyt kun EU:n uusi toimikausi on käynnistynyt, syventyvät linjanvedot EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja koheesiopolitiikan tulevaisuudesta. Kuntien ja alueiden näkökulmasta on tärkeää, että rakennerahastojen kautta tuetaan jatkossakin aluekehitystä niin, että esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen erityishaasteet otetaan asianmukaisesti huomioon”, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja, aluepolitiikkavaliokunnan jäsen Mirja Vehkaperä (kesk/Renew) toteaa. Keskiviikkona 18. syyskuuta pidettävässä seminaarissa tarkastellaan Pohjoista ohjelmaa esimerkkinä paikallislähtöisestä lähestymistavasta globaaleihin haasteisiin. Avauspuheenvuoron käyttää elinkeinoministeri Wille Rydman. Kokouspaikkana toimii Oulun kaupungintalo. Seuraavat kaksi Suomessa pidettävää COTER-valiokunnan kokousta ovat Espoossa ja Tampereella. Uudenmaan liitto isännöi ympäristö- ja ilmastovaliokunnan (ENVE) jäseniä Espoossa 26.–27. syyskuuta, ja Tampereella pidetään talouspolitiikkavaliokunnan (ECON) kokous 24.–25. lokakuuta. Kuhunkin kokoukseen osallistuu noin 80-90 kaupunginjohtajaa ja muuta alue- ja kuntapäättäjää Euroopan unionin jäsenmaista.

Rahoitusta oli haettavana AKKE-hankkeille, jotka kohdentuvat alueellisen TKI-toiminnan tukemiseen. Tässä haussa rahoitettavien hankkeiden tuli vastata vähintään yhteen seuraavista kriteereistä: - hanke tukee pk-yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ja parantaa näin pk-yritysten innovaatiokyvykkyyttä - hanke vahvistaa alueen innovaatioekosysteemiä - hanke laajentaa TKI-toimintaan osallistuvien tahojen joukkoa Hakukierroksella saapuneiden hankkeiden rahoittamiseen on käytettävissä enintään 448 000 e. Hankehakemuksia tuli yhteensä 14 kpl ja haettu tukisumma yhteensä oli n. 950 000 e.

Alueteatterimaakuntien maakuntajohtajat Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta ilmaisevat syvän huolensa valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvistä kulttuurin rahoitusleikkauksista. Maakuntajohtajat pelkäävät, että leikkaukset heikentävät erityisesti alueteatteritoimintaa, jolla huolehditaan pitkien etäisyyksien Suomessa kulttuurin alueellisesti tasapuolisesta saavutettavuudesta. "Mikäli alueteatteritoiminta supistuu, reilusti yli puolen Suomen alueella jäädään ilman kotimaista ammattiteatteria. Tämä uhkaa kulttuurin perusoikeuksien tasa-arvoista saatavuutta ja keskittää suomalaisen kulttuurin pois Itä- ja Pohjois-Suomen sydänalueilta", maakuntajohtajat toteavat. Maakuntajohtajat muistuttavat, että hallitus haluaa erityisohjelmien kautta panostaa sekä itäisen että pohjoisen Suomen elinvoimaan. "Kulttuuri on korvaamaton osa suuralueemme elinvoimaa ja aluetaloutta. Lisäksi kulttuurin saavutettavuuden merkitys alueen väestön hyvinvoinnille on huomattava. Edellytämme, että maan hallitus harkitsee leikkauksia uudelleen, etteivät Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuripalvelut vaarannut. Emme suostu jäämään kulttuurin kannalta eriarvoiseen asemaan kuin muu Suomi", maakuntajohtajat vaativat. Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtajat muistuttavat lisäksi, että kaikilla kulttuuriin kohdentuvilla leikkauksilla on vaikutusta paitsi jokaisen kuntalaisen sivistysmahdollisuuksiin ja hyvinvointiin myös erilaisten paikkakuntien vetovoimaan. Lisätietoja: Jussi Rämet, Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja, puh. 040 586 38 77 Päivi Ekdahl, Lapin vs. maakuntajohtaja, puh. 0400 383 578 Markus Hirvonen, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja, puh. 050 357 77 39 Riikka Pirkkalainen, Kainuun maakuntajohtaja, puh. 040 539 50 90