Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on nostanut vuoden 2026 järjestötekopalkinnon teemaksi kynnyksettömän kulttuuriteon. Teemalla halutaan tuoda esiin yhdistyksiä, jotka tekevät kulttuurista saavutettavaa, osallistavaa ja helposti lähestyttävää. Ehdotuksia voi jättää 1.–30.9.2026. Hakuaika ei ole vielä käynnissä, mutta jo nyt on hyvä hetki pohtia, mikä yhdistys tai toimintamalli ansaitsisi tunnustuksen. Tarkemmat ohjeet ja sähköinen lomake ehdokkaiden asettamiseen julkistetaan syyskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan verkkosivuilla. Voittajayhdistys saa 1 000 euroa toimintansa tukemiseen. Vuoden järjestöteko julkistetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 3.11.2026. Lisätiedot: Strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen (puhelin 050 301 7546 tai sähköpostitse ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi).

Taloudellisen kasvun haaste on Suomen lähivuosien keskeisin ratkaistava kysymys. Manner-Suomen 18 maakunnan maakuntajohtajat ovat julkaisseet näkemyksensä ”Maakuntien liitot kasvupolitiikan ajureiksi” seuraavalle vaalikaudelle. Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille. Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen. Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen. ”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta. Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin. Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa. Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen. ”Maakuntien liitoilla yhdessä kuntien, yritysten ja kehittämistoimijoiden on eri puolilla Suomea alueellisia ekosysteemejä, joista rakentuu Suomeen uusia kasvun eväitä, kun vain maakuntien liittojen ja kuntien elinvoimatyön välineet ja resurssit ovat kunnossa”, painottaa maakuntajohtaja Satu Sikanen. Lisätiedot: Satu Sikanen, p. 0400 661318 maakuntajohtajien puheenjohtaja, maakuntajohtaja Etelä-Karjalan liitto Jussi Rämet, p. 040 586 3877 maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto

Toukokuisessa sidosryhmätyöpajassa osallistettiin maakunnan toimijoita syksyn EAKR-teemahaun suunnitteluun. Teemahaun on määrä käynnistyä syyskuussa 2026 ja haettavaksi tulee 500 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttaman Rural Coop -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää uusia aluekehityksen käytänteitä etenkin rahoitusprosessin näkökulmasta. – Syksyn EAKR-haku on Rural Coop -teemahaku, joka liittyy erityistavoitteeseen 2.1. energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Erityistavoite on ohjelma-asiakirjaan kirjoitettu varsin laajasti ja sen alla voi toteuttaa monentyyppisiä hankkeita. Tästä syystä halusimme järjestää työpajan. Halusimme kuulla etenkin kunnilta, mitkä asiat ovat ajankohtaisia energiatehokkuudessa ja ilmastotyössä. Pyrimme huomioimaan ajatukset ja ideat hakukuulutuksen valmistelussa, taustoittaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Tilaisuus kokosi yhteensä 29 osallistujaa edustaen monipuolisesti maakuntamme toimijoita: kuntia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä kehittämisorganisaatioita. Iltapäivän kestäneen työpajan aikana muun muassa priorisoitiin ohjelma-asiakirjassa olleita painotuksia, tunnistettiin heikkoja signaaleja sekä ideoitiin yhteisiä toimenpiteitä. Työpajan fasilitoinnista vastasi Samuel Ahola Arctic Factorysta. Työpajassa tunnistettiin keskeisiä kehittämisen teemoja, jotka liittyivät laajasti energiajärjestelmän kehittämiseen, kuten varastointiratkaisuihin, älykkääseen kulutusjoustoon, hajautettuun energiantuotantoon ja biokaasuun. Lisäksi keskustelua käytiin kiertotaloudesta ja kriittisten raaka-aineiden hyödyntämisestä. Kuntien ja yritysten rajanpinnassa esiin nousivat vastuullisuus-, hankinta- ja päästöarviointiosaamisen kehittäminen. – Työpajan aihe oli haasteellinen, mutta saimme nostoja, jotka voidaan ottaa huomioon hakukuulutusta valmisteltaessa. Toimijat peräänkuuluttivat tarvetta siirtyä selvityksistä kohti tekemistä ja esimerkiksi erilaisia kokeiluita toivottiin. Seuraavaksi jatkamme työpaja-aineiston työstämistä sisäisesti ja pyrimme huomioimaan työpajassa syntyneitä kirjauksia. Lisäksi täydennämme ymmärrystämme esimerkiksi käymällä läpi kuntien ilmastosuunnitelmien ja -strategioiden sisältöjä, päättää Kelhä. Kiitos kaikille osallistujille ajasta ja osaamisen jakamisesta! Työskentely jatkuu syksyllä Rural COOP -teemaisen EAKR-haun hakuklinikoilla sekä hakuinfolla, joista tiedotetaan tarkemmin kesälomien jälkeen. Lisätietoa Rural COOP -hankkeesta löydät täältä: Rural COOP – Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation