Pohjois-Pohjanmaan liitto

Nyt toteutettavassa Pohjois-Pohjanmaan järjestökyselyssä kartoitetaan yhdistysten toiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kyselyn vastauksia hyödynnetään yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisessä, koulutus- ja tukipalvelujen suunnittelussa sekä yhdistysten toimintaedellytysten edistämiseksi mm. kunnissa ja hyvinvointialueella. Tuloksia käytetään myös kansallisessa vaikuttamistyössä. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti eri maakunnissa, ja tuloksista kootaan myös kansallinen yhteenveto. Pohjois-Pohjanmaan tulokset julkaistaan elokuussa 2026. Kysely on suunnattu kaikille maakunnassa toimiville yhdistyksille (pl. uskonnolliset ja poliittiset yhdistykset). Pyydämme, että kustakin yhdistyksestä annetaan vain yksi vastaus. Yksittäiset vastaukset käsitellään luottamuksella ja tietosuojalainsäädännön mukaisesti. Yksittäisiä yhdistyksiä koskevia tai tunnistettavia tietoja ei julkaista tai jaeta ulkopuolisille tahoille.  Lisätietoa tietosuojasta: Pohjois-Pohjanmaan liiton tietosuojasivu Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20 minuuttia. Vastaattehan 5.6.2026 mennessä. Jokainen vastaus on tärkeä! Kyselylomake avautuu Webropol ohjelmassa tämän linkin kautta:  https://link.webropolsurveys.com/S/050311448F194FDD Lämmin kiitos jo nyt ajastasi! Kyselyn toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta Lisätiedot: sihteeri Auli Suorsa p. p. 050-386 8443 / auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi  

Toukokuussa 2025 käynnistyi Pohjois-Pohjanmaalla maaseutumaisten alueiden kehittämistä edistävä Interreg Europe -rahoitteinen Rural COOP -hanke. Hankkeen nimi on lyhenne sen englanninkielisestä nimestä, Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation. Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi kului paljolti hankkeen organisointiin, mutta kulunut vuosi on tuonut mukanaan uusia toiminnallisuuksia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan liiton Rural COOP -hanketiimi osallistui hankekonsortiolle järjestettävään ennakointikoulutukseen. Tarkoituksena oli kasvattaa liiton asiantuntijoiden ennakointiosaamista sekä ottaa käyttöön opittuja ennakointimenetelmiä maakunnan kehittämistyössä. "Nyt olemme päässeet kehittämisessä vauhtiin. Toimimme sekä alueellisesti että yhteistyössä kansainvälisen hankekonsortion muodostaman verkoston kanssa," toteaa hankkeen projektipäällikkö Anna-Maija Toivonen. Hankkeen työskentelytapa on osallistava ja yhteiskehittävä. Käytännössä tämä näkyy tiiviinä yhteistyönä ja yhteydenpitona hankekonsortion toimijoiden välillä. Myös maakunnallinen sidosryhmä työskentelee aktiivisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Maakunnan toimijoille on luvassa erilaisia Rural COOP -tilaisuuksia syksyn 2026 aikana.  työskentelyn kautta. "Maakunnallinen sidosryhmätyö on kaikille avointa ja toivotammekin kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan," vinkkaa Toivonen. BIOTUTO -hanke sai vahvistuksen hyväksi eurooppalaiseksi käytännöksi Rural COOP -hankkeen yksi keskeisin tavoite on jakaa hyviä käytänteitä ja nostaa niitä eurooppalaisten tietoisuuteen. Hanke kartoittaakin jatkuvasti hyviä käytänteitä Pohjois-Pohjanmaalta ja tuo niitä esille vertaisoppimiseksi. Yksi hyvä maakunnallinen käytäntö on saanut julkistakin tunnustusta. Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoittama EAKR-hanke, BIOTUTO – Yhteistyöllä nostetta kierrätysravinteisiin ja paikalliseen bioenergian tuotantoon, nostettiin Interreg Europen verkkosivuilla ammattilaisen vahvistamaksi hyväksi käytänteeksi. Vahvistus lisää hankkeen näkyvyyttä Euroopassa ja levittää laadukasta kehitystyötä laajasti. BIOTUTO-hanke edistää biomassojen käsittelyyn, hankintaan ja käyttöön liittyviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla. Päätoteuttajana toimii Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti ja yhteistyökumppaneina ovat Oulun ammattikorkeakoulu, NIHAK sekä jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU. Hankkeessa tarkastellaan biomassan arvoketjuja pellolta bioterminaaleille ja edelleen loppukäyttöön sekä kehitetään energiaomavaraisen hiilineutraalin maatilan mallia ja pilotointeja. "Arvostamme koko tiimissä sekä osatoteuttajilla että päätoteuttajalla valtavasti tällaista tunnustusta työstämme. Olemme uutterasti koko hankkeen ajan tehneet parhaamme ja työskennelleet mahdollisimman lähellä kohderyhmäämme. Mukanamme ovat olleet viljelijät, biokaasuala kaikessa sen monimuotoisuudessaan, eri asiantuntijoita ja tutkimusta, hankekehittäjiä, kuntia ja kaupunkeja, neuvontajärjestöjä, edunvalvonnan toimijoita ja…

Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön kanssa vuosien ajan. Tänä keväänä neljännen vuoden opiskelijat ovat suorittaneet aluekehityksen ja -politiikan soveltavan tutkimuksen kurssia, jonka opintosisältöihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut. Toukokuun alussa oli aika kokoontua kurssin loppuseminaariin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloihin. Seminaarin aikana maantieteen tutkimusyksikkö esitteli toimintaansa ja tämänhetkisistä tutkimusaloja ja -aiheita. Lisäksi liiton asiantuntijat kertoivat työtehtävistään ja koulutustaustoistaan ja opiskelijat esittelivät kurssilla valmistuneet ryhmätyönsä. Aiheina opiskelijat tutkivat verkostojen, yhteistyön ja luottamuksen sekä kehittämisresurssien merkitystä ja jakautumista maakuntamme sisällä sekä Pohjois-Suomen maakuntien välistä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kurssitöiden keskeisinä havaintoina nousivat kehittämisen keskittyminen suuriin keskuksiin sekä yhteistyön ja kilpailun vaikutukset luottamuksen syntymiseen. Maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä ovat viime vuosina lisänneet geopoliittinen tilanne sekä varautumisen ja huoltovarmuuden korostuminen.  Tutkimus korosti luottamuksen merkitystä: erityisesti Pohjois-Suomessa toimijoita on vähän, mikä vahvistaa henkilökohtaisiin suhteisiin nojaavaa luottamusta. Tämä on vahvuus, mutta siihen voi liittyä riski liiallisesta henkilöitymisestä. Keskeisinä haasteina nähtiin kehittämisen liiallinen keskittyminen, heikko vuorovaikutus kaupunkikeskusten ja maaseutualueiden välillä sekä kuntien erilaisia resursseja, jotka voivat johtaa tilanteeseen, jossa mahdollisuudet osallistua erilaisiin kehittämisen verkostoihin vaihtelevat. Yhteistyö on hedelmällistä molemminpuolin: kurssin kautta opiskelijat saavat merkityksellistä työelämäyhteistyötä sekä näkymiä siihen, millaisia työtehtäviä maakuntaliitoissa on. Maakuntaliitto puolestaan saa yhteistyöstä ajankohtaista tietoa tutkimus- ja koulutussisällöistä sekä voi osaltaan tuoda nuorille esille maakuntaliittoa potentiaalisena tulevaisuuden työnantajana. Kiitos maantieteen tutkimusyksikön nuoret opiskelijat, yliopistotutkija Kaj Zimmerbauer ja tuntiopettaja Liina-Lotta Vierikko hyvästä yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa myös tulevina vuosina!