Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan liitto on pitkäjänteisesti ajanut Oulun sataman ja lentoaseman nostamista osaksi TEN-T-ydinverkkoa. Alkuvuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Oulun kaupunki ottivat yhdessä kantaa sataman nostamiseksi osaksi ydinverkkoa korostaen etenkin sataman strategisesti merkittävää sijaintia Suomen ja EU:n pohjoisten liikenneyhteyksien kannalta. Lisäksi liitto on nostanut Oulun sataman merkitystä esille CPMR:n Itämeren komission kannanotoissa. EU:n liikenneneuvosto hyväksyi maanantaina 5.12.2022 yleisnäkemyksen TEN-T-asetusehdotuksesta. TEN-T eli Trans-European Transport Network on EU:n laajuinen liikenneverkko, mikä määrittää merkittävimmät väylät, satamat, lentoasemat ja rautatieterminaalit sekä tähtää niiden kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen vuoteen 2050 mennessä. Liikenneneuvoston maanantaina hyväksymässä asetusehdotuksessa Oulun satamaa esitetään nostettavaksi TEN-T-ydinverkkoon. Suomea kokouksessa edustanut liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka korosti Suomen riippuvuutta merenkulusta ja oli iloinen Suomen aktiivisen vaikutustyön tuottamasta tuloksesta. Liikenneneuvoston kannan jälkeen odotetaan Euroopan parlamentin kantaa, joka saadaan mahdollisesti vuoden 2023 helmikuussa. Parlamentin kannanoton jälkeen käynnistyy neuvottelut, joissa jäsenmaat, parlamentti ja komissio hakevat yhteistä näkemystä TEN-T-asetusehdotukseen. Lisätiedot: Maakuntainsinööri Lauri Romppainen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 040 685 4021, lauri.romppainen@pohjois-pohjanmaa.fi

Perifeeristen merellisten alueitten liiton (CPMR, Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) keskusteluissa on noussut esille jo pidemmän aikaa vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuuden tilanne EU:n reuna-alueilla. Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotus vaihtoehtoisten polttoaineiden infran käyttöönotosta asettaa haastavat vaatimukset sekä TEN-T-ydinverkolla että kattavalla verkolla, kun edellytyksenä on enintään 60 kilometrin välein oleva latausasema. Tämä edellyttää luultavimmin merkittäviä investointeja infraan. Asetusehdotuksessa edellytetään myös vetyasemien rakentamista merkittäville kaupunkialueille. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi osallistui marraskuussa 2022 CPMR:n Itämeren komission liikenneasioiden työryhmän kokoukseen Tukholmassa. Jussinniemi painotti keskusteluissa, ettei sähköautoilu ei ole yksistään ratkaisu tulevaisuuden liikenteessä. ”Tarvitaan ratkaisu, jossa sähkö, vety sekä uusiutuvat kestävästi tuotetut biopolttoaineet kuten biokaasu ja bioetanolibensiini korvaavat fossiiliset polttoaineet. Jouni Jussinniemi on tuonut keskusteluun megawattiajattelun, joka tarkoittaa ymmärtämistä siitä, minkälaisen määrän energiaa esimerkiksi henkilöautot, ajoneuvoyhdistelmät tai traktorit tarvitsevat huoltoasemilla. Kun ajoneuvoyhdistelmään polttoainesäiliöön laitetaan 300 litraa dieselöljyä, siirretään energiaa noin kolme megawattia. Henkilöauton polttoainesäiliön täytössä energiaa siirtyy 600–700 kilowattia. Huoltoasemat, joissa tankataan päivittäin suuria määriä polttoaineita, tarvitsee uudet muuntamot, syöttöjärjestelmät ja kaapeloinnit. Tätä infraa meillä ei ole tällä hetkellä, joten kysymys on isoista investoinneista. Myös keskusteluissa on ollut raakamateriaalien tarve autoilun sähköistämisessä. Tavallisessa henkilöautossa on noin 20 kiloa kuparia, kun taas nykyisisten sähköautojen moottoreissa kuparia on noin 80 kiloa. Suomen autokannan sähköistäminen voi vaatia jopa lähemmäs 200 miljoonaa kiloa kuparia. Tämä on käytännössä neitseellistä kuparia, koska kiertovolyymia ei ole olemassa. Lisäksi latausverkon luominen tarvitsee kuparia ja alumiinia. Pohjois-Pohjanmaan liitto on tuonut esiin käyttövoimiin liittyen biopolttoaineiden merkitystä sekä niiden tuotannon potentiaalia maakunnassa eri yhteyksissä. Myös sähköautojen potentiaali ja soveltuvuus pohjoisille alueille on epävarmaa. Biopolttoaineiden potentiaali ei rajoitu pelkästään ajoneuvoihin vaan sillä on myös potentiaalia lentoliikenteen käyttövoimamurroksessa. Polttomoottori ei ole kuollut, ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee tiensä päähän, Jussinniemi korostaa. Suomessa riittää raaka-aineita biokaasun tuottamiseksi liikenteen tarpeisiin. Kansallisella ja EU-tasolla on varmistettava hyvä tukitaso tuotantolaitos- ja jakeluasemaverkon luomiseksi. Tämän lisäksi tarvitaan EU-tason päätökset kestävästi tuotettujen…

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue eli Pohde toteuttaa ensimmäistä kertaa järjestöille suunnatun avustushaun. Järjestötuokiossa projektisuunnittelija Helena Liimatainen kertoi avustuskäytänteistä ja kannusti järjestöjä hakemusten tekoon. Hän ohjeisti hakijoita perehtymään hyvinvointialueen strategiaan ja järjestämissuunnitelmaan, sillä avustettavan toiminnan tulee tukea ja täydentää hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia palveluita. Ennen hakemista yhdistysten on syytä tarkastella myös omia sääntöjään. Avustuksia voi hakea monenlaiset yhdistykset, mutta säännöistä tulee löytyä kirjaus terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin tai turvallisuuden edistämistehtävästä. Järjestöavustuksia myöntävät edelleen myös kunnat. Päällekkäisiä avustuksia ei voida myöntää. Sen vuoksi hakemuksessa onkin tärkeä eritellä avustusten kohdentuminen ja esitellä toiminnan kokonaisuus. ”Vuoden vaihtuessa olemme kaikki uuden äärellä”. Näin toteisivat järjestötuokiossa sivistysjohtaja Elina Vehkala ja kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Elina Huurre Tyrnävän kunnasta. Pohteen aloittaessa toimijakenttä tulee monipuolistumaan, mutta kuntien rooli hyvinvointityössä säilyy edelleen keskeisenä. Järjestöt ja yhdistykset ovat myös kunnille tärkeitä kumppaneita. Mallit eri toimijoiden väliseen yhdyspintatyöhön tulevat rakentumaan käytännön tekemisen kautta. Omassa puheenvuorossaan Elina Vehkala ja Elina Huurre korostivat avoimen vuoropuhelun, kohtaamisten ja toimijoiden välisen yhteistyön merkitystä. Niiden kautta syntyy luottamus, mikä on yksi keskeisimpiä hyvinvointityön vaikuttavuutta lisäävä tekijä. Se on tärkeä asia kuntatasolla, kuntien välisessä yhteistyössä ja koko maakunnan tasoisessa toiminnassa.  Järjestötuokion tallenne on katsottavissa 14.12.2022 asti tämän linkin kautta.  Lisätietoa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestöavustusten hausta tämän linkin takaa. Pohteen järjestöavustushaku — Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Järjestötuokiot ovat avoimia keskustelu- ja infotilaisuuksia, joiden tavoite on tehdä järjestötyötä ja järjestöneuvottelukunnan toimintaa näkyväksi ajankohtaisista teemoista keskustelemalla. Tuokiot toteutetaan Teams-kanavalla tunnin mittaisina. Aiheita voi myös esittää järjestäjille. Lisätietoja järjestöneuvottelukunnasta tämän linkin takaa. Järjestöneuvottelukunta – Pohjoisen puolesta avoimessa yhteistyössä (pohjois-pohjanmaa.fi)