Pohjois-Pohjanmaan liitto

Suomen hallitus on tehnyt hyvää työtä nostamalla EU:n pohjoisten ja harvaanasuttujen alueiden (NSPA) -rahoituksen merkityksen esille kannoissaan. Perinteisesti Suomi on kuitenkin jättänyt keskeistenkin rahoitusosuuksien neuvottelun EU-prosessin viimeisiin vaiheisiin. Suomen liittymissopimuksen tausta on NSPA-tuelle niin vahva, että Itä- ja Pohjois-Suomi kannustaa hallitusta varmistamaan erityistuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Suomen tulee vaatia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erillisrahoitusta myös tulevalle vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle. Kyse ei ole alueellisesta erityistoiveesta vaan koko Suomelle tulevan EU-rahoituksen kokonaissumman nostosta sekä maamme kasvun, huoltovarmuuden ja EU-rahoituksen vaikuttavuuden edellytyksestä”, sanoo vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien puheenjohtajamaakunnasta Lapista. NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen saamaa EU-rahoituksen määrää EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on kaventaa alueellisia eroja ja vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Suomen ja Ruotsin liittyessä EU:hun tunnustettiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät välimatkat, harva asutus ja ankarat ilmasto-olosuhteet edellyttävät erityistoimia. Näitä pysyviä olosuhdehaittoja huomioimaan luotiin pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) erillisrahoitus, joka täydentää muuta Suomen saamaa EU-rahoitusta. NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen EU-rahoituksen määrää, se ei ole pois muusta Suomen saamasta EU-rahoituksesta tai kasvata Suomen EU-maksuja. Vastaavaa erillisrahoitusta olosuhdehaittojen perusteella saavat myös mm. Ranskan ja Portugalin merentakaiset alueet. Suomen liittymissopimus sekä oikeusvalioperiaate velvoittavat huomioimaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet on kirjattu sekä EU:n perussopimuksiin että uuteen kumppanuusasetukseen. Lisäksi Suomen hallitus on linjannut tukevansa NSPA-erillisrahoituksen jatkumista, ja Euroopan parlamentissa on esitetty sen korvamerkinnän palauttamista. Panostamalla Itä- ja Pohjois-Suomeen, voidaan harvaan asutusta alueesta muodostaa EU:lle strateginen voimavara. Alue on keskeinen puhtaan teollisen siirtymän, kriittisten raaka-aineiden saatavuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Samalla se muodostaa EU:n pohjoisen ja itäisen ulkorajan, jonka elinvoima on suoraan yhteydessä Euroopan turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen. Siksi koheesiopolitiikka NSPA-alueella on luonteeltaan kaksikäyttöinen väline: se vahvistaa yhtä aikaa kilpailukykyä ja turvallisuutta. Ilman NSPA-rahoitusta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuudet heikentyisivät merkittävästi. Suomessa tulevan rahoituskauden valmistelu on ollut vahvasti kansallista ja ministeriövetoista Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat huolissaan seuraavan EU-rahoituskauden valmistelun suunnasta, jossa tavoitteena…

  Pohjois-Pohjanmaan liitto oli mukana 3.6. Brysselissä järjestetyssä Euroopan puolijohdealueiden liiton ESRA:n (European Semiconductor Regions Alliance) yleiskokouksessa, jossa esiteltiin ensimmäinen versio tulevasta EU:n Chips Act 2.0 -strategiasta. Sen tavoitteena on lisätä EU:n strategista omavaraisuutta vauhdittamalla eurooppalaista sirutuotantoa ja -suunnittelua. Strategia tulee osaltaan muotoilemaan tulevan ohjelmakauden EU-panostuksia mikroelektroniikkaan myös pohjoiselle alueelle, ja muodostaa siten tärkeän instrumentin  alueellisessa kehittämisessä. Aktiivinen toiminta ESRA:ssa luo alueiden yrityksille uusia verkostoja ja mahdollisuuksia, jotka ovat erityisen arvokkaita mikroelektroniikan tuotantoon liittyvien korkeiden investointikustannusten osalta. Yhteistoiminta eri Euroopan alueiden kanssa tarjoaa pääsyn resursseihin, jotka muutoin olisivat usein saavuttamattomissa, mikä korostuikin Euroopan komission Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston (CNET) mikroelektroniikan ja fotoniikan yksikön johtajan Pierre Chastanet'n (CNECT) puheessa. ESRA:n yleiskokouksessa Pohjois-Pohjanmaan liittoa edustivat Janne Remes (Oulun yliopisto), Tapani Lähdesmäki (Business Oulu) sekä Unna Löppönen (Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto). Heille järjestyi myös tapaaminen teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavan komissaari Henna Virkkusen kabinetin erityisavustajan Silvia Bartolinin kanssa. Tapaamisessa käsiteltiin pohjoisen alueen mikroelektroniikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja tarpeita. Oleellisena kysymyksenä tapaamisessa olikin se, mitkä ovat pohjoisen alueen kehityksen keihäänkärkiä uudella ohjelmakaudella ja millä eväillä EU vastaa USA:n ja Aasian maiden kasvavaan puristukseen mikroelektroniikassa. Erityisen tärkeitä alueellemme ovat mikropiirien suunnitteluun ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät kehitystoimet ja panostukset sekä turvallisuuteen liittyvän teknologian kehittäminen. Oulu on Suomen johtavia radiotaajuiseen (RF) mikroelektroniikkaan ja langattomiin teknologioihin erikoistuneita tutkimus- ja teollisuuskeskittymiä. ESRA on yhteensä 37 eurooppalaisen alueen yhteistyöverkosto, johon Pohjois-Pohjanmaa liittyi vuonna 2025.

Manner-Suomen maakuntien liittojen yhteinen maakunnan yhteistyöryhmille (MYR) suunnattu online-webinaari järjestettiin torstaina 4.6., ja se kokosi yhteen laajan osallistujajoukon eri puolilta Suomea. Webinaarissa käsiteltiin ajankohtaista tietoa Suomen kansallisesta ja alueellisesta kumppanuussuunnitelmasta (NRPP, National and Regional Partnership Plan) sekä sen valmistelun etenemisestä. Aihe on keskeinen, sillä Euroopan komission esitys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034 sisältää merkittäviä muutoksia aluekehittämiseen, erityisesti EU:n rahoitusohjelmien rakenteeseen. Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Ohjelmassa kuultiin maakuntaneuvos Lyly Rajalan (Pohjois-Pohjanmaan liitto, MYR:n puheenjohtaja) puheenvuoro maakuntien yhteistyöryhmien roolista aluekehityksen ohjaajina. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius esitteli valtion näkökulmaa tulevan rahoituskauden valmisteluun, ja kehittämispäällikkö Mikko Kangas Etelä-Pohjanmaan liitosta avasi kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman keskeisiä sisältöjä. ”Olen varma, että meillä maakunnissa on kyvykkyyttä vastata NRP-suunnitelman poikkihallinnollisuuden haasteeseen ja tulosperusteisuuden vaatimukseen. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus toteutuvat, kun huolehditaan, että maakunnilla on vahva rooli valmistelussa”, kiteytti maakuntajohtaja Satu Sikanen tilaisuuden alussa. Maakuntien liitot korostavat kumppanuutta ja laaja-alaista yhteistyötä uuden suunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa, sillä NRPP:n vaikuttavuus voi syntyä vain aluelähtöisyydestä. Tulosperusteinen rahoitus edellyttää vahvaa alueellista omistajuutta, toimeenpanokykyä sekä kykyä hallita ja kehittää maakunnallisia ekosysteemejä. Maakunnan yhteistyöryhmillä on tässä keskeinen rooli, sillä niiden on toimittava tässä yhteensovittajana ja strategista ohjausta antavana tahona. Webinaari itsessään on esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä ja kumppanuudesta: kyseessä oli ensimmäinen maakuntien liittojen yhteinen tilaisuus maakuntien yhteistyöryhmille. Tilaisuutta voi pitää esimerkkinä myös tilaisuudessa perään kuulutetusta uudistumiskyvykkyyden tarpeesta. NRPP tuo mukanaan uudistuksia, jotka vaativat uutta ajattelutapaa ja uudistumista kaikilla aluekehittämisen tasoilla.