Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan kuntajohtajat ja maakuntaliiton edustajat teki opintomatkan Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin 30.9.–3.10.2026. Irlanti toimii tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana. Opintomatkan aikana delegaatio tutustui ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainvälisten investointien edistämiseen, maaseudun ja yhteisöjen kehittämiseen sekä matkailun aluetaloudelliseen merkitykseen. Nämä teemat ovat ajankohtaisia myös Pohjois-Pohjanmaan kunnissa tällä hetkellä. Pohjois-Pohjanmaan ryhmä vieraili Irlannin valtion investointivirastossa, jonka tehtävänä on houkutella maahan ulkomaisia investointeja. ”Irlanti tunnetaan aktiivisesta investointipolitiikastaan. Sen avulla Irlanti on saanut houkuteltua maahan paljon kansainvälisiä investointeja, mikä on ollut yksi keskeinen tekijä Irlannin talouden elpymisessä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen,” huomauttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jussi Rämet. Irlanti onkin onnistunut erittäin hyvin bruttokansantuotteen kasvattamisessa. Väkiluvultaan noin Suomen kokoisen maan bruttokansantuote on kaksi kertaa niin suuri kuin Suomessa. Samalla Irlannissa on käytännössä täystyöllisyys. Bruttokansantuotteen kasvun ja eron Suomeen selittää lähes yksinomaan Irlannin pitkäjänteinen, johdonmukainen ja onnistunut invest in -toiminta. Osallistujien mielestä mielenkiintoinen yksityiskohta IDA:n toiminnassa oli kehittämistoimenpiteiden painotus Dublinin ulkopuolelle. Investointien lisäksi matkailu vauhdittaa taloutta Irlannin hallituksen maaseudun ja yhteisöjen kehittämisministeriössä perehdyttiin maaseudun elinvoimaan, yhteisölähtöiseen kehittämiseen sekä harvaan asuttujen alueiden palvelujen saatavuuteen. Kuntajohtajat tutustuivat myös Irlannin kansallisen matkailunedistämisorganisaation Fáilte Irelandin toimintaan. Vierailun teemoina olivat muun muassa matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja Irlannin kokemukset ja onnistumiset alueellisten matkailubrändien kehittämisessä. Vierailun alkupuolella ryhmä tutustui Dublinissa sijaitsevaan Euroopan parlamentin vierailukeskukseen. Irlannin puheenjohtajuudesta EU:ssa puhuttiin enemmän Suomen Irlannin-suurlähettilään Leena Gardemeisterin vastaanotolla. Suurlähettiläs Gardemeister esitteli Irlannin taloustilannetta ja toimintaympäristöä. Suurlähettilään kanssa keskusteliin lisäksi Suomen näkyvyydestä Irlannissa sekä Irlannin EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä. "Pohjois-Pohjanmaan vahva yrittäjähenki, kansainvälisyys ja kyky tarttua uusiin mahdollisuuksiin luovat erinomaisen perustan myös uusille yhteistyöavauksille Irlannin ja Suomen välillä", vahvisti Leena Gardemeister. Irlannin kulttuuriperintö oli osa vierailuohjelmaa. Ryhmä kävi Trinity Collegessa tutustumassa Book of Kellsiin, joka on keskiaikainen ja latinankielinen, Uuden testamentin neljä evankeliumia sisältävä käsikirjoitus. Dublin on ollut Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 1991. Kuntajohtajat toivatkin vierailullaan esille Oulu2026-vuotta lähes kaikissa vierailukohteissa, mikä kiinnosti irlantilaisia isäntiä.

Euroopan komissio järjesti 28.9–1.10 Brysselissä Euroopan unionin liikennepolitiikan kärkitapahtuman, Connecting Europe Days. Kolmipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen poliittisia päätöksentekijöitä, liikennejärjestelmäalan asiantuntijoita ja sidosryhmiä sekä Euroopan komission edustajia. Keskusteluissa puhuttiin eurooppalaisen liikennejärjestelmän tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä. Tavoitteena on luoda Eurooppaan kilpailukykyinen, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä. Tapahtuman avasi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, jonka puheenvuorossa korostui eurooppalaisen liikennejärjestelmän rooli kylmän sodan jälkeen yhdentyneessä Euroopassa. Von der Leyen korosti puheessaan myös Verkkojen Eurooppa -rahoitusinstrumenttiin esitettyä korotusta liikenneosion budjettiin. Esitetyssä budjetissa liikennejärjestelmän kehittämiseen (CEF-Transport) osoitettu budjetti kasvaisi yli 50 miljardiin euroon. ”Pohjois-Pohjanmaan kannalta tärkein viesti on, että seuraavalle CEF-kaudelle pitää saada valmiiksi sellaisia liikennehankkeita, jotka voidaan perustella samanaikaisesti elinvoiman, viennin, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta”, tiivistää tapahtumaan osallistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 3. varapuheenjohtaja Juha Koskela. Hän jatkaa: ”Alueella syntyy energiaa, teollisia investointeja ja vientiä, mutta niiden kasvu edellyttää toimivia rajat ylittäviä tie- ja ratayhteyksiä. Kun CEF 3:ssa painotetaan eurooppalaista lisäarvoa ja rajat ylittäviä hankkeita, valmistelun on oltava riittävän pitkällä jo ennen rahoitushakujen avautumista.” Tapahtuman päätöspäivänä järjestettiin Euroopan laajuisen liikenneverkon eli TEN-T-verkon eurooppalaisten liikennekäytävien foorumit. TEN-T on EU määrittelemä liikenneverkko, jonka tavoitteena on yhdistää jäsenmaiden keskeiset tie-, rata-, satama- ja lentoliikenneyhteydet toimivaksi kokonaisuudeksi. Eurooppalaiset liikennekäytävät ovat usean maan alueelle ulottuvia, strategisesti tärkeitä liikennereittejä, joiden kehittämistä EU edistää yhteisten tavoitteiden ja vaatimusten mukaisesti. Euroopan komissio julkaisi syyskuun lopulla työsuunnitelmat, joissa tarkastellaan eurooppalaisten liikennekäytävien nykytilaa ja kehittämistarpeita. Foorumeissa käytiin läpi liikennekäytävien kehitysnäkymiä jäsenmaittain. Suomessa TEN-T-ydinverkkoon kuuluvien valtatie 4 ja pääradan kehittämisessä ollaan useilla yhteysväleillä vielä kaukana komission asettamista palvelutasovaatimuksista. Tämä käy ilmi myös julkaistujen työsuunnitelmien nykytilakuvauksissa. Tapahtumassa oli eri keskustelutilaisuuksien lisäksi esillä lukuisia EU-rahoitteisia liikennejärjestelmän hankkeita ympäri Eurooppaa. Myös pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueiden yhteinen New North -hanke oli esillä tapahtumassa. Interreg Aurora -ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa on tuotettu selvityksiä ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja toimintamalleja pohjoisen alueen rajat ylittävän liikenteen kehittämiseksi. New North -hankkeen selvityksiin voi tutustua Lapin…

Pohjois-Pohjanmaan liiton ohjelmakauden 2021-2027 kahdestoista hankkeiden (EAKR) hakujakso päättyi 30.9.2026. Hakujakson aikana Pohjois-Pohjanmaan liittoon saapui 78 uutta hakemusta. Hakemuksilla haettiin rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta yhteensä noin 13,966 M€. Ratkaisut myönteiseen jatkokäsittelyyn etenevistä hakemuksista saadaan marraskuussa 2026. Seuraava uusien EAKR -hankkeiden hakujakso toteutetaan ajalla kesäkuu-syyskuu 2027. Rahoitusta on tuolloin haettavana arviolta 3.000.000 euroa. Lisäksi alkuvuodesta helmikuu-maaliskuu 2027 toteutetaan JTF -hankkeiden hakujakso. JTF -rahoitusta on haettavana noin 2.500.000 euroa. Hakujaksojen aikataulut ja sisällöt tarkentuvat myöntämisvaltuuksien varmistuttua alkuvuodesta 2027.