Pohjois-Pohjanmaan liitto

Pohjois-Pohjanmaan liitto on tehnyt yhteistyötä Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön kanssa vuosien ajan. Tänä keväänä neljännen vuoden opiskelijat ovat suorittaneet aluekehityksen ja -politiikan soveltavan tutkimuksen kurssia, jonka opintosisältöihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on osallistunut. Toukokuun alussa oli aika kokoontua kurssin loppuseminaariin Pohjois-Pohjanmaan liiton tiloihin. Seminaarin aikana maantieteen tutkimusyksikkö esitteli toimintaansa ja tämänhetkisistä tutkimusaloja ja -aiheita. Lisäksi liiton asiantuntijat kertoivat työtehtävistään ja koulutustaustoistaan ja opiskelijat esittelivät kurssilla valmistuneet ryhmätyönsä. Aiheina opiskelijat tutkivat verkostojen, yhteistyön ja luottamuksen sekä kehittämisresurssien merkitystä ja jakautumista maakuntamme sisällä sekä Pohjois-Suomen maakuntien välistä kansainvälisyyttä ja yhteistyötä. Kurssitöiden keskeisinä havaintoina nousivat kehittämisen keskittyminen suuriin keskuksiin sekä yhteistyön ja kilpailun vaikutukset luottamuksen syntymiseen. Maakuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä ovat viime vuosina lisänneet geopoliittinen tilanne sekä varautumisen ja huoltovarmuuden korostuminen.  Tutkimus korosti luottamuksen merkitystä: erityisesti Pohjois-Suomessa toimijoita on vähän, mikä vahvistaa henkilökohtaisiin suhteisiin nojaavaa luottamusta. Tämä on vahvuus, mutta siihen voi liittyä riski liiallisesta henkilöitymisestä. Keskeisinä haasteina nähtiin kehittämisen liiallinen keskittyminen, heikko vuorovaikutus kaupunkikeskusten ja maaseutualueiden välillä sekä kuntien erilaisia resursseja, jotka voivat johtaa tilanteeseen, jossa mahdollisuudet osallistua erilaisiin kehittämisen verkostoihin vaihtelevat. Yhteistyö on hedelmällistä molemminpuolin: kurssin kautta opiskelijat saavat merkityksellistä työelämäyhteistyötä sekä näkymiä siihen, millaisia työtehtäviä maakuntaliitoissa on. Maakuntaliitto puolestaan saa yhteistyöstä ajankohtaista tietoa tutkimus- ja koulutussisällöistä sekä voi osaltaan tuoda nuorille esille maakuntaliittoa potentiaalisena tulevaisuuden työnantajana. Kiitos maantieteen tutkimusyksikön nuoret opiskelijat, yliopistotutkija Kaj Zimmerbauer ja tuntiopettaja Liina-Lotta Vierikko hyvästä yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa myös tulevina vuosina!

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta kantaa huolta järjestöjen heikkenevistä toimintaedellytyksistä ja sen vaikutuksista ihmisten arkeen, hyvinvointiin ja kuntien palveluihin. Toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa neuvottelukunta linjasi, että järjestöjen asemaa ja vaikuttavuutta on vahvistettava entistä määrätietoisemmin. Järjestöt ovat keskeinen osa alueen elinvoimaa, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. ”Järjestöjen merkitys ihmisten arjessa, hyvinvoinnissa ja yhteisöllisyydessä on nyt tärkeämpi kuin ehkä koskaan aiemmin. Siksi tarvitsemme entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä. On tehtävä vahvaa vaikuttamistyötä järjestöjen työn turvaamiseksi”. Näin neuvottelukunnan työn painopisteet tiivisti juuri valittu puheenjohtaja, Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri, Raija Näppä. Varapuheenjohtajana neuvottelukunnassa toimii Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Jussi Ylitalo. Vaikuttamistyö tarvitsee tuekseen tietoa. Sitä neuvottelukunta kerää kohta julkaistavalla Pohjois-Pohjanmaan järjestökyselyllä. Alueen järjestöiltä toivotaan aktiivisuutta ja runsaasti vastauksia. Juuri nyt kannattaa olla mukana yhteisessä edunvalvontatyössä. Pohjois-Pohjanmaan järjestötekopalkinto jaetaan tänä vuonna jo kahdeksannen kerran. Teemana on Oulu 2026 kulttuuripääkaupunkivuoden hengessä ”Kynnyksetön kulttuuriteko”. Ehdokkaiden ilmoittaminen avataan syyskuun alussa. Ohjeet tulevat löytymään Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivuilta. Palkinto jaetaan marraskuussa maakuntapäivillä. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta valittiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Mukana on laaja-alainen edustus eri alojen järjestöistä sekä julkisista organisaatioista. Keskeisenä tehtävänä on tuoda järjestötoimintaa näkyväksi, vahvistaa kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksia, edistää alueellista yhteistyötä ja tuoda järjestöjen näkemykset osaksi maakunnan aluekehittämistyötä. Neuvottelukunta on maakuntahallituksen nimeämä. Lisätiedot: Puheenjohtaja Raija Näppä / raija.nappa@nuortenystavat.fi p. 040-1981441 Sihteeri Ilpo Tapaninen / ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi p. 050-301 7546 Pohjois-Pohjanmaan liiton verkkosivut / Järjestöneuvottelukunta – Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanman järjestöneuvottelukunta kokoontui toimikautensa 2026-2029 ensimmäiseen kokoukseen Pohjois-Pohjanmaan liiton Siikasalissa 6.5.2026.

Valtion ja maakuntien välisissä vuosittaisissa aluekehityskeskusteluissa nousivat tänä keväänä esille toimintaympäristön jatkuvat muutokset. Geopoliittinen tilanne, kiristyvä julkinen talous sekä nuorten tulevaisuudenuskon ja hyvinvoinnin heikentyminen vaikuttavat kaikki aluekehitykseen. Pohjoisen Suomen asema ja strateginen merkitys niin kokonaisturvallisuuden kuin suurten investointien näkökulmasta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Pohjoisen investointipotentiaali on poikkeuksellisen suuri – arviot liikkuvat jopa 80 miljardin euron kokoluokassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Investoinnit kohdistuvat etenkin puhtaaseen siirtymään, kuten uudistuvaan energiaan ja kaivannaisalaan, sekä teollisuuteen ja huoltovarmuutta vahvistaviin ratkaisuihin. Investointien näkökulmasta avainasemaan nousivat saavutettavuuteen ja liikennejärjestelmään liittyvät panostukset, luvitusprosessit ja niiden kesto, mahdollisuus ennakoida toimintaympäristöä sekä yleinen rahoituksen saatavuus. Rahoituksen näkökulmasta erilaisten rahoituslähteiden yhteensovittaminen on avainasemassa. Harvaan asutun pohjoisen elinvoima todettiin strategisesti tärkeäksi koko Suomelle. Pysyvä asutus raja-alueilla luo turvallisuutta ja mahdollistaa paikallisen ruoantuotannon. Pohjoisen energiainvestoinnit vahvistavat maan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja luovat samalla työtä ja toimeentuloa alueelle. Keskusteluissa nostettiin esille etenkin saavutettavuuden ja kaksikäyttöisen infrastruktuurin merkitys kriittisenä kehityskohteena Pohjois-Suomelle. Pohjoisen strateginen asema, pitkät etäisyydet ja harva asutus sekä ilmastotekijät tekevät liikenneyhteyksistä ja tietoliikenneverkoista kriittisiä. Investointeja tarvitaankin erityisesti liikenneyhteyksiin Ruotsin ja Norjan suuntaan aina itärajalta alkaen ja Pohjois-Suomen runkoyhteyksiin. Lisäksi on turvattava lentoyhteyksien jatkuvuus ja parannettava tieverkon kuntoa. Fyysisen saavutettavuuden rinnalla korostuu digitaalinen huoltovarmuus pohjoisilla harvaanasutuilla alueilla. Myös energiaverkkoja on vahvistettava puhtaan siirtymän investointeja silmällä pitäen. Pohjois-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tarvitaan pitkäjänteistä, yli hallituskausien ylettyvää, pohjoisen Suomen toimintaedellytyksiä tukevaa strategista työtä. Pohjoisen ohjelman jatkuvuuden varmistaminen ja ajantasaisuudesta huolehtiminen on tässä avainasemassa. Pohjoisen Suomen ohjelmaan sisältyvä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisten alueiden yhteistyön käynnistyminen yhteistyössä alueiden kanssa on ensiarvioisen tärkeää ja siinä maakunnilla tulisi olla aktiivinen rooli. Aluekehityskeskustelujen taustaa Vuosittaiset aluekehityskeskustelut (ALKE-keskustelut) järjestettiin Pohjois-Suomen maakunnissa 26.3.2026. Aluekehittämiskeskusteluissa valtio ja maakunnat käyvät läpi alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimintaedellytyksiä tavoitteenaan vahvistaa alueiden elinvoimaa ja omaehtoista kehittämistä. Valtion puolelta keskusteluihin osallistuu useita eri hallinnonaloja, jolloin on mahdollista kiinnittää huomiota kunkin maakunnan kehitykseen yhdessä vaikuttaviin tekijöihin.…