Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kestävyysvaatimus läpäisee vahvasti koko yhteiskuntaa, kaikkia sen toimintoja ja toimijoita. Tekniset ratkaisut eivät yksin riitä muutokseen. Tarvitsemme uudenlaisen elämäntyylin, arvojen ja ajattelutapojen sisäistämistä. Tarvitsemme kulttuurista kestävyysmurrosta. Miten kulttuuri voi konkreettisesti vastata ekologiseen kestävyyskriisiin? Mikä rooli kulttuurilla voi olla vihreässä siirtymässä, ekologisessa jälleenrakennuksessa ja demokratian vahvistamisessa? Miten kulttuuri on osa ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla? Näitä isoja kysymyksiä käsitellään kulttuurifoorumissa 23.3.2023 Oulun musiikkikeskuksessa. Päivän teemana on Kestävyyttä Kulttuurista Pohjois-Pohjanmaalle. Kestävyysmurroksen haasteeseen on jo tarttunut joukko kulttuurialan toimijoita, taiteilijoita ja tutkijoita. Eräs heistä on kulttuuriperinnön dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti, joka kuuluu Helsingissä Tieteen ja toivon talon tutkijayhteisöön sekä Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimusryhmään. Hän tutkii ryhmän kanssa soiden kokemisen tapoja ja trendejä 2000-luvulla, niiden vaikutusta suosuhteeseen sekä laajemmin soiden monimuotoiseen kulttuuriperintöön. ”Toivotun tulevaisuuden rakentaminen lähtee menneisyyden ymmärtämisestä. Dynaaminen museo on tähän hyvä toimintamalli. Sitä voidaan hyödyntää myös Ouluun rakentuvassa uudessa museossa,” sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski. Hän on kehittänyt dynaamisen museon konseptia, jota parhaillaan toimeenpannaan Lustossa. Sen kautta museot voivat ottaa entistä vahvan roolin tulevaisuustyössä ja kestävyyshaasteeseen vastaamisessa. Latvala-Harvilahden ja Paaskosken lisäksi kulttuurifoorumissa puheenvuoron pitävät Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen ja Kulttuurikauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen. Foorumin viidessä eri työpajassa päivän teemoihin syvennytään konkreettisella tasolla. Kulttuurifoorumin ohjelma ja tiedot työpajoista löytyvät tästä linkistä. Foorumin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke. Hankkeella toimeenpannaan opetus- ja kulttuuriministeriön alueellista kulttuurin kehittämistehtävää. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Antti Huntus, Taiteen edistämiskeskus (p. 0295 330 810 antti.huntus@taike.fi) Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi).

Valtion tuottamat työllisyys- ja elinkeinopalvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa. Eduskunta hyväksyi lain täysistunnossa 1.3.2023. – Nyt kunnat pääsevät tositoimiin eli keskustelemaan ja sopimaan työllisyysalueista. Jonkin verran keskusteluja alueen kunnat ovat jo käyneetkin, toteaa Pohjois-Pohjanmaan liiton TE2024 -hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen. Korhonen muistuttaa, että kunnat ovat jo pitkään esittäneet valtion tuottamien TE-palveluiden siirtoa niiden itsensä toteutettavaksi. Uudistus tarjoaa kunnille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa työllisyydenhoidon palveluita lähellä henkilö- ja yritysasiakkaita. Kunnille tulee kiire Kunnissa on odotettu eduskunnan päätöstä. Lain voimaantulo tarkoittaa kiireisiä aikoja kuntapäättäjille. Heidän on ratkaistava isoja asioita. Kuntien on muodostettava työllisyysalueet kolmen eri kriteerin perusteella: Uudella työssäkäyntialueella on oltava työvoimaa vähintään 20 000 henkilöä. Alueen on oltava maantieteellisesti yhtenäinen. Palvelutaso ei saa myöskään olennaisesti heiketä nykytilanteesta. Lisäksi kunnilla on oltava riittävät taloudelliset resurssit toimintaa varten. – Kriteerien täyttyminen on jo nyt tuonut esille haasteita työllisyysalueiden muodostamisessa. Esimerkiksi Oulunkaaren alue ei muodosta kokonaisuudessaan lain tarkoittamaa luontaista työssäkäyntialuetta. Kuntien on ilmoitettava sopimistaan yhteistoiminta-alueista valtioneuvostolle tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Oulu, Raahe ja Ylivieska ympäristökuntineen toteuttavat jo työllisyyskokeilua, joten työllisyysalueen palvelutuotannosta on jo jonkin verran kokemusta. Työllisyyskokeilun ulkopuolella on maakunnassa kuitenkin vielä 14 kuntaa. Kunnille siirtyvien palveluiden tuntemus vaihteleekin maakunnan alueella melkoisesti. Tukea valmisteluun Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan alueella kunnille on tarjolla tukea muutokseen valmistautumisessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima hanke, Pohjois-Pohjanmaan TE2024. Hanke tuottaa ja tarjoaa tietoa kunnille päätöksenteon tueksi. Lisäksi se auttaa valmistautumaan uuteen toimintamalliin. Pohjois-Pohjanmaan liiton hanke on tuottanut kuntakohtaisia selvityksiä työllisyydenhoidon resurssoinneista. Hanke on tuottanut kunnille näkemyksiä työllisyysalueiden muodostamiseksi perustuen eri tarkastelukulmiin sekä uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen. – Vastaavaa hanketta ei ole yhdenkään toisen maakunnan alueella Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton panos on siis merkittävä uudistuksen toteuttamiseen ja sen tukemiseen. Lisätietoja: Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hankkeen projektipäällikkö Jouni Korhonen, 040 685 0438, jouni.korhonen@pohjois-pohjanmaa.fi   Pohjois-Pohjanmaan TE2024 -hanke tukee kuntia, kun TE-palvelut siirtyvät valtiolta kunnille. Muutos toteutuu 1.1.2025 alkaen. Hanke tuottaa ja tarjoaa tietoa kunnille päätöksenteon tueksi sekä…

Pohjois-Pohjanmaan liiton AKKE – määrärahan haku ajalta 1.11.2022 – 28.2.2023 päättyi. Määräaikaan mennessä saapui viisitoista hakemusta. Rahoitusta haettiin yhteensä noin miljoona euroa.