Pohjois-Pohjanmaan liitto

Järjestöt vahvistavat ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta. Ne tarjoavat kohtaamisia, vertaistukea ja ammatillista apua sekä mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämään ja yhteiskuntaan. Erityisesti nyt, kun väestö ikääntyy, nuorten tulevaisuususko on ennätyksellisen heikko ja alueelliset erot kasvavat, paikallisten yhteisöjen merkitys korostuu. Silti järjestöjen toimintaedellytyksiä edelleen heikennetään. Syyskuussa tehdyn maakunnallisen kyselyn tuloksissa rahoituksen epävarmuus nousi järjestöjen keskeisimmäksi huolenaiheeksi. Myös vapaaehtoistoiminnan muutokset ja sopivien toimitilojen puute vaikeuttavat toimintaa. Painetta lisäävät entisestään valtakunnalliset valtionavustusleikkaukset. Epävarmuus ja samanaikaiset muutokset toimintaympäristössä vaikeuttavat järjestöjen pitkäjänteistä työtä ja kaventavat ihmisten mahdollisuuksia osallistua. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta huomauttaa, että osallisuus ei ole vain yksilön kokemus ja hyvinvoinnin lisä. Se on myös yksi yhteisöjen ja koko yhteiskunnan turvallisuuden perustekijä. Kun ihmisellä on yhteisö, johon kuulua, ja mahdollisuus vaikuttaa, vahvistuu yhteiskunnan kyky kohdata muutoksia ja selviytyä kriiseistä. Jos osallisuus rapautuu, menetämme samalla tärkeää yhteisöllistä turvaa. Järjestöjen täysi potentiaali on hyödynnettävä ihmisten osallisuuden ja alueen elinvoiman kehittämisessä. Ne tuntevat ihmisten arjen ja paikalliset tarpeet. Järjestökyselyn perusteella järjestöt haluavat tehdä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen kanssa tasavertaisina kumppaneina. Yhteistyöhön kaivataan nykyistä aktiivisempaa vuoropuhelua, parempaa tiedonkulkua ja mahdollisuuksia osallistua Tämä kaikki edellyttää ennakoitavaa rahoitusta, riittäviä toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä, jossa järjestöillä on todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta korostaa, että järjestöjen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on investointi ihmisten osallisuuteen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Järjestöjen äänen pitää kuulua, ja sitä pitää myös kuulla päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Raija Näppä Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry Anna Katajala Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan jäsen toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry Mielipidekirjoitus on julkaistu Kalevassa 6.11.2026

Kuva: NSPA-foorumin paneelikeskustelu käynnissä, vasemmalta: ympäristö- ja biodiversiteettihankkeista vastaava päällikkö Kirsi Johansson Outokummulta, maakuntaneuvos, (regionråd) Rickard Carstedt Västerbottenin alueelta, dosentti Jaana Sorvali Luonnonvarakeskuksesta sekä ympäristö- ja luonnonvarapäällikkö Ritva Isomäki Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keskustelua johti erityisasiantuntija Tiina Paakkari Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistosta.   Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-verkoston (Northern Sparsely Populated Areas) foorumi kokosi 29.–30. lokakuuta Torniossa yhteen aluekehittämisen, EU-vaikuttamisen ja arktisen yhteistyön asiantuntijoita Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Foorumin keskeinen viesti oli selkeä: Euroopan pohjoisten alueiden elinvoima, kilpailukyky ja turvallisuus ovat koko Euroopan strateginen kysymys, joka on huomioitava tulevissa EU:n rahoitus- ja sääntelyratkaisuissa. Kaksipäiväisessä foorumissa käsiteltiin muun muassa EU:n arktista strategiaa, tulevaa monivuotista rahoituskehystä, kilpailukykyä, vihreää siirtymää sekä pohjoisten alueiden turvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja yhteistyötä. Keskustelut olivat ajankohtaisia, sillä Euroopan unioni on juuri julkaissut uuden arktisen strategiansa ja neuvottelut vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat käynnissä. Pohjoisten alueiden näkemyksiä EU:n tulevaisuuteen ja arktiseen strategiaan EU:n komission meri- ja kalastusasioiden pääosaston Miguel Roncero esitteli videoyhteydellä uuden arktisen strategian keskeiset painopisteet. Suomen ulkoministeriön arktinen suurlähettiläs Kalle Kankaanpää ja Lapin liiton kehittämisjohtaja Päivi Ekdahl korostivat puheenvuoroissaan arktisten alueiden kasvavaa merkitystä Euroopan turvallisuuden, energiaomavaraisuuden, vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Keskusteluissa nostettiin esiin myös tarve investoida infrastruktuuriin, saavutettavuuteen ja elinvoimaisiin paikallisyhteisöihin. Keskusteluissa nousi vahvasti esille NSPA-verkoston merkitys arktisen alueen toimijana ja strategian toimeenpanijana. Sekä Roncero että Kankaanpää korostivat, että arktisen strategian toimeenpanossa paikalliset ja alueelliset toimijat sekä toimijoiden välinen yhteistyö ovat avainasemassa. – NSPA-alueiden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että EU:n uudessa arktisessa strategiassa tunnistetaan pohjoiset alueet paitsi Euroopan turvallisuuden ja strategisen kilpailukyvyn kannalta keskeisinä alueina, myös elinvoimaisina asuin- ja toimintaympäristöinä. Strategian tavoitteet eivät kuitenkaan toteudu ilman konkreettisia investointeja, vahvaa alueellista toimijuutta ja pitkäjänteistä EU-rahoitusta. Erityisesti pohjoisten harvaan asuttujen alueiden oma erityisrahoitus on turvattava tulevalla rahoituskaudella. Arktisen strategian toimeenpanon tulee tapahtua yhdessä alueiden kanssa – ei vain alueilla, toteaa kehitysjohtaja Tiina Rajala Pohjois-Pohjanmaan liitosta. EU-rahoituksen tulevaisuus keskeisenä teemana Euroopan parlamentin…

Vuoden 2026 Pohjois-Pohjanmaa-palkinto on myönnetty taivalkoskelaiselle sisällöntuottajalle ja yrittäjälle Aatu Turpeiselle. RebelWerks-kanavan perustaja on tehnyt Pohjois-Pohjanmaata tunnetuksi yhdistämällä kädentaidot, yritteliäisyyden ja digitaalisen sisällöntuotannon. Turpeinen on rakentanut Taivalkoskelta käsin valtakunnallisen yleisön. Autoihin, koneisiin, rakentamiseen ja korjaamiseen keskittyvällä RebelWerks-kanavalla oli elokuussa 2026 noin 260 000 YouTube-tilaajaa ja yli 200 000 TikTok-seuraajaa. Vuoden 2025 Tubecon Awardsissa RebelWerks palkittiin sekä vuoden aihevaikuttajana että yleisön suosikkina. Pohjois-Pohjanmaan liitto haluaa palkinnolla nostaa esiin myös nuoren yrittäjän esimerkin siitä, että valtakunnallisesti menestyvää luovan alan yritystoimintaa voi rakentaa pieneltä paikkakunnalta käsin. Turpeisen videoissa näkyvät mekaaninen osaaminen, korjaaminen, kekseliäisyys ja itse tekemisen kulttuuri. Samalla Taivalkoski, Koillismaa ja Pohjois-Pohjanmaa tulevat tutuiksi laajalle nuorelle yleisölle. Palkinto luovutettiin Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä Oulun teatterissa 2. marraskuuta. Turpeinen osallistui tilaisuuteen videotervehdyksellä, ja palkinnon vastaanotti hänen puolestaan Taivalkosken valtuuston puheenjohtaja Harri Karjalainen. Pohjois-Pohjanmaa-palkinto myönnetään vuosittain ansiokkaasta työstä, joka tekee maakuntaa tunnetuksi ja vahvistaa sen identiteettiä. Pohjois-Pohjanmaa-palkinto Maakuntapäivät 2026 – esitykset