Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kuva: Rural COOP -hankkeen kumppanit ja sidosryhmät kokoontuivat syyskuun alussa Ouluun ja Iihin hankkeen ensimmäiselle kansainväliselle opintovierailulle tutustumaan kestävän maaseudun kehittämisen, ilmastotyön ja kiertotalouden hyviin käytäntöihin. Pohjois-Pohjanmaan liitto isännöi 2.–3. syyskuuta 2026 Interreg Europe-rahoitteisen Rural COOP-hankkeen ensimmäistä kansainvälistä opintovierailua Oulussa ja Iissä. Kahden päivän aikana hankekumppanit ja alueelliset sidosryhmät eri puolilta Eurooppaa tutustuivat kestävän maaseudun kehittämisen, ilmastotyön, kiertotalouden ja alueellisen yhteistyön hyviin käytäntöihin sekä vaihtoivat kokemuksia aluekehittämisen tulevaisuudesta. Rural COOP -hankkeessa kehitetään maaseutu- ja vuoristoalueiden kestävää aluekehittämistä ennakointiin, osallistamiseen ja yhteistyöhön perustuvien toimintamallien avulla. Opintovierailut ovat keskeinen osa hankkeen vertaisoppimista, jonka tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja alueellisten politiikkatoimien kehittämiseen. Kumppaneita seitsemästä maasta Opintovierailulle osallistui hankekumppaneita ja sidosryhmien edustajia Suomesta, Ruotsista, Italiasta, Puolasta, Bulgariasta, Albaniasta ja Sveitsistä. Osallistujien joukossa oli aluekehittämisen asiantuntijoita, kuntien edustajia, tutkimusorganisaatioita sekä kiertotalouden ja kestävän kehityksen parissa työskenteleviä toimijoita. Pohjois-Pohjanmaalta vierailulle osallistui Pohjois-Pohjanmaan liiton lisäksi alueellisia sidosryhmiä, kuten Iin kunnan, Muhoksen kunnan ja Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin edustajia. – Alueemme ovat erilaisia kooltaan, rakenteiltaan ja kehitysvaiheiltaan, mutta maaseutualueina meitä yhdistävät monet samat haasteet. Siksi kokemusten vaihtaminen eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on erityisen arvokasta, toteaa projektipäällikkö Anna-Maija Toivonen. Iin kunnasta oppia yhteisölähtöisestä ilmastotyöstä Opintovierailun ensimmäinen päivä järjestettiin Iissä. Päivä alkoi tutustumisella Aseman koulun toimintaan ja tunnettuun 50/50-malliin, jossa oppilaat osallistuvat aktiivisesti energiansäästöön ja kestävän arjen ratkaisujen kehittämiseen. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan Iin luontoon lyhyellä luontokävelyllä. Ohjelma jatkui Micropoliksessa, jossa osallistujat kuulivat Iin kunnan pitkäjänteisestä ilmasto- ja kestävyystyöstä. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen esitteli, kuinka Ii pienenä kuntana onnistunut rakentamaan kansainvälisesti tunnetun ilmastotyön mallin yhdessä kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Esitykset herättivät runsaasti keskustelua siitä, miten paikallisyhteisöjen osallistuminen voi tukea ympäristötavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa alueiden elinvoimaa. Päivän aikana esiteltiin myös Pohjois-Pohjanmaan aluekehittämistyötä ja Rural COOP -hankkeen puitteissa järjestettävää (EAKR) teemallista rahoitushakua. Pohjois-Pohjanmaan liiton kehitysjohtaja Tiina Rajala antoi vieraille katsauksen maakuntaan sekä sen aluekehittämisjärjestelmään, kun taas aluekehitysasiantuntija Katarina Timisjärvi ja aluekehityspäällikkö Laura…

Kestävä kasvu, uudistavat investoinnit, matkailu ja turvallisuus korostuvat Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien rahoitukseen etenevissä ylimaakunnallista hankkeissa. Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpano etenee kymmenen laajan hankkeen voimin. Hankkeet vahvistavat alueiden elinvoimaa, investointikykyä, matkailua, ruokaketjua, kokonaisturvallisuutta sekä tutkimus-, testaus- ja pilotointitoimintaa. Käytettävissä oleva vajaan 16 miljoonan euron IP AKKE -määräraha kohdennetaan kokonaisuudessaan ensimmäisen valintajakson arvioinnissa menestyneille hankkeille. Ensimmäiseen valintajaksoon jätettiin 33 hakemusta, joissa haettiin tukea yhteensä yli 52 miljoonaa euroa. Hankkeiden ohjausryhmä arvioi hakemukset ja käsitteli ne 18. elokuuta 2026 valiten kymmenen hanketta, joiden kanssa Etelä-Karjalan liitto jatkaa rahoitusneuvotteluja. Valintojen myötä määräraha kohdennetaan ensimmäisen valintajakson hankkeisiin, ja haku on näin ollen keskeytetty. Kyseessä on ennakkotieto. Myönteisenä eteneviä hakemuksia parhaillaan täydennetään ja tarkennetaan ennen varsinaisia rahoituspäätöksiä. Etelä-Karjalan liitto toimii kokonaisuuden rahoittavana viranomaisena. Pohjois-Pohjanmaalta IP AKKE-määrärahaa saa neljä hanketta. Asuttu ja yhtenäinen itäraja Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n koordinoima hanke kokoaa yhteen 17 itärajan kuntaa. Tavoitteena on vahvistaa kuntien yhteistä tilannekuvaa, kokonaisturvallisuuden osaamista, varautumista, yhteistyötä ja viestintää sekä tukea itärajan elinvoimaa ja asuttuna pysymistä. Arktisen luonnon ja ympäristöjen osaamiskeskus Polaris Oulun yliopiston koordinoimassa hankkeessa rakennetaan pohjoisten tutkimusasemien yhteistyöhön perustuva osaamiskeskittymä. Hankkeessa kootaan ja avataan luonnosta, ilmastosta, ilmakehästä, biodiversiteetistä, hiilenkierrosta ja vesistöistä saatavaa tietoa. Tietoa tuotetaan yhteiskunnan, tutkimuksen ja muiden käyttäjien hyödynnettäväksi sekä kehitetään yhteisiä datapalveluja, rajapintoja ja pilotteja. VESKA – Kestävää kasvua vesistö- ja kalastusmatkailusta pohjoiseen Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n koordinoima hanke kehittää Itä-Lapin, Koillismaan ja Kainuun vesistö- ja kalastusmatkailua. Yrityksiä tuetaan kansainvälistymisessä, uusien tuotteiden ja reittien kehittämisessä, myyntikanaviin pääsyssä sekä alueen kansainvälisen tunnettuuden vahvistamisessa. Borderland Europe – Pohjoinen testaus- ja pilotointiekosysteemi Oulun kaupungin koordinoima hanke rakentaa Pohjois-Suomeen ylimaakunnallisen puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden testaus- ja pilotointiekosysteemin. Tavoitteena on yhdistää yritykset, tutkimus- ja kehittämistoimijat, testausympäristöt ja käyttäjäorganisaatiot sekä luoda yrityksille polku tutkimuksesta pilotointiin, validointiin ja markkinoille. Lisätiedot: Heli Gynther, heli.gynther@ekarjala.fi, p. 040 4855 109

Tuoreet suhdannetiedot eivät tuo suurta yllätystä. Toimialojen liikevaihdot ovat edelleen tasaisessa kasvussa, mutta työvoiman määrä ei ole lähtenyt lisääntymään. Useissa klustereissa, esimerkiksi ICT:ssä henkilöstömäärä on laskusuunnassa. Ainoastaan metalliklusterissa työvoiman määrä on kasvanut maltillisesti. Yleinen epävarmuus ja teknologian kehittyminen vaikuttavat entistä voimakkaammin rekrytointeihin. Toimialojen liikevaihdon kasvu on kuitenkin niin voimakasta, että työllisyyden parantuminen on todennäköistä. Iso kysymys on milloin ja missä tapahtuu? Liiallinen luotto suurhankkeiden pitkäaikaisesta myönteisestä vaikutuksesta työvoimakysyntään voi kuitenkin olla epärealistista. Oululle tärkeän ICT-klusterin tilanne on haasteellinen. Liikevaihto kasvaa, mutta henkilöstö on suhteellisen voimakkaassa laskussa. ICT-klusterille on ollut ominaista voimakkaat liikevaihdon kuukausivaihtelut, huhtikuussa kasvu edellisestä vuodesta oli 12,1 prosenttia, mutta toukokuussa tultiin 5,9, prosenttia alaspäin. Tekoälyn vaikutus näkyy klusterin työvoiman kysynnässä ainakin välillisesti. Yritykset seuraava tekoälyn kehitystä ja käyttöönottoa tarkkaan ja ennakoivat työvoiman tarvetta suhteessa siihen. Tulevaisuuden valttikorttina on 6G mobiiliteknologia, jonka kehittäjänä Oulu on keskeisessä asemassa globaalisti. Rakentaminen suhteellisen vilkasta Rakentaminen on ollut aktiivista jo useamman vuosipuoliskon. Vuodesta 2025 liikevaihto kasvoi 2,3 prosenttia ja henkilöstömäärä väheni saman verran. Asuntorakentaminen on edelleen hiljaista, jonkin verran uusia kohteita on kuitenkin aloitettu. Liikevaihdon kasvu on tullutkin teollisuuden, matkailun ja julkisen sektorin rakentamisesta. Oulun hotellihankkeet ja myöhemmin myös datakeskukset lisäävät rakentamista merkittävästi. Keskeistä datakeskusten kohdalla on kuinka paljon siitä pääsevät osalliseksi paikalliset yritykset ja mikä on alueen maanrakennuksen kapasiteetti Sähkö- ja energiaklusteri sekä metalliklusteri ovat vahvassa kasvussa. Molempien kasvu vuodesta 2025 on 10 prosentin luokkaa. Metalliklusterissa myös työvoiman määrä lisääntynyt. Maltillisempaa liikevaihdon kasvu on ollut tukku- ja vähittäiskaupassa ja matkailussa, joissa henkilöstömäärän on ollut laskeva. Puu- ja huonekaluteollisuuden vuosimuutos oli peräti 13,8 prosenttia ja kasvua oli myös henkilöstömäärässä. Kaikissa klustereissa kausivaihtelu on suurta, erityisesti rakentamisessa. Digitaalisissa palveluissa kasvun varaa Suomen palvelusektori on verrokkimaita heikommin kehittynyt, mikä näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla. Palvelujen käyttö on edelleen monille kulttuurissamme hankalaa. Kaupan ja palvelujen työpaikat ovat tärkeitä erityisesti nuorille. Monen toimialan kasvu riippuu myös digitaalisten palvelujen kehittämisestä,…