Ajankohtaista

Euroopan komissio on julkaissut päivitetyt Horisontti Eurooppa -työohjelmat, jotka avaavat rahoitusmahdollisuuksia vuosille 2026–27. Komissio ilmoitti 29. syyskuuta myöntävänsä 500 miljoonan euron lisärahoituksen ohjelman viimeisille vuosille. Rahoitus jaetaan kahden hakuohjelman kautta: Luontopositiiviseen talouteen ja yhteiskuntaan tähtäävä muutos (Transformative Change Towards a Nature-Positive Economy and Society, jonka budjetti on 237 miljoonaa euroa) Siirtymävaiheen toimenpiteet (Bridging Actions 2027, jonka budjetti on 260 miljoonaa euroa) Päivitetyt työohjelmat suuntaavat rahoitusta esimerkiksi teollisuuteen, ilmasto- ja energiaratkaisuihin, liikkuvuuteen, biotalouteen, digitaalisiin teknologioihin sekä innovaatioekosysteemien kehittämiseen. Lisäksi EU haluaa sujuvoittaa siirtymävaihetta nykyisen ja tulevan rahoituskauden (MFF 2028-2024) välillä, jolloin siirrytään EU:n 10. tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan (FP10). Työohjelmien tavoitteena onkin määritellä tulevien vuosien tutkimus- ja innovaatiorahoituksen keskeiset teemat, ja ne myös tuovat esiin rahoitusmahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, korkeakouluille sekä tutkimuslaitoksille ja julkisille toimijoille. Työohjelmien julkaiseminen auttaa alueellisia toimijoita havainnoimaan tulevia rahoitushakuja, ja siten käynnistämään hankevalmistelun sekä yhteistyön ajoissa, ennen varsinaisen rahoitushaun alkamista. Syksyn aikana Euroopan komissio myös tulee järjestämään Horizon Europe -infotilaisuuksia, joissa kerrotaan työohjelmista, hakuteemoista ja rahoitushaun käytännöistä, ja joiden aikatauluista voi lukea tarkemmin alla olevasta linkistä. Lisätiedot Horizon Europe -työohjelmat Tulevat infopäivät Komission tiedote 29. syyskuuta

Interreg Auroran hakukierrokset 9. kehityshankkeille ja 7. pienhankkeille päättyivät 7.10.2026. Hakemuksia saapui kokonaisuudessaan 71, joista Interreg Auroran puolelle 60 ja Saamen puolelle 11. Näistä kehityshankehakemuksia oli 70 ja pienhankehakemuksia yksi. Aktiivisin pohjoispohjalainen organisaatio oli Oulun yliopisto, joka oli päähakijana viidessä hakemuksessa. Muita pohjoispohjalaisia päähakijoita olivat Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Rahoitettavista hankkeista päätetään Ohjausryhmän kokouksessa 20.–1.-21.1.2027 Haaparannalla. Lisätiedot: Interreg Auroran ohjelmapäällikkö Niko Auer, niko.auer@pohjois-pohjanmaa.fi

Pohjois-Pohjanmaan järjestötekopalkinnon ehdotusten jättöaika on päättynyt. Määräaikaan mennessä saapui kaikkiaan 20 ehdotusta eri puolilta maakuntaa. Päätöksen palkinnon saajasta tekee Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallitus. Palkinto jaetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivillä 3. marraskuuta 2026. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa. Vuoden 2026 järjestöteon teemana on Kynnyksetön kulttuuriteko. Palkinto jaetaan tänä vuonna kahdeksannen kerran. Lisätiedot: Strategiapäällikkö Ilpo Tapaninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 301 7546.

Pohjoisen elintarviketalouden strategia- ja kehittämispäivät kokosivat 6.-7.10.2026 Ouluun laajan joukon elintarviketalouden, tutkimuksen ja koulutuksen sekä kehittämisen toimijoita keskustelemaan alan tulevaisuudesta sekä yhteisistä kehittämisen painopisteistä. Tapahtuman tavoitteena oli tuoda yhteen alan toimijat rakentamaan yhteistä näkemystä Pohjois-Pohjanmaan ja laajemmin pohjoisen Suomen elintarviketalouden tulevaisuudesta. Ensimmäisenä työpajapäivänä keskityttiin Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden strategiatyöhön. Päivä alkoi kahdella alustuspuheenvuorolla: tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen Turun yliopistosta keskittyi puheenvuorossaan tulevaisuuden ruokajärjestelmään ja nosti puheenvuorossa esilleen erityisesti nuorten näkemyksiä. Kuhmosen jälkeen ääneen pääsi Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, joka kertoi kansallisesta ruokastrategiasta (2040) ja antoi vinkkejä maakunnallisen työn tueksi. Alustuspuheenvuorojen jälkeen aluekehityspäällikkö Laura Kelhä Pohjois-Pohjanmaan liitosta esitteli alustavia tuloksia Pohjois-Pohjanmaalla tehdyistä toimijahaastatteluista. Näiden alustusten pohjalta syvennyttiin työpajatyöskentelyyn, jossa tunnistettiin toimintaympäristön muutoksia, alueen vahvuuksia sekä tulevaisuuden kehittämisen painopisteitä. Paikalla oli molempina päivinä osallistujia eri puolilta ruokajärjestelmää. Keskustelu oli vilkasta, rakentavaa ja antoisaa. Työpajakeskusteluissa nousi esille laajasti näkemyksiä muun muassa osaamisesta, kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta, innovaatioista, alkutuotannon tulevaisuudesta, jalostuksesta sekä yhteistyön vahvistamisesta. Osallistujat toivat arvokasta näkemystä strategiatyön tueksi. - Koen, että päivät olivat oikein onnistuneet. Meillä on ollut Maa- ja kotitalousnaisten kanssa erinomaista yhteistyötä ja voimat yhdistämällä saamme enemmän aikaan. On ollut muutenkin ilahduttavaa huomata, kuinka aktiivisesti eri toimijat ovat osallistuneet strategiatyöhön. Tämä vahvistaa sitä ajatusta, että aihepiiri on tärkeä ja strategialle on tarvetta, toteaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Toisena päivänä katse suunnattiin verkostotyöhön ja käytännön kehittämistoimien rakentamiseen. Päivän ohjelmassa käsiteltiin pohjoisen elintarvike- ja luonnontuotealan yhteistyötä, kuultiin kokemuksia Pohjois-Savon Agri-Food-klusterin toiminnasta sekä keskusteltiin kehittämisverkoston organisoitumisesta ja tulevista tavoitteista suhteessa alueellisiin, kansallisiin ja eurooppalaisiin ruokastrategioihin. Strategiatyö jatkuu seuraavaksi laajan aineiston analyysilla ja Pohjois-Pohjanmaan elintarviketalouden työryhmän työskentelyllä. Syksyn aikana strategialuonnosta tullaan tarkentamaan laajemman toimijakyselyn avulla, minkä jälkeen valmisteltava luonnos asetetaan kommentointi- ja lausuntokierrokselle. Strategiatyöstä ja sen eri vaiheista kerrotaan Pohjois-Pohjanmaan liiton eri kanavissa.