Ajankohtaista

Taloudellisen kasvun haaste on Suomen lähivuosien keskeisin ratkaistava kysymys. Manner-Suomen 18 maakunnan maakuntajohtajat ovat julkaisseet näkemyksensä ”Maakuntien liitot kasvupolitiikan ajureiksi” seuraavalle vaalikaudelle. Maakuntajohtajat esittävät, että maakuntien liitot ottavat entistä enemmän vastuuta alueellisen kasvupolitiikan valmistelusta ja toteuttamisesta. Maakuntien liitot vastaavat jo nyt alueidensa kehittämisen strategisesta suunnasta, ennakoinnista, edunvalvonnasta sekä maakuntakaavoituksesta, joka on edellytys isoille teollisille ja energiainvestoinneille. Kasvu ei synny ylhäältä ohjaamalla, vaan maakunnissa eri puolilla Suomea. Kasvuun tähtäävien toimien vauhdittamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan aiempaa vahvempaa strategista sopimuksellisuutta valtion, maakuntien ja kuntien välille. Sopimukset on kytkettävä tulevaan, vuonna 2028 alkavaan EU-ohjelmakauteen ja sen rahoitukseen. Maakuntien liitot korostavat, että lähikuukausina valmisteltava seuraavan EU-kauden kansallinen ja alueellinen suunnitelma tulee olla aluelähtöinen. ”Alueiden vahvuuksiin ja todellisiin tarpeisiin pureutuva lähestymistapa varmistavat EU-rahoituksen parhaan vaikuttavuuden uuden kasvun aikaansaamiseksi”, korostaa maakuntajohtajien puheenjohtajana vuonna 2026 toimiva Satu Sikanen Etelä-Karjalan liitosta. Maakuntien liitot näkevät tärkeinä EU:n kilpailukykyrahaston potentiaalin. Suoraan Brysselistä haettava, innovaatioita, tutkimusta ja teollista uudistumista tukeva rahoitus on Euroopan komission pohjaehdotuksen mukaan yli kaksinkertaistumassa. Kilpailukykyrahaston kotiuttamisella voidaan parantaa Suomen nettomaksuasemaa EU:ssa. Maakuntien liitot korostavat, että valtion on järkevä sijoittaa maakuntien liitoille siemenrahoitusta, jotta liitot voivat omissa maakunnissaan ja maakuntien yhteistyössä luoda edellytyksiä hakea ja saada EU:n kilpailtua rahoitusta. Jokainen kansallisesti sijoitettu miljoona voi poikia kymmeniä miljoonia lisää ja vauhdittaa tarpeellisia investointeja muun muassa osaamiseen ja teollisuuden uudistumiseen. ”Maakuntien liitoilla yhdessä kuntien, yritysten ja kehittämistoimijoiden on eri puolilla Suomea alueellisia ekosysteemejä, joista rakentuu Suomeen uusia kasvun eväitä, kun vain maakuntien liittojen ja kuntien elinvoimatyön välineet ja resurssit ovat kunnossa”, painottaa maakuntajohtaja Satu Sikanen. Lisätiedot: Satu Sikanen, p. 0400 661318 maakuntajohtajien puheenjohtaja, maakuntajohtaja Etelä-Karjalan liitto Jussi Rämet, p. 040 586 3877 maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto

Toukokuisessa sidosryhmätyöpajassa osallistettiin maakunnan toimijoita syksyn EAKR-teemahaun suunnitteluun. Teemahaun on määrä käynnistyä syyskuussa 2026 ja haettavaksi tulee 500 000 euroa. Pohjois-Pohjanmaan liiton toteuttaman Rural Coop -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää uusia aluekehityksen käytänteitä etenkin rahoitusprosessin näkökulmasta. – Syksyn EAKR-haku on Rural Coop -teemahaku, joka liittyy erityistavoitteeseen 2.1. energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Erityistavoite on ohjelma-asiakirjaan kirjoitettu varsin laajasti ja sen alla voi toteuttaa monentyyppisiä hankkeita. Tästä syystä halusimme järjestää työpajan. Halusimme kuulla etenkin kunnilta, mitkä asiat ovat ajankohtaisia energiatehokkuudessa ja ilmastotyössä. Pyrimme huomioimaan ajatukset ja ideat hakukuulutuksen valmistelussa, taustoittaa aluekehityspäällikkö Laura Kelhä. Tilaisuus kokosi yhteensä 29 osallistujaa edustaen monipuolisesti maakuntamme toimijoita: kuntia, tutkimus- ja koulutusorganisaatioita sekä kehittämisorganisaatioita. Iltapäivän kestäneen työpajan aikana muun muassa priorisoitiin ohjelma-asiakirjassa olleita painotuksia, tunnistettiin heikkoja signaaleja sekä ideoitiin yhteisiä toimenpiteitä. Työpajan fasilitoinnista vastasi Samuel Ahola Arctic Factorysta. Työpajassa tunnistettiin keskeisiä kehittämisen teemoja, jotka liittyivät laajasti energiajärjestelmän kehittämiseen, kuten varastointiratkaisuihin, älykkääseen kulutusjoustoon, hajautettuun energiantuotantoon ja biokaasuun. Lisäksi keskustelua käytiin kiertotaloudesta ja kriittisten raaka-aineiden hyödyntämisestä. Kuntien ja yritysten rajanpinnassa esiin nousivat vastuullisuus-, hankinta- ja päästöarviointiosaamisen kehittäminen. – Työpajan aihe oli haasteellinen, mutta saimme nostoja, jotka voidaan ottaa huomioon hakukuulutusta valmisteltaessa. Toimijat peräänkuuluttivat tarvetta siirtyä selvityksistä kohti tekemistä ja esimerkiksi erilaisia kokeiluita toivottiin. Seuraavaksi jatkamme työpaja-aineiston työstämistä sisäisesti ja pyrimme huomioimaan työpajassa syntyneitä kirjauksia. Lisäksi täydennämme ymmärrystämme esimerkiksi käymällä läpi kuntien ilmastosuunnitelmien ja -strategioiden sisältöjä, päättää Kelhä. Kiitos kaikille osallistujille ajasta ja osaamisen jakamisesta! Työskentely jatkuu syksyllä Rural COOP -teemaisen EAKR-haun hakuklinikoilla sekä hakuinfolla, joista tiedotetaan tarkemmin kesälomien jälkeen. Lisätietoa Rural COOP -hankkeesta löydät täältä: Rural COOP - Rethinking sUstainable and integRAted deveLopment in non-urban areas: COOPerative foresight and anticipation        

Suomen hallitus on tehnyt hyvää työtä nostamalla EU:n pohjoisten ja harvaanasuttujen alueiden (NSPA) -rahoituksen merkityksen esille kannoissaan. Perinteisesti Suomi on kuitenkin jättänyt keskeistenkin rahoitusosuuksien neuvottelun EU-prosessin viimeisiin vaiheisiin. Suomen liittymissopimuksen tausta on NSPA-tuelle niin vahva, että Itä- ja Pohjois-Suomi kannustaa hallitusta varmistamaan erityistuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Suomen tulee vaatia pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erillisrahoitusta myös tulevalle vuonna 2028 alkavalle EU-rahoituskaudelle. Kyse ei ole alueellisesta erityistoiveesta vaan koko Suomelle tulevan EU-rahoituksen kokonaissumman nostosta sekä maamme kasvun, huoltovarmuuden ja EU-rahoituksen vaikuttavuuden edellytyksestä”, sanoo vs. maakuntajohtaja Hannu Takkula Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien puheenjohtajamaakunnasta Lapista. NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen saamaa EU-rahoituksen määrää EU:n koheesiopolitiikan tarkoituksena on kaventaa alueellisia eroja ja vahvistaa Euroopan kilpailukykyä. Suomen ja Ruotsin liittyessä EU:hun tunnustettiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät välimatkat, harva asutus ja ankarat ilmasto-olosuhteet edellyttävät erityistoimia. Näitä pysyviä olosuhdehaittoja huomioimaan luotiin pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (Northern Sparsely Populated Areas, NSPA) erillisrahoitus, joka täydentää muuta Suomen saamaa EU-rahoitusta. NSPA-rahoitus kasvattaa koko Suomen EU-rahoituksen määrää, se ei ole pois muusta Suomen saamasta EU-rahoituksesta tai kasvata Suomen EU-maksuja. Vastaavaa erillisrahoitusta olosuhdehaittojen perusteella saavat myös mm. Ranskan ja Portugalin merentakaiset alueet. Suomen liittymissopimus sekä oikeusvalioperiaate velvoittavat huomioimaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistarpeet on kirjattu sekä EU:n perussopimuksiin että uuteen kumppanuusasetukseen. Lisäksi Suomen hallitus on linjannut tukevansa NSPA-erillisrahoituksen jatkumista, ja Euroopan parlamentissa on esitetty sen korvamerkinnän palauttamista. Panostamalla Itä- ja Pohjois-Suomeen, voidaan harvaan asutusta alueesta muodostaa EU:lle strateginen voimavara. Alue on keskeinen puhtaan teollisen siirtymän, kriittisten raaka-aineiden saatavuuden ja energiaomavaraisuuden kannalta. Samalla se muodostaa EU:n pohjoisen ja itäisen ulkorajan, jonka elinvoima on suoraan yhteydessä Euroopan turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen. Siksi koheesiopolitiikka NSPA-alueella on luonteeltaan kaksikäyttöinen väline: se vahvistaa yhtä aikaa kilpailukykyä ja turvallisuutta. Ilman NSPA-rahoitusta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitysmahdollisuudet heikentyisivät merkittävästi. Suomessa tulevan rahoituskauden valmistelu on ollut vahvasti kansallista ja ministeriövetoista Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat huolissaan seuraavan EU-rahoituskauden valmistelun suunnasta, jossa tavoitteena…

  Pohjois-Pohjanmaan liitto oli mukana 3.6. Brysselissä järjestetyssä Euroopan puolijohdealueiden liiton ESRA:n (European Semiconductor Regions Alliance) yleiskokouksessa, jossa esiteltiin ensimmäinen versio tulevasta EU:n Chips Act 2.0 -strategiasta. Sen tavoitteena on lisätä EU:n strategista omavaraisuutta vauhdittamalla eurooppalaista sirutuotantoa ja -suunnittelua. Strategia tulee osaltaan muotoilemaan tulevan ohjelmakauden EU-panostuksia mikroelektroniikkaan myös pohjoiselle alueelle, ja muodostaa siten tärkeän instrumentin  alueellisessa kehittämisessä. Aktiivinen toiminta ESRA:ssa luo alueiden yrityksille uusia verkostoja ja mahdollisuuksia, jotka ovat erityisen arvokkaita mikroelektroniikan tuotantoon liittyvien korkeiden investointikustannusten osalta. Yhteistoiminta eri Euroopan alueiden kanssa tarjoaa pääsyn resursseihin, jotka muutoin olisivat usein saavuttamattomissa, mikä korostuikin Euroopan komission Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosaston (CNET) mikroelektroniikan ja fotoniikan yksikön johtajan Pierre Chastanet'n (CNECT) puheessa. ESRA:n yleiskokouksessa Pohjois-Pohjanmaan liittoa edustivat Janne Remes (Oulun yliopisto), Tapani Lähdesmäki (Business Oulu) sekä Unna Löppönen (Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto). Heille järjestyi myös tapaaminen teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta vastaavan komissaari Henna Virkkusen kabinetin erityisavustajan Silvia Bartolinin kanssa. Tapaamisessa käsiteltiin pohjoisen alueen mikroelektroniikan kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja tarpeita. Oleellisena kysymyksenä tapaamisessa olikin se, mitkä ovat pohjoisen alueen kehityksen keihäänkärkiä uudella ohjelmakaudella ja millä eväillä EU vastaa USA:n ja Aasian maiden kasvavaan puristukseen mikroelektroniikassa. Erityisen tärkeitä alueellemme ovat mikropiirien suunnitteluun ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät kehitystoimet ja panostukset sekä turvallisuuteen liittyvän teknologian kehittäminen. Oulu on Suomen johtavia radiotaajuiseen (RF) mikroelektroniikkaan ja langattomiin teknologioihin erikoistuneita tutkimus- ja teollisuuskeskittymiä. ESRA on yhteensä 37 eurooppalaisen alueen yhteistyöverkosto, johon Pohjois-Pohjanmaa liittyi vuonna 2025.

Manner-Suomen maakuntien liittojen yhteinen maakunnan yhteistyöryhmille (MYR) suunnattu online-webinaari järjestettiin torstaina 4.6., ja se kokosi yhteen laajan osallistujajoukon eri puolilta Suomea. Webinaarissa käsiteltiin ajankohtaista tietoa Suomen kansallisesta ja alueellisesta kumppanuussuunnitelmasta (NRPP, National and Regional Partnership Plan) sekä sen valmistelun etenemisestä. Aihe on keskeinen, sillä Euroopan komission esitys EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034 sisältää merkittäviä muutoksia aluekehittämiseen, erityisesti EU:n rahoitusohjelmien rakenteeseen. Tilaisuuden avasi Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Ohjelmassa kuultiin maakuntaneuvos Lyly Rajalan (Pohjois-Pohjanmaan liitto, MYR:n puheenjohtaja) puheenvuoro maakuntien yhteistyöryhmien roolista aluekehityksen ohjaajina. Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtaja Johanna Osenius esitteli valtion näkökulmaa tulevan rahoituskauden valmisteluun, ja kehittämispäällikkö Mikko Kangas Etelä-Pohjanmaan liitosta avasi kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman keskeisiä sisältöjä. ”Olen varma, että meillä maakunnissa on kyvykkyyttä vastata NRP-suunnitelman poikkihallinnollisuuden haasteeseen ja tulosperusteisuuden vaatimukseen. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus toteutuvat, kun huolehditaan, että maakunnilla on vahva rooli valmistelussa”, kiteytti maakuntajohtaja Satu Sikanen tilaisuuden alussa. Maakuntien liitot korostavat kumppanuutta ja laaja-alaista yhteistyötä uuden suunnitelman valmistelussa ja toimeenpanossa, sillä NRPP:n vaikuttavuus voi syntyä vain aluelähtöisyydestä. Tulosperusteinen rahoitus edellyttää vahvaa alueellista omistajuutta, toimeenpanokykyä sekä kykyä hallita ja kehittää maakunnallisia ekosysteemejä. Maakunnan yhteistyöryhmillä on tässä keskeinen rooli, sillä niiden on toimittava tässä yhteensovittajana ja strategista ohjausta antavana tahona. Webinaari itsessään on esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä ja kumppanuudesta: kyseessä oli ensimmäinen maakuntien liittojen yhteinen tilaisuus maakuntien yhteistyöryhmille. Tilaisuutta voi pitää esimerkkinä myös tilaisuudessa perään kuulutetusta uudistumiskyvykkyyden tarpeesta. NRPP tuo mukanaan uudistuksia, jotka vaativat uutta ajattelutapaa ja uudistumista kaikilla aluekehittämisen tasoilla.