Generic selectors
Exact matches only
Search in title
Search in content

Tiedotteet

05.05.2022

Mihin unohtui koko Suomen väyläverkon kehittäminen?

Valtion väyläverkon investointiohjelma ei huomioi pohjoisen Suomen tarpeita eikä tunnista tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on pettynyt Väyläviraston virkamiesesitykseen investointiohjelmaksi vuosille 2023–2030. Ohjelma jättää täysin huomioimatta pohjoisen Suomen asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet sekä koko Suomen huoltovarmuuden. Investointiohjelma ei toteuta pohjoisen Suomen osalta Liikenne12 -suunnitelman mukaisia tavoitteita saavutettavuuden, kestävyyden ja tehokkuuden osalta.

Pohjois-Pohjanmaan liiton mukaan investointiohjelmassa tulee huomioida merkittävästi muuttunut toimintaympäristö ja sen pohjoisten yhteyksien elintärkeä rooli huoltovarmuudessa, kansainvälisessä liikennepolitiikassa ja kansainvälisessä logistisessa asemassa. Pohjoisen Suomen osalta on investointiohjelman jatkovalmistelussa huomioitava erityisesti pääradan Ylivieska–Oulu-yhteysvälin kehittäminen aloittaen Liminka–Oulu-kaksoisraiteen rakentamisella sekä investoinnit valtatien 4 kehittämiseen.

”Pohjois-Suomessa meneillään ja vireillä olevien elinkeinoelämän investointien tulisi näkyä aivan toisella painoarvolla väyläverkon investointiohjelmassa. Myös energiatalouteen liittyvä voimakas murros edellyttää välittömiä investointeja väyläinfraan Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Pohjois-Suomessa”, toteaa maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo.

Väyläviraston investointiohjelma ei toteuta Euroopan Unionin liikennepoliittisia tavoitteita Pohjois-Suomen osalta. TEN-T-ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan on merkittävä kansallinen mahdollisuus, joka tulee hyödyntää.

”Pääradan ja Nelostien kehittämiseen on sitouduttu osana kansainvälistä liikennepolitiikkaa ja nyt tämä sitoutuminen loistaa suunnitelmasta poissaolollaan”, Ylitalo korostaa.

TEN-T-ydinverkkokäytävien pohjoiset osuudet tulee huomioida investointiohjelmassa, jotta kapean kansallisen rahoituksen lisäksi saadaan hyödynnettyä EU:n CEF2-rahoitusta täysimääräisesti. Suomi on sitoutunut rakentamaan TEN-T-ydinverkon omalta osaltaan asetuksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2030 mennessä. Budjettirahoitus ei tule riittämään vaateiden täyttämiseen.

Kunnossa oleva tiestö on huoltovarmuustekijä

Tieverkoston liikennöitävyys on viime vuosina rapautunut. Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä yritysten ja ihmisten sujuvan arjen kannalta on äärimmäisen tärkeää ylläpitää pääväylien lisäksi toimivaa alempitasoista tieverkkoa. Kotimaisen ja hajautetusti tuotetun bioenergian ja puunsaannin turvaaminen edellyttää vähäliikenteisen tieverkon ylläpitoa. Maatalouden toimivuus ja kotimaisen ruuan tuotanto nojautuu vahvasti tieverkkoon. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaalle suunniteltujen merkittävien metsä- ja energiasektorin investointien seurauksena raskaiden kuljetusten määrä alemmalla tieverkolla lisääntyy.

”Esitetty investointiohjelma on pohjoisen Suomen osalta kestämätön. Esitetty Väyläviraston näkemys ei vastaa alueen näkemystä tarpeista. Ohjelma ei voi toimia valtion talousarviovalmistelun pohjana”, painottaa Jussi Ylitalo.

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen lausunto

Lisätiedot:
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jussi Ylitalo, p. 045 160 6466
Suunnittelujohtaja Markus Erkkilä, p. 040 685 4045

Limingan portti. Valtatie 8 jatkuu nelikaistaisena kohti Oulua. Valtatie 8 reportaasi. Kuva: Tomi Glad