18.12.2020
Pohjois-Pohjanmaalle laaditaan kulttuurin kehittämisohjelmaa. Lue blogikirjoitus työn etenemisestä ja siitä, millä tavoin hyvinvointi, kulttuuri ja kehittäminen kytkeytyvät toisiinsa.
Blogin löydät täältä.
Digitalisaatio koskettaa jo lähes jokaista elämän osa-aluetta ja useat tavalliseen arkeen liittyvät toiminnot ovat digitalisoituneet. Digitalisaatio tuo useita etuja ja sujuvoittaa elämää, mutta se asettaa myös vaatimuksia riittävälle digiosaamiselle. On erityisen tärkeää huolehtia digitalisaation edetessä siitä, että kaikilla on mahdollisuus oppia digitaitoja ja yhdenvertaiset edellytykset käyttää digitaalisia laitteita, palveluita ja ympäristöjä oman elämänsä tukena haluamallaan tavalla. Digitalisaation kehityksen edetessä on syytä pohtia, minkälaiset digitaaliset palvelut, ympäristöt sekä käyttötottumukset lisäävät hyvinvointia ja mitkä digiin liittyvät tekijät puolestaan heikentävät hyvinvointia. Heinäkuun lopussa 2023 päättyneessä Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden kehittämishankkeessa on digihyvinvointia pyritty edistämään erityisesti kuntalähtöinen näkökulma huomioiden. Hanke on pohjautunut maakuntaohjelman 2022–2025 tavoitteisiin ja hankkeen aikana on edistetty Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimuksen 2019–2025 digitaalisiin valmiuksiin liittyviä tavoitteita ja kumppanuuslupausta, joihin Pohjois-Pohjanmaan liitto on yhdessä alueen kuntien kanssa sitoutunut. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää maakunnan digihyvinvoinnin ja -osallisuuden tilaa ja kehittämiskohteita, suunnitella kuntatoimijoiden kanssa digihyvinvointia edistäviä toimintamalleja sekä koordinoida Pohjois-Pohjanmaan digihyvinvointiverkoston toimintaa. Hankkeen toiminta on ollut luontevaa jatkoa aikaisemmalle Pohjois-Pohjanmaan liitossa tehdylle digituen kehittämiseen liittyvälle työlle, jota on toteutettu vuodesta 2018 lähtien monitoimijaisesti eri yhdyspinnoilla. Digihyvinvointiin liittyy erilaisia tarpeita Hankkeessa on koottu tietoa eri kohderyhmien digihyvinvointiin liittyvistä tarpeista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Kerättyä tietoa hyödynnetään maakuntaohjelman tavoitteiden toimeenpanossa sekä Pohjois-Pohjanmaan eri toimijoiden digihyvinvointia edistävässä työssä. Lapsiperheiden osalta käy selväksi, että haasteet liittyvät muun muassa digilaitteilla käytettyyn aikaan. Mikä on sopiva määrä olla digilaitteilla niin, että siitä ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia perheen hyvinvoinnille? Liiallisella digilaitteiden käytöllä ja vääränlaisella sisällöllä saattaa olla vaikutusta lisääntyvään unettomuuteen, levottomuuteen, läsnäoloon ja kasvokkaiseen vuorovaikutukseen siten, että sosiaaliset suhteet kärsivät. Vanhemmilla on vastuu arvioida, minkälaiset digitaaliset laitteet ja ympäristöt tukevat lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Vanhempien korkealla ruutuajalla on todettu olevan vaikutusta lapsen runsaaseen digilaitteiden käyttöön ja lapsen runsas digilaitteiden viihdekäytön tiedetään ennustavan heikompaa koulumenestystä. Vanhempien digi- ja mediataidot vaikuttavat siihen, miten he osaavat huolehtia siitä, että lapsen digin ja median käyttö on…
Oletko ammattimainen taiteilija tai kulttuurialan toimija Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Kainuun tai Pohjois-Karjalan alueelta? Oletko sinä tai organisaatiosi kansainvälisesti aktiivinen tai onko teillä kansainvälisiä tavoitteita tai toiveita? Haluatko auttaa Barentsin alueen kulttuurialan ja kulttuurin parissa tehtävän yhteistyön kehittämisessä? Jos vastasit kyllä, niin toivomme että lähdet mukaan laatimaan Barentsin alueen kulttuuriraporttia vastaamalla kyselyyn. Kulttuuriraportti tulee olemaan katsaus Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kulttuurielämästä ja sen kansainvälisestä toiminnasta kehittämisehdotuksineen. Raportissa esitetään kuvaus kulttuurielämän nykytilasta, mahdollisuuksista ja haasteista sekä tulevista kehittämistarpeista ja -strategioista. Tutkimus huomioi koronapandemian, Venäjän Ukrainan vastaisen sodan ja taloudellisen matalasuhdanteen vaikutukset. Barentsin alueen kulttuuritoimijat ovat raportin laadinnassa tärkeässä roolissa ja osallistuvat kyselyn kautta nykytilanteen analysointiin ja kehitysideoiden laatimiseen. Tutkimukseen liittyy kyselyn lisäksi tutkimuskäynnit ja tiedonkeruu sekä valikoitujen toimijoiden haastattelut. Raportin on tilannut Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro-Arctic Council). Siihen osallistuvat Suomen, Norjan, Venäjän ja Ruotsin hallitukset sekä alueen aluehallinnot. Suomesta mukana ovat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitot. Tutkimuksen toimeksiantajana on Barentsin euroarktisen neuvoston kulttuurityöryhmä Working Group on Culture. Linkki kyselyyn: https://forms.gle/xshpYeUPScRMWUAK7 Vastausaikaa on 28.4. asti! Lue lisää tiedotuskirjeestä. Viestiä ja linkkiä voi lähettää eteenpäin potentiaalisille osallistujille. Kiitos kaikille vastaajille! Lisätietoja Kysely: Vastaava tutkija Eric Sjöström, Erda konsult AB, (eric@erdakonsult.se) Barentsin alueen kulttuuriyhtistyö: Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi)
Kestävyysvaatimus läpäisee vahvasti koko yhteiskuntaa, kaikkia sen toimintoja ja toimijoita. Tekniset ratkaisut eivät yksin riitä muutokseen. Tarvitsemme uudenlaisen elämäntyylin, arvojen ja ajattelutapojen sisäistämistä. Tarvitsemme kulttuurista kestävyysmurrosta. Miten kulttuuri voi konkreettisesti vastata ekologiseen kestävyyskriisiin? Mikä rooli kulttuurilla voi olla vihreässä siirtymässä, ekologisessa jälleenrakennuksessa ja demokratian vahvistamisessa? Miten kulttuuri on osa ratkaisua Pohjois-Pohjanmaalla? Näitä isoja kysymyksiä käsitellään kulttuurifoorumissa 23.3.2023 Oulun musiikkikeskuksessa. Päivän teemana on Kestävyyttä Kulttuurista Pohjois-Pohjanmaalle. Kestävyysmurroksen haasteeseen on jo tarttunut joukko kulttuurialan toimijoita, taiteilijoita ja tutkijoita. Eräs heistä on kulttuuriperinnön dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti, joka kuuluu Helsingissä Tieteen ja toivon talon tutkijayhteisöön sekä Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimusryhmään. Hän tutkii ryhmän kanssa soiden kokemisen tapoja ja trendejä 2000-luvulla, niiden vaikutusta suosuhteeseen sekä laajemmin soiden monimuotoiseen kulttuuriperintöön. ”Toivotun tulevaisuuden rakentaminen lähtee menneisyyden ymmärtämisestä. Dynaaminen museo on tähän hyvä toimintamalli. Sitä voidaan hyödyntää myös Ouluun rakentuvassa uudessa museossa,” sanoo Suomen Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja, dosentti Leena Paaskoski. Hän on kehittänyt dynaamisen museon konseptia, jota parhaillaan toimeenpannaan Lustossa. Sen kautta museot voivat ottaa entistä vahvan roolin tulevaisuustyössä ja kestävyyshaasteeseen vastaamisessa. Latvala-Harvilahden ja Paaskosken lisäksi kulttuurifoorumissa puheenvuoron pitävät Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen ja Kulttuurikauppilan vastaava tuottaja Jetta Huttunen. Foorumin viidessä eri työpajassa päivän teemoihin syvennytään konkreettisella tasolla. Kulttuurifoorumin ohjelma ja tiedot työpajoista löytyvät tästä linkistä. Foorumin järjestävät yhteistyössä Taiteen edistämiskeskus ja Pohjois-Pohjanmaan liiton Kulttuurikenno – Yhteistyötä ja vaikuttavuutta kulttuuripalveluihin -hanke. Hankkeella toimeenpannaan opetus- ja kulttuuriministeriön alueellista kulttuurin kehittämistehtävää. Lisätiedot: Erityisasiantuntija Antti Huntus, Taiteen edistämiskeskus (p. 0295 330 810 antti.huntus@taike.fi) Erityisasiantuntija Auli Suorsa, Pohjois-Pohjanmaan liitto (p. 050-386 8443 auli.suorsa@pohjois-pohjanmaa.fi).
Näillä sanoilla Sanna Salmela, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin edistämisen päällikkö avasi 8.9. pidetyn Kulttuurista vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin seminaarin. ”Hyvinvointialueen tulee integroida kulttuurihyvinvointipalveluita osaksi omaa palvelutuotantoa. Toisaalta toimiva yhteistyö kuntien kulttuuripalveluiden kanssa on tärkeää, sillä kummallakin osapuolella tavoitteet ja asiakkaat ovat yhteisiä” totesi puolestaan Marjo-Riitta Tervonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen osallisuus- ja yhdyspintapäällikkö. Oulun kaupungissa yleisten kulttuuripalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnalla toimii jo ikäihmisten kulttuuripalveluiden koordinaattori Heidi Jäärni. Ehkä tällaiset yhteiset tehtävänkuvat ovat mahdollisia lähitulevaisuudessa myös kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Laajenevat tehtävänkuvat ja hybridiammatillisuus eli työskentely erilaisten kohderyhmien kanssa uudenlaisissa työympäristöissä haastavat taitelijoita, mutta myös koulutusjärjestelmää. Muusikoiden työstä suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä väitelleen Taru Koiviston mukaan vaikuttavuus lisääntyy, jos taiteilijat saavat työhönsä hyvät valmiudet jo alansa koulutuksessa. Koulutuksen sisältöjä tulee siis kehittää. "Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olonsa hyväksi" Konkreettisia taiteen vaikutuksia seminaariyleisölle esitteli tanssija ja neurotieteilijä Hanna Poikonen. Hän on tutkinut luovan liikkeen, tanssin ja musiikin vaikutuksia aivoihin. Tulokset osoittavat niiden nopeuttavan aivokudoksen uudistumista ja mahdollisten vaurioiden korjaantumista. Ne myös vähentävät stressiä, ennaltaehkäisevät muistiongelmia, vahvistavat tasapainoa ja mielikuvitusta. Ennen kaikkea tanssi ja musiikki tuottavat mielihyvää. ”Vaikka ihminen olisi vakavastikin sairas, hän voi silti kokea olotilansa hyväksi. Kulttuurin ja taiteen kautta voimme vahvistaa juuri tätä kokemuksellisuuden puolta itsessämme. Jokaisen tulisikin löytää oma polku hyvinvointiin. Taide ja kulttuuri tarjoavat siihen väyliä ” kertoi Hanna Poikonen puheenvuorossaan. Tanssi ja musiikki voivat tuoda suoraa helpotusta moniin sairauksiin, kuten Parkinsonin tautiin. Myös Oulun seudulla voi osallistua Parkinsonin-balettiryhmiin ja ne ovatkin olleet suosittuja. Seminaaripäivän päätteeksi järjestetyllä kulttuurihyvinvointitorilla yleisö pääsi tutustumaan muun muassa tähän Jessica Viitalan luotsaaman Mielenliikkeet- Tanssi- ja liiketerapia palvelun toimintaan. Torilla oli runsas toimijajoukko esittelemässä kulttuurihyvinvointiin liittyviä tuotteitaan ja palveluitaan. Kulttuurista vaikuttavuutta hyvinvointiin ja terveyteen seminaarin järjestivät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja sen Tulevaisuuden sote-keskus -hanke sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ja sen Kulttuurikenno -hanke. Tilaisuuteen osallistui paikan päällä ja striimin välityksellä lähes 200 osallistujaa. Seminaarin…
