Näin totesi 4H-järjestön aluejohtaja Heli Hietala kertoessaan Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnassa 4H:n kokemuksista koulun yhteydessä toimivien kerhojen järjestämiseen osallistumisesta ja toiminnan koordinoinnista. Hietala totesi, että toiminnan kautta yhdistys voi tavoittaa kattavasti paikkakunnan koululaisia, tuoda omaa perustoimintaansa tutuksi ja mahdollisesti löytää uusia innokkaita jäseniä myös pitempiaikaiseen toimintaan. 4H:n kokemuksen mukaan malli on tiivistänyt yhteistyötä paikkakunnilla ja yhdistys on voinut kerhojen kautta viedä käytäntöön itsellensä tärkeitä toimintatapoja, kuten 4H:n tapauksessa yrittäjyyskasvatusmallia. ”Kumppanuus harrastamisen Suomen mallissa tarjoaa siis yhdistykselle kehittymisen ja kasvun mahdollisuuksia” toteaa Hietala. Kerhojen toteuttaminen asettaa yhdistyksille myös vaatimuksia. Niillä tulee olla osaamista ja kokemusta lasten ja nuorten kanssa toimimisesta sekä kykyä heidän…
Pohjois-Pohjanmaan liitto järjesti AGRO SE-VI-Linkkihankkeessa pienmuotoisen kaksipäiväisen työpajan Oulussa 17.-18.11.2021. Tähän osallistuivat hankkeen päätoteuttaja Länsi-Kreikan alueviranomainen ja hankkeen toinen osatoteuttaja Burgosin provinssin hallinto. Työpajassa keskityttiin kehittelemään hankkeessa laadittavaa virtuaalista hautomosuunnitelmaa, joka palvelisi elintarvikealan yhteiskunnallisten yritysten aloittamista ja kehittämistä. Tämä hautomosuunnitelman luonnos on luotu hankkeessa kerättyjen hyvien käytäntöjen ja näistä tehtyjen sovellettavuusarviointien pohjalta. Suomessa yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole hyvin tunnettu yrittäjyyden muoto. Termistä on monta eri määritelmää, mutta yleisesti yhteiskunnallisessa yrityksessä tuotot käytetään jonkin sosiaalisesti merkityksellisen tavoitteen edistämiseen. Tämä tavoite voi olla sama kuin yrityksen toimintamallissa muutenkin, esim. ruokahävikin vähentäminen, ihmisten hyvinvointia edistävä, työllisyyttä parantava tms. Jokaisessa maassa yhteiskunnallinen yrittäjyys toimii…
Mirja Vehkaperä, Tytti Tuppurainen, Adalmiina Irvankoski, Armiida Hämäläinen, Daria Zaikovskaia ja Maksim Marchenkov etsivät ratkaisuja EU:n tulevaisuuteen paneelissa pienryhmätyöskentelyn jälkeen. -- Huolia ja murheita etenkin tilanteesta Euroopan unionin rajoilla, mutta myös paljon positiivista uskoa tulevaan. Niin voisi kiteyttää työryhmien keskustelun annin, kun viitisenkymmentä nuorta Barentsin alueelta eli Ruotsista, Norjasta, Venäjältä ja Suomesta kokoontui keskustelemaan Euroopan unionin tulevaisuudesta Ouluun tiistaina 30. marraskuuta. Keskustelua käytiin ensin pienryhmissä muun muassa EU:n arvoista, oikeusvaltioperiaatteista, demokratiasta, turvallisuudesta, ympäristökysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta. Myös talouskysymykset, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, koulutus, nuoriso, digitaalinen kehitys ja arktiset kysymykset nousivat keskusteluun. Pienryhmäkeskustelujen pohjalta jokaisen ryhmän ajatukset tuotiin esille purkutilaisuudessa, jota kuka tahansa pystyi…
Nuoria Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä kokoontuu tiistaina 30. marraskuuta Ouluun keskustelemaan Euroopan unionista ja Euroopan tulevaisuudesta. Tapahtuma on osa Eurooppa olemme me -kiertuetta ja se järjestetään yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian, Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan liiton, ulkoministeriön ja Barentsin euroarktinen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden kanssa. Tilaisuuden tavoitteena on kuulla nuorten näkemyksiä liittyen EU:n tulevaisuuteen. Samalla se on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia. Kaikille avoin osuus tapahtumasta alkaa kello 12.30 ja on katsottavissa striiminä täällä. Oulussa haluataan keskittyä erityisesti Barentsin alueen nuorten näkemyksiin EU:n tulevaisuudesta. Oulun tapahtuman tavoitteena on koota nuoria ja nuorten näkemyksiä Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueelta. Tuppurainen kutsuu EU:sta kiinnostuneet keskustelemaan…
Pohjois-Pohjanmaan TUULI-hankkeen tarinakarttaan on koottu tietoa hankkeen taustasta ja tavoitteista sekä työpakettien sisällöstä. Tarinakartasta löytyy myös tietoa maakunnan tuulivoimarakentamisen tilannekuvasta ja seudullista tuulivoimasuunnittelua ohjaavasta maakuntakaavasta. TUULI-hankkeen taustaselvitykset ovat valmistumassa ja tulokset päivitetään myös tarinakarttaan. TUULI-hankkeen sijainninohjausmallin tulokset valmistuvat keväällä 2022. Lue tarkemmin TUULI-hankkeen nettisivuilta. Tarinakarttaan pääset myös täältä.
Noin vuoden kestänyt lohikalojen vaelluspoikasten eli smolttien alasvaellusväylän rakennusurakka on valmistunut Iijoen ylimmällä voimalaitoksella, Haapakoskella. Hanke on merkittävä, sillä kyseessä on Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Väylän yhteyteen rakennettiin myös kalojen kiinniottolaitteisto. Rakenteen lopulliset kustannukset ovat noin 1,75 miljoonaa euroa. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Smoltit ohjautuvat suppilossa välppien avulla kiinniottohäkkeihin. ”Hanke on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä, jolla on saatu aikaan konkreettisia toimenpiteitä Iijoella. Väylän valmistuminen on iso askel Iijoen vaelluskalakokonaisuuden kannalta”, kertoo toimitusjohtaja Jani Pulli PVO-Vesivoima Oy:stä. ”Näemme Haapakosken ratkaisun erittäin tärkeänä valtakunnallisesti. Väylän toimivuudesta saatava tieto auttaa vastaavien rakenteiden valmistelussa ja rakentamisessa muissakin Suomen rakennetuissa joissa”, painottaa erityisasiantuntija Jouni Tammi, maa- ja metsätalousministeriöstä. Smolttien…
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE) käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti maakuntaohjelman ja hallituksen aluekehittämispäätöksen toimeenpanoa edistäviin kohteisiin. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin pienimuotoisiin kehittämis-, kokeilu- ja selvityshankkeisiin. Neljäs AKKE (Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman määräraha) hakukierros on auki 1.12.2021 - 31.1.2022. Lue tarkemmin täältä !
Pohjois-Pohjanmaan liitossa on haettavana rahoitusta Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 (Suomen rakennerahasto-ohjelma, Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020). Pohjois-Pohjanmaan liitto rahoittaa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimenpiteitä. Ennen hakemuksen laatimista on hyvä perehtyä tarkemmin ohjelma-asiakirjaan.
Interreg-ohjelmat 2021-2027 tukevat raja-alueiden kilpailukykyä ja toimivia työmarkkinoita. Ohjelmilla tuetaan rajat ylittävää, ja valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä. Interreg-ohjelmat ovat osa EU:n alue- ja rakennepolitiikka ja niitä osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta. Interreg-ohjelmiin liittyvä rahoitusinfo järjestetään 14. joulukuuta kello 9–12. Infossa esitellään Aurora-, Pohjoinen Periferia ja Arktis - sekä Itämeri-ohjelmat kansallisten yhteyshenkilöiden toimesta. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä. Tilaisuuden ohjelma: 9.00 Tilaisuuden avaus, kehitysjohtaja Tiina Rajala, Pohjois-Pohjanmaan liitto 9.05 Aurora ohjelman esittely, Interreg-asiantuntija Anna-Mari Auniola, Lapin liitto 9.45 Itämeri ohjelman esittely, kehittämisjohtaja Matti Lipsanen, Hämeen liitto 10.30 tauko 10.45 Pohjoinen periferia ja arktis -ohjelman esittely, pääsihteeri Paula Mikkola, Lapin liitto 11.30 Kysymyksiä,…
